Värikalvon yleistynyt transluminanssi pseudoexfoliaatiosyndroomassa

Pseudoexfoliaatiosyndroomassa (PXS) silmän etuosan rakenteissa voidaan todeta hilsemäistä materiaalia. Syndrooma on yleinen ikääntyvässä väestössä ja se on kliinisesti merkittävä siihen usein liittyvän silmänpainetaudin vuoksi. Lisäksi kataraktaleikkausten yhteydessä voi ilmetä ongelmia huonosti laajenevan mustuaisen ja heikkojen mykiön ripustinsäikeiden vuoksi. Kaikkia PXS:n patogeneesiin liittyviä riskitekijöitä ei tunneta, ja sen lopullinen etiologia on selvittämättä. Syndrooman yhteydessä todettu värikalvon vaskulopatia viittaa siihen, että verenkiertoon liittyvillä tekijöillä, sekä paikallisilla että systeemisillä, voi olla merkitystä sen taustatekijänä.

Leo Repo

Maitohappobakteerien vaikutus suoliston puolustusmekanismeihin

Tässä tutkimuksessa selvitettiin probioottihoidon, lähinnä Lactobacillus GG:n, vaikutusta atooppista ihottumaa sairastavilla ruoka-allergisilla lapsilla sekä rotavirusripulia sairastavilla lapsilla. Probiootit ovat eläviä mikrobivalmisteita, jotka edistävät terveyttä ylläpitämällä suoliston luonnollista mikrobistoa. Neljäntoista atooppista ihottumaa sairastavan lapsen ohutsuolinäytteet tutkittiin in vitro Ussingin kammiossa antigeenien absorption selvittämiseksi. Tutkimushetkellä potilaat olivat eliminaatiodieetillä, josta oli poistettu ihottumaa pahentavat ruoka-aineet. Verrokkipotilaina oli 15 ikävakioitua lasta, joille tehtiin biopsia suolistosairauden poissulkemiseksi ja joiden kaikkien biopsianäytteet todettiin normaaleiksi.

Heli Majamaa

Rasvakudoksen aineenvaihdunnan säätely vatsaontelossa ja ihon alla

Rasvakudoksen kertyminen keskivartalolle erityisesti vatsaonteloon (viskeraalinen rasva) lisää riskiä sairastua valtimonkovettumatautiin ja aikuistyypin diabetekseen. Ihonalainen rasva on vähemmän vaarallista terveydelle. Viskeraalinen rasva on itsenäinen painosta riippumaton riskitekijä. Sairastumisriskin lisääntyminen aiheutuu ilmeisesti hyperinsulinemiasta, insuliiniresistenssistä ja veren rasvapeilin muutoksista. Viskeraalinen rasvakudos syöttää rasvahappoja porttilaskimokierron välityksellä suoraan maksaan. Suuri rasvahappopitoisuus aiheuttaa insuliiniaineenvaihdunnan häiriintymisen ja triglyseridien muodostumisen lisääntymisen maksassa ja edelleen veren insuliini- ja VLDL-pitoisuuden kohoamisen.

Hanna-Leena Vikman

Aikuistyypin diabeteksen, sepelvaltimotaudin ja aivohalvauksen riskitekijät vanhuksilla

Aikuistyypin diabetes, sepelvaltimotauti ja aivohalvaus ovat tärkeitä kansantautejamme. Sepelvaltimotauti on edelleen yleisin kuolinsyy niin Suomessa kuin muissakin länsimaissa. Sekä miehillä että naisilla noin puolet kuolleisuudesta johtuu sepelvaltimotaudista. Aivohalvaus on sekä Suomessa että muissa länsimaissa kolmanneksi yleisin kuolinsyy. Yhdessä sepelvaltimotauti ja aivohalvaus, jotka molemmat ovat ahtauttavan valtimotaudin eri ilmenemismuotoja, selittävät noin kaksi kolmasosaa kokonaiskuolleisuudesta.

Johanna Kuusisto

Hapan fibroblastien kasvutekijä, ornitiini dekarboksylaasi ja antitsyymi rotan motorisessa järjestelmässä

Useita kasvutekijäperheitä on viime vuosina paikallistettu liikehermosoluihin ja niiden hermottamiin luurankolihassoluihin, molemmat soluja, jotka kypsinä eivät jakaudu. On esitetty, että kasvutekijäperheillä olisi sekä solujen normaalia toimintaa ylläpitäviä että solujen paranemista edistäviä tehtäviä liikehermo- ja luurankolihassoluissa. Tämän tutkimustyön tarkoituksena oli kartoittaa solujen kasvuun liitettyjä säätelytekijöitä rotan motorisessa järjestelmässä. Hapan fibroblastien kasvutekijä on hermo- ja lihassoluihin troofisesti vaikuttava angiogeeninen kasvutekijä. Tässä väitöskirjatyössä hapan fibroblastien kasvutekijä on paikallistettu aivorungon ja selkäytimen liikehermosoluihin, ääreishermoihin, hitaisiin luurankolihassoluihin ja lihassukkulan intrafusaalisäikeisiin. Eräs tyypillinen vaste solussa kasvutekijöille yleensä ja myös happamelle fibroblastien kasvutekijälle on polyamiinien synteesiä säätelevän ornitiini dekarboksylaasientsyymin induktio. Seuraavaksi tässä työssä selvitin ornitiini dekarboksylaasin ja sitä säätelevän antitsyymi-proteiinin esiintymistä motorisessa järjestelmässä. Molempia molekyylejä löytyi aivorungon ja selkäytimen liikehermosoluista ja perifeerisistä hermoista. Lisäksi antitsyymiä esiintyi luurankolihassolujen tumissa. Kyseisten molekyylien säätelyä selvitin tutkimalla iskiashermokatkon vaikutusta molekyylien esiintymiseen. Happamen fibro-blastien kasvutekijän esiintyminen hitaissa luurankolihassoluissa ei muuttunut hermovaurion jälkeen. Sen sijaan tulokset viittaavat siihen, että Schwannin solut, jotka ympäröivät perifeerisiä hermoja ja normaalitilanteessa eivät tuota ko. kasvutekijää, sisältävät kyseistä tekijää kaksi viikkoa vaurion jälkeen. Antitsyymin esiintyminen selkäytimen liikehermosoluissa ei muuttunut hermovaurion jälkeen. Menetelminä tässä työssä on käytetty in situ -hybridisaatiota ja immunohistokemiaa. Tämän väitöskirjatyön tulokset antavat uutta tietoa motorisen järjestelmän sisältämistä säätelymolekyyleistä. Tulokset osoittavat, että hapan fibroblastien kasvutekijä, ornitiini dekarboksylaasi ja antitsyymi esiintyvät rotan motorisessa järjestelmässä ja sijaintinsa perusteella ovat todennäköisesti vuorovaikutuksessa keskenään.

Tanja Junttila

Psykiatrisen avohoidon auditointi Kokemuksia auditoinnista keinona psykiatrian nopean muutoksen vaikutusten hahmottamiseen

Ulkopuolisen arvioitsijan suorittama palvelujen auditointi on muodostunut kansainvälisesti yhä merkittävämmäksi terveydenhuollon toimintojen arviointimalliksi. Suomen terveydenhuollon rahoitusrakenne ei ole juurikaan sisältänyt kannustimia auditoinnin kehittämiseen, koska palvelujen tuottajien ja rahoittajien roolit ovat toistaiseksi eriytyneet sangen vähän. Psykiatrian nopea rakennemuutos asettaa erityisiä haasteita psykiatristen palvelujen laadun arvioinnille. Mm. valtion tilintarkastajat ovat edellyttäneet erityisesti psykiatrisen avohoidon laadun arvioinnin kehittämistä sekä kuntatasolla että valtakunnallisesti. Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin ja alueen terveyskeskusten yhteistyönä toteutettiin vuonna 1995 psykiatrisen avohoidon auditointi, jonka tavoitteena oli tuottaa kokonaisarvio avohoidon toiminnoista palvelujen kehittämisen pohjaksi.

Kari Pylkkänen, Antti Henttonen, Aira Hotti, Kari Korhonen, Juha Metso, Anja Närhi

Päihdevieroitus ja päihderiippuvuus sairausloman syynä

Päihteiden käytön vaikutukset heijastuvat monin tavoin työelämään. Lääkärin on otettava kantaa päihdeongelmaisen työkykyisyyteen sekä tilapäisen työkyvyn menetyksen että pitkäaikaisemman työkyvyn heikkenemisen näkökulmasta. Työtehtävien kannalta päihtynyt potilas on työkyvytön, mutta sairausvakuutuslain tulkinnassa päihtymystilaa ei pidetä sv-etuuksiin oikeuttavana sairautena. Päihteiden aiheuttamien vieroitusoireiden, päihderiippuvuuden sekä muiden psyykkisten ja somaattisten komplikaatioiden suhteen oikeus sairauslomaan syntyy kliinisten löydösten vaikeusasteen perusteella kuten sairauksissa yleensä. Arvioitaessa lyhytaikaista työkyvyttömyyttä sairausvakuutuksen näkökulmasta otetaan huomioon sekä kliinisten löydösten mukainen haitta että potilaan sitoutuminen avo- tai laitoshoito-ohjelmaan. Sv-lain mukaisen työkyvyttömyyden ohella on arvioitava päihdeongelmaisen kuntoutustarve ja edellytykset kuntoutuslainsäädännön näkökulmasta. Työterveyshuollon, terveyskeskusten, mielenterveystoimistojen ja A-klinikoiden lääkärien on syytä perehtyä päihdepotilaita koskeviin kuntoutuslainsäädännön soveltamiskäytäntöihin.

Antti Holopainen, Rauno Mäkelä

Propofolin nonhypnoottiset ominaisuudet

Propofoli on uudehko, päiväkirurgiassa tärkeä anestesia-aine. Aineen useiden hyvien ominaisuuksien vuoksi on tutkittu sen soveltuvuutta myös muuhun hoitoon ja muille erikoisaloille. Anestesiologin valvonnassa propofolilla voidaan hoitaa mm. leikkauksen ja sytostaattihoidon jälkeistä pahoinvointia sekä eri syistä johtuvaa kouristelua ja vaikeaa kutinaa silloin, kun muut lääkkeet eivät potilaalle tehoa.

Jussi Kanto

Clostridium difficile - yleinen sairaalainfektioiden aiheuttaja

Clostridium difficile on ainoa mikrobilääkitykseen liittyvän ripulin aiheuttaja, jonka kliininen merkitys on kiistattomasti todettu. Sen aiheuttamia sairaalainfektioita lienee Suomessa vuosittain muutamia tuhansia, joten tartunnan saaminen sairaalasta ei ole epätavallista. Huomattava osa potilaista, jotka saavat tartunnan sairaalasta, saa ripulitaudin. Sairaalahoitoon liittyvien C. difficile -tapausten esiintyvyyteen voidaan vaikuttaa mikrobilääkekäytännön lisäksi myös sairaalahygieenisin toimenpitein.

Matti Ristola

Kaikututkimus vatsavaivojen selvittelyssä

Potilaalle helppona ja turvallisena sekä nopeasti saatavana menetelmänä kaikututkimusta käytetään perusterveydenhuollossa varsin paljon myös vatsanalueen vaivojen ensimmäisenä tutkimuksena. Useiden akuuttien vatsasairauksien diagnostiikassa siitä onkin merkittävää hyötyä. Sen sijaan pitkäaikaisten ruoansulatusvaivojen syistä saadaan selvästi luotettavampaa tietoa mahantähystyksellä. Kaikututkimuksen rajoituksia ovat myös sen tulosten riippuvuus tekijän kokemuksesta sekä vähäiset dokumentointimahdollisuudet.

Juhani Sand