Kliinisten lääketutkimusten laadunvalvonta

Uusia ja entistä parempia, eli tehokkaampia, vähemmän haittavaikutuksia aiheuttavia tai erilaisen haittavaikutusprofiilin omaavia lääkkeitä saadaan käyttöön vain kliinisen lääketutkimuksen kautta. Tämän tutkimuksen toimeksiantaja (sponsor) on pääsääntöisesti tutkiva lääketeollisuus.

Pentti Timonen

Kirurgian määrä kasvussa 65 vuotta täyttäneillä Helsingissä

Yhä enemmän kirurgisia toimenpiteitä tehdään myös ikääntyvälle väestölle, jonka usein on pelätty jäävän syrjään hoidosta. Hoitojaksojen pituus sen sijaan on lyhentynyt entisestään uusien kirurgisten hoitomuotojen sekä aktiivisen varhaiskuntoutuksen ansiosta. Vuosina 1989-94 yli 65-vuotiaille tehtyjen kirurgisten hoitojaksojen määrä lisääntyi Helsingissä noin 40 %. Hoitopäivien lukumäärä väheni samaan aikaan 5 %. Kehitys on samansuuntainen kuin alle 65-vuotiaiden kirurgiassa.

Jari Räsänen, Vesa Perhoniemi

Sydäninfarktipotilaan riskien arviointi I Sairaalahoidon jälkeinen kuolemanvaara ja sitä ennustavat kliiniset tekijät

Sydäninfarktista toipuneiden kuolleisuus sairaalahoidon jälkeisen vuoden aikana pysyi 80-luvun ajan noin 10 prosentissa ja näyttää nyt 90-luvulla pienentyneen. Noin kolme neljäsosaa näistä kuolemista tapahtuu puolen vuoden kuluessa kotiutumisesta, ja tärkeimmät kuolinsyyt ovat uusi infarkti, sydämen vajaatoiminta ja vakavat rytmihäiriöt. Näille altistavien tekijöiden yksilöllisellä arvioinnilla ja huomioon ottamisella hoidossa voidaan parantaa potilaiden eliniän ennustetta. Riskiä kuvaavista kliinisistä piirteistä tärkeimmät ovat rintakipu, lepoiskemia ja sydämen vajaatoiminta.

Ilkka Tierala, Lauri Toivonen

Hyaluronaattiruiskeet polvi- ja olkanivelsairauksien hoidossa

Hyaluronaatti eli hyaluronihappo on sidekudoksen luonnollinen komponentti. Kemialliselta rakenteeltaan se on haaroittumaton polysakkaridi, joka koostuu suuresta määrästä disakkaridiyksiköitä ((1-4)-D-glukuronihappo-beeta-(1,3)-D-N-asetyyliglukosamiini) (kuvio 1). Siihen ei liity valkuaisaineydintä, joten aine luokitellaan glykosaminoglykaaniksi. Hyaluronaattia on laajalti sidekudosten solunulkoisessa matriksissa, ja sitä on nivel-, silmän kammio- ja lasiaisnesteessä sekä muissa kudoksissa (1).

Antti Heikkilä

Helicobacter pylori ja mahalaukun syöpä - Gordionin solmu aukeaa

Kansainvälisen syöväntutkimuskeskuksen IARC:n asiantuntijapaneelin kesäkuussa 1994 tekemä ratkaisu, jolla Helicobacter pylori -infektio määriteltiin mahalaukun syöpää aiheuttavaksi, perustuu lukuisten epidemiologisten ja tapaus-verrokkitutkimusten tuloksiin sekä havaintoihin helikobakteerigastriitin luonnollisesta kulusta. Kuitenkin vasta interventiotutkimukset varmistavat helikobakteerihypoteesin lopullisesti. Helikobakteerin häätöhoidosta onkin odotettavissa tutkimustuloksia muutaman vuoden kuluessa. Mahalaukun syövän patogeneesi on joka tapauksessa monitekijäinen, vaikka helikobakteeri-infektio varmistuisikin sille altistavan tapahtumaketjun avaimeksi.

Pentti Sipponen, Harri Vainio

Syömishäiriöiden tunnistaminen ja hoito

Syömishäiriöt (anoreksia ja bulimia) ovat pääasiassa nuorten tyttöjen sairauksia. Suomessa anoreksian esiintyvyys on arviolta 0,5-1,0 %. Bulimia on selvästi yleisempi, sen esiintyvyys on 2-3 %:n tasolla. Anoreksiaan sairastutaan yleensä jo alle 18 vuoden iässä, bulimiaan myöhemmin. Taudinkulku on molemmissa sairauksissa vaihteleva ja yksilöllinen. Joillakin häiriö voi kestää vuoden verran, toisilla tauti pysyy vuosikausia. Huonoon ennusteeseen liittyviä seikkoja ovat myöhäinen sairastumisikä, sairauden pitkä kesto, lapsuudenaikaiset psyykkiset häiriöt, persoonallisuushäiriöt ja huonot perhesuhteet. Monella syömishäiriöisellä on myös muita psyykkisiä ongelmia kuten masennusta, pelkotiloja ja pakkoajatuksia. Häiriöiden varhaisen toteamisen ja ensihoidon kannalta etulinjassa ovat yleislääkärit ja muut perusterveydenhuollon työntekijät.

Simo Saarijärvi, Tatjana Aaljoki

Sairaus ja lentomatka

Toista miljardia matkustajaa lentää vuosittain reittilentokoneilla, ja heistä viidenneksen arvioidaan olevan useamman tunnin mittaisella liike- tai lomalentomatkalla. Tällöin matkustaja siirtyy jokapäiväisestä elinympäristöstään usein sosiaalisesti ja kulttuuriltaan erilaiseen ympäristöön. Osa matkustajista on jo matkaan lähtiessään tilapäisesti tai pysyvästi sairaita, vajaakykyisiä tai vaikkapa vain korkean iän rasittamia. Monasti matkanteko lentäen on heille ainoa tapa päästä siirtymään maanosasta toiseen. Nykyaikainen matkustajalentokone tarjoaakin sellaiset olosuhteet ettei sairaus yleensä ole esteenä matkustamiselle.

Pekka J. Oksanen

Lääkärien itsemurhat Suomessa vuosina 1986-1993

Lääkärien itsemurhariski on useissa tutkimuksissa todettu suuremmaksi kuin muiden samassa sosioekonomisessa asemassa olevien. Vuosina 1986-93 Suomessa kaikkiaan 51 lääkäriä, 35 miestä ja 16 naista, teki itsemurhan, ja lääkärien itsemurhakuolleisuus oli selvästi suurempi kuin muiden ylempien toimihenkilöiden. Tutkimus ei sen sijaan tukenut väitettä siitä, että naislääkärien itsemurhariski olisi suurempi kuin mieslääkärien. Erikoislääkäreistä psykiatreilla, gynekologeilla ja kirurgeilla näytti olevan suurin ja yleislääketieteen erikoislääkäreillä sekä erikoistumattomilla vähäisin itsemurha-alttius joskin aineiston pienuus heikentää tuloksen luotettavuutta.

Sari Lindeman, Esa Läärä, Jorma Hirvonen, Erkki Väisänen, Jouko Lönnqvist

Eteisvärinään kunnon antikoagulaatio

Tällä palstalla on toistuvasti käsitelty kysymystä, mikä on paras tapa ehkäistä eteisvärinäpotilaiden aivoembolisaatiot. Vaaka on tehon suhteen tavan takaa kallistunut kunnon antikoagulaation puolelle, mutta aina on valiteltu hoitoon liittyviä riskejä. Uusi tutkimus sävyttää keskustelua, muttei säväytä, sillä tulos on entisenlainen.

Robert Paul

Raskaus ja aivohalvaus

Kliiniseen perimätietoon kuuluu väittämä, että raskauteen liittyy suurentunut halvaantumisen riski. Asiaa on tutkittu 1960-luvulta asti ja useiden tutkimusten mukaan raskausaikana on todellakin aivoverenkiertohäiriöitä odotettua enemmän.

Robert Paul