Bakteerien lipidi A:han iskeviä lääkkeitä vihdoinkin näkyvissä

Gramnegatiivisia bakteereita ympäröi ulkokalvo, joka suojaa niitä monilta haitallisilta aineilta, mm. antibiooteilta. Ulkokalvon keskeisin rakenneosa on lipopolysakkaridi, jota myrkyllisyytensä vuoksi sanotaan myös endotoksiiniksi. Endotoksiinin ytimessä sijaitsee koko molekyyliä koossa pitävä ja sen myrkyllisyydestä vastaava lipidi A. Kun lipidi A:n synteesiä häiritään, lipopolysakkaridia ei synny, ulkokalvosta ei tule kunnollista ja bakteerit kuolevat.

Matti Viljanen

Keuhkosyövän neoadjuvanttihoidon pitkäaikaistulokset

Suurikokoisen, mutta vielä paikallisen (stage III) ei-pienisoluisen keuhkosyövän ainoa käypä hoito on ollut sädehoito, mikäli leikkaus ei ole mahdollinen. Radikaalin sädehoidon jälkeen kuitenkin vain 3-10 % potilaista on ollut elossa viiden vuoden kuluttua diagnoosista. Melko vastikään raportoidut satunnaistetut hoitokokeet ovat osoittaneet, että hiukan parannusta tähän heikkoon ennusteeseen voidaan saada aikaan antamalla solunsalpaajahoitoa ennen sädetystä. Toistaiseksi näihin tutkimuksiin osallistuneita potilaita on kuitenkin seurattu vain muutamia vuosia, eikä kemoterapian vaikutuksesta pitkäaikaistuloksiin ole ollut tietoa. Nyt amerikkalaisen CALGB-ryhmän jo vuonna 1984 aloittamasta tutkimuksesta on saatu seitsemän vuoden seurantaan perustuvat tulokset.

Heikki Joensuu

Hormonikorvaushoito paikallaan primaarisen hyperparatyreoosin luukatoon

Primaarinen hyperparatyreoosi on verraten tavallinen postmenopausaalisilla naisilla: jopa 3 %:n esiintyvyyslukuja on esitetty. Lievän hyperparatyreoosin leikkaushoitoon voidaan suhtautua varauksellisesti, koska jopa puolet potilaista on oireettomia. Hyperparatyreoosipotilaiden luun tiheyttä on syytä seurata, sillä menopaussin jälkeen osteoporoosi saattaa kiihtyä. Tähän asti onkin suositeltu kiihtyvän osteoporoosin hoidoksi paratyreoidekto-miaa, mutta toisaalta konservatiivista luun haurastumista estävän hoidon merkitystä ei ole tutkittu näillä potilailla.

Robert Paul

Supernopea radikaalisädehoito

Radikaalisädehoito annetaan tavallisesti tipotellen 2 Gy:n päivävauhtia mm. normaalikudosten vaurioiden välttämiseksi. Näin menetellen kuratiivisen sädeannoksen (60-70 Gy) antaminen esimerkiksi adeno- tai levyepiteelisyöpään kestää kauan (6-7 viikkoa). Kasvainsolut voivat kuitenkin näin pitkän hoitojakson aikana proliferoitua huonontaen lopputulosta. Englannissa onkin kehitetty radikaalisädehoitoon huomattavasti nopeutettu hoitokaavio nimeltään CHART. CHART-hoidossa sädehoitoa annetaan 1,5 Gy kolmesti vuorokaudessa vähintään kuuden tunnin välein, ja hoitoa annetaan kolmesti vuorokaudessa myös viikonloppuisin. Tällöin koko sädehoito on ohi 12 vrk:ssa tavanomaisen 6-7 viikon asemesta, joskin kokonaisannos jää vähän tavallista pienemmäksi (54 Gy).

Heikki Joensuu

Nykyaikaisten virtsakivien hoitomenetelmien tehokkuus ja kustannukset

Suomessa on noin 3 500 uutta virtsakivipotilasta vuodessa. Virtsakiviä on eniten työikäisillä. Miehillä virtsakivitauti on kolme kertaa yleisempi kuin naisilla. Virtsateiden kivistä 60 % poistuu itsekseen aiheuttaen usein kovaakin vatsan ja selän alueen kipua. Kirurgista toimenpidettä vaativien virtsakivien hoito on viimeisten 15 vuoden aikana täysin muuttunut. Hoitoa vaativista virtsakivistä 80 % hoidetaan nykyään kehon ulkoisella iskuaaltomurskauksella (extracorporeal shock wave litho-tripsy, ESWL), jossa kiveen kohdistetaan suurienergisiä paineaaltoja röntgen- tai ultraäänikontrollissa. ESWL-hoidon jälkeen kiven muruset poistuvat itsekseen vaihtelevan ajan kuluessa.

Kari Lehtoranta

Virtsarakkosyövän ennusteelliset tekijät

Virtsarakkosyöpä on länsimaiden yleisin virtsateiden pahanlaatuinen kasvain ja Suomessa se on miesten kolmanneksi yleisin syöpämuoto. Vuosittain maassamme todetaan noin 800 uutta tapausta. Tupakointi on yksittäisistä riskitekijöistä tärkein, sillä siitä johtuu lähes puolet kaikista tapauksista. Perinteisesti on huonon ennusteen merkkinä pidetty kasvaimen invasiivisuutta, huonoa erilaistumisastetta, monilukuisuutta ja varhaista uusiutuvuutta. Uudempia ennustetekijöitä ovat DNA ploidisuus ja mahdollisesti p53 ekspressio.

Mika Raitanen

Mikrobien rakenneosien ja aineenvaihduntatuotteiden osoittaminen kaasukromatografialla ja massaspektrometrialla

Bakteerien tai bakteeriperäisten rakenteiden osoittamiseksi on mikrobiologisessa diagnostiikassa ja tutkimustyössä kehitetty lukuisia menetelmiä klassisen bakteeriviljelyn rinnalle. Eräs uusimmista menetelmistä mikrobeista peräisin olevien merkkimolekyylien havainnoimiseksi on kaasukromatografia ja yhdistetty kaasukromatografia-massaspektrometria (GC-MS). Tutkimuksen tavoitteena oli ko. menetelmää käyttäen etsiä mikrobeille ominaisia merkkimolekyylejä suoraan potilasnäytteistä tilanteissa, joissa mikrobin osoittaminen klassisia mikrobiologisia menetelmiä käyttäen on ongelmallista.

Leena Lehtonen

Varhaislapsuuden neuronaalinen seroidilipofuskinoosi

Infantiili neuronaalinen seroidilipofuskinoosi, INCL, on resessiivisesti periytyvä, lysosomaalinen suomalaiseen tautiperintöön kuuluva kertymäsairaus, joka johtaa aina vaikea-asteiseen psykomotoriseen kehitysvammaan. Tauti on diagnosoitu Suomessa 137 potilaalta ja muualla maailmassa noin 100 potilaalta. Taudin geeni on paikallistettu kromosomiin 1. Tautia aiheuttavan häiriön on todettu olevan rasvatähteitä eri valkuaisista poistavassa entsyymissä, palmitoyyli proteiini tioesteraasissa. Potilaiden keskimääräinen elinikä on 11-13 vuotta.

Sanna-Leena Vanhanen

Riesasta rutiiniksi Kokemuksia laadunhallinnan kehittämisestä perusterveydenhuollossa

Laadunhallinnan teoria ja käytäntö eivät vielä ole juurikaan kohdanneet suomalaisessa perusterveydenhuollossa. Tähän mennessä laatutyö on ollut lähinnä mittarien kehittämistä tilanteen kartoittamiseksi. Pelkkä mittaaminen ei kuitenkaan kovin merkittävästi laatua paranna, vaikka se saattaakin herättää kiinnostusta laatutyöhön. Porvoonseudun terveyskeskuksessa laadunhallinta on edennyt seurantajärjestelmän rakentamisesta laadun parantamisen keinojen, mm. hoito-ohjelmien ja tiimityön kehittämiseen.

Tuula Heinänen, Pertti Soveri

Reseptiselvitys Kymen läänissä

Terveydenhuollon oikeusturvakeskus pyysi Kymen lääninhallitusta tekemään Kymen läänin alueelta kuukauden ajalta epäselvien ja puutteellisten lääkemääräysten selvitystyön. Reseptiselvitys koski toukokuuta 1993. Kyseisenä aikana Kymen läänin apteekeissa käsiteltiin ja toimitettiin yhteensä 152 140 reseptiä. Tarkistussoitto reseptin johdosta jouduttiin tekemään lääkemääräyksen antaneelle lääkärille 745 tapauksessa. Yleisimpinä tarkistukseen johtaneina syinä olivat epäsevyydet lääkkeen vahvuudessa, puutteellisuudet lääkehoidon kestoajassa, annosteluohjeen epäselvyys ja epäselvä käsiala. Valtaosa resepteistä oli asianmukaisesti ja huolellisesti laadittuja. Potilasturvallisuuden lisäämiseksi on kuitenkin syytä aina korostaa huolellisuuden merkitystä reseptiä laadittaessa.

Kirsti Riihelä, Antti Marttila