Seerumin testosteronitaso ja eturauhassyöpä

Androgeenien on jo pitkään epäilty olevan yhteydessä eturauhassyövän kehittymiseen. Androgeeneja tarvitaan eturauhasen kasvuun ja ylläpitoon, ja suurina annoksina niiden on havaittu aiheuttavan jyrsijöille eturauhassyöpää. Ihmisen seerumin hormonitasojen ja eturauhassyövän välistä yhteyttä koskevien tutkimusten tulokset ovat kuitenkin olleet vaikeasti tulkittavissa.

Heikki Joensuu

Bakteereita maan uumenissakin

Juuri kun olemme toipuneet merten syvyyksistä löytyneiden bakteerien aiheuttamasta hämmästyksestä, maan uumeniin poriensa avulla tunkeutuneet tutkijat kertovat bakteereita löytyvän jopa kilometrien syvyydestä kallion sisästä. Bakteereita voi löytyä jopa miljoonia grammassa kiveä. Mitä syvemmälle mennään, sitä vähemmän bakteereita kivessä pesii. Bakteerien on arveltu päässeen syvälle kallioon pohjaveden mukana paikoin jo miljoonia vuosia sitten.

Matti Viljanen

Potilaat spontaanien haittatapahtumien raportoijina

Niin meillä kuin muuallakin EU-maissa haittatapahtumien raportointi on terveydenhuollon ammattilaisten tehtävä. Tämä järjestelmä toimii erittäin hyvin, kun kyseessä on jo pitkään markkinoilla ollut lääkevalmiste. Tilanne on kuitenkin toinen, kun lääke on uusi, sillä kliinisissä lääketutkimuksissa todetut haittatapahtumat on selvitetty yleensä varsin tarkoin rajatuissa tutkimispopulaatioissa. Kun lääke sitten pääsee yleiseen käyttöön, saattaa esille tulla jokin aiemmin tuntematon haitta.

Robert Paul

Miten priorisoida terveydenhuoltoa?

Priorisointi on tullut suomalaiseen keskusteluun laman myötä, vaikka rahanpuute ei olekaan ainoa syy pohtia lääketieteen ja terveydenhuollon valintoja. Käytännössä Suomessa tavallisinta on ollut piilopriorisointi, joko jonotuttamalla potilaita tutkimuksiin tai toimenpiteisiin tai hallinnollisilla päätöksillä, esimerkiksi asettamalla menoille katto, johon käytännön toiminta on sovitettava. Terveydenhuoltoon kohdistuvien odotusten ja voimavarojen ristiriita ei kuitenkaan näillä keinoilla ratkea. Tässä kirjoituksessa esitetään uudenlainen neljän strategian priorisointimalli.

Olli-Pekka Ryynänen, Markku Myllykangas

Lääkärien liikkuvuus Suomen ja muiden Euroopan Unionin jäsenmaiden välillä

Ennen EU:hun liittymistä viranomaistemme esittämät pahimmat pelot terveydenhuollon ammattihenkilöstön muuttotappiosta ovat osoittautuneet aiheellisiksi. Rahallinen menetys koulutuskustannuksina on tuntuva. Vuoden 1995 loppuun mennessä oli Suomesta poismuuttaneiden lääkäreiden koulutukseen kulunut arviolta noin 350 miljoonaa markkaa. Suomella ei näytä olevan valttikorttia, joka saisi eurooppalaiset hyvin koulutetut lääkärit kiinnostumaan työskentelystä täällä.

Juha Karvonen

Uloshengitysilman typpioksidimääritys - hengitystietulehduksen uusi osoitin

Typpioksidin (NO) keskeinen osuus elintoiminnoissa on selvinnyt vasta muutamia vuosia sitten (1). Typpioksidi säätelee verisuonten jänteyttä sekä toimii hermoston ja tulehdusreaktioiden välittäjäaineena (2). Typpioksidimuodostuksen muutoksia on havaittu sydän- ja verisuonitaudeissa, keuhkosairauksissa sekä käyttäytymisen ja seksuaalitoimintojen häiriöissä (3,4).

Harri Lindholm, Tuula Lindholm, Pekka Malmberg, Pentti Tukiainen, Anssi Sovijärvi

Uhkaavatko penisilliiniresistentit pneumokokit Suomea?

Penisilliinille ja muille beetalaktaamiantibiooteille vastustuskykyisiä pneumokokkeja on meillä toistaiseksi vähän, ja penisilliiniä suositellaan edelleen pneumokokki-infektioiden ensisijaiseksi lääkkeeksi. Entistä käytäntöä puoltaa myös se, ettei täydellisesti resistenttejä kantoja vielä ole, vaan suositusten mukaiset suuret lääkeannokset purevat vastustuskykyisimpiinkin muunnoksiin. Pneumokokkimeningiittien hoidossa aiheuttajabakteerin resistenssi kuitenkin on vaaratekijä, johon on varauduttava varsinkin jos tartunta on saatu esimerkiksi Etelä-Euroopasta.

Harri Saxén

Infektio ja ennenaikainen synnytys

Raskaana olevan naisen infektioiden tiedetään altistavan ennenaikaiselle synnytykselle ja yhä useammat tutkimukset ja havainnot viittaavat siihen, että huomattava osa ennenaikaisista synnytyksistä johtuu infektioista. Yleisimmin näissä tapauksissa bakteeriviljelyssä löytyy mykoplasmaryhmän patogeeneja, usein myös B-ryhmän streptokokki. Mekanismi, jolla infektio synnytyksen käynnistää, on epäselvä. Useimmissa antibioottihoitokokeiluissa ei hoidolla juurikaan ole saatu estetyksi ennenaikaisia synnytyksiä. Ennenaikaisen synnytyksen uhatessa nainen on kuitenkin syytä ottaa sairaalatarkkailuun, tutkia myös bakteerinäytteet ja hoitaa löytyneet tulehdukset.

Anna Alanen

Naisen virtsaputken divertikkeli

Naisen virtsaputken divertikkeli on edelleen huonosti tunnettu sairaus. Monilla hoitoon hakeutuneilla potilailla on ollut oireita jo kauan ennen kuin divertikkeli on todettu. Tärkeää onkin, että lääkäri osaa epäillä divertikkeliä ja muistaa tehdä gynekologisen tutkimuksen yhteydessä vetopalpaation. Oireettomat divertikkelit eivät vaadi hoitoa lainkaan. Monet vaivoja aiheuttavat divertikkelit saadaan oireettomiksi ilman leikkaustakin, esimerkiksi laajentamalla virtsaputkea ja antibioottihoidolla. Jos konservatiivinen hoito ei auta, on marsupialisaatio ensisijainen leikkausmenetelmä distaalisten divertikkelien ja emättimen kautta suoritettava divertikulektomia proksimaalisten divertikkelien hoidossa.

Maria Laine, Pentti Kiilholma

Seulontamammografiassa koettu kipu ja epämukavuus

Kivun ja epämukavuuden kokeminen mammografiassa on yleistä, vaikkakaan kipu ei yleensä ole voimakasta. Rintasyöpäseulontaan kutsuttujen 50-vuotiaiden naisten kokemuksia kivusta ja epämukavuudesta selvitettiin kyselytutkimuksella. Naisilla, joilla oli kokemusta mammografiasta, kivun ja epämukavuuden odottaminen osoittautui tärkeimmäksi niitä selittäväksi tekijäksi. Sen sijaan mammografiassa ensimmäistä kertaa käyneillä naisilla etukäteisodotuksella ei ollut merkitystä, vaan kipua ja epämukavuutta selittivät eniten naisen jännittyneisyys sekä hänen kokemuksensa henkilökunnan suhtautumisesta. Henkilökunnan rooliin miellyttävän kuvausilmapiirin luomisessa tulee kiinnittää huomiota erityisesti naisten ollessa ensi kertaa mammografiassa, jotta heille jäisi toimenpiteestä myönteinen muistikuva eikä seuraavaa kuvauskertaa tarvitsisi kivun takia jännittää.

Pilvikki Absetz, Arja R. Aro, Tuija Eerola, Martti Pamilo, Jouko Lönnqvist