20906 osumaa

Suomen nuorisopsykiatrinen hoitojärjestelmä tänään

Nuorten psykiatrisen hoidon tarpeet ovat omaleimaisia ja erilaisia kuin lasten tai aikuisten tarpeet. Suomi on ollut eurooppalaisestikin katsottuna edistyksellinen luodessaan nimenomaan nuorille suunniteltuja psykiatrisia palveluja. Nuorisopsykiatrian poliklinikoita on perustettu 1980-luvun lopulta alkaen maan kaikkiin osiin. Vuonna 1995 niihin tehtiin lähes 100 000 käyntiä. Myös nuorisopsykiatriset sairaansijat ovat lisääntyneet. Vuoden 1995 lopussa niitä oli 209. Luotu hoitojärjestelmä tavoittaa tulevaisuuden kannalta tärkeän ja aiemmin asianmukaisia palveluja vaille jääneen väestönosan. Näyttää todennäköiseltä, että yhteiskunnassa tapahtuvien muutosten vuoksi on välttämätöntä edelleen lisätä ja monipuolistaa nuorisopsykiatrisia hoitopalveluja.

Eila Laukkanen, Markku Luotoniemi, Johannes Lehtonen

Sepelvaltimotauti varhaisessa keski-iässä olevilla naisilla Alle 52-vuotiaiden naisten sepelvaltimoiden angiografialöydökset HYKS:ssa 1990-94

Premenopausaalisen sepelvaltimotaudin erityispiirteistä on niukalti tutkimustietoa, ja tautia onkin perinteisesti pidetty iäkkäämpien, postmenopausaalisten naisten ongelmana. Analysoimme potilasaineiston, johon kuuluivat kaikki 197 alle 52-vuotiasta naista, joille vuosina 1990-94 oli HYKS:ssa tehty sepelvaltimoiden angiografia. Havaintojemme perusteella perinteiset sepelvaltimotaudin vaaratekijät lisäävät sairastumisriskiä myös varhaisessa keski-iässä olevilla naisilla, eivätkä lievätkään oireet välttämättä sulje pois merkitsevää sepelvaltimotautia.

Anne Miettinen, Juhani Partanen, Heikki Turto, Matti Mänttäri

Vanhuksen eteisvärinä

Iäkkään eteisvärinäpotilaan hoidossa on yleensä noudatettu pidättyväistä linjaa ja sähköisestä rytminsiirrosta on usein luovuttu. Kivelän sairaalan kokemusten mukaan kuitenkin sinusrytmin palauttaminen rytminsiirrolla onnistui yli 70-vuotiaille potilaille yhtä hyvin kuin nuoremmille. Vanhuksen eteisvärinän hoitaminen mahdollisimman varhain saattaa olla kaikin puolin edullisin vaihtoehto, sillä tällöin voidaan välttyä eteisvärinän vanhuksille aiheuttamilta vakavammilta ongelmilta ja myös vanhuspotilaan elämän laatu kohenee.

Ulla Björk, Matti Karesoja, Markku Kupari

Olkapään natiiviröntgenkuvaus

Natiiviröntgenkuvaus on säilyttänyt vankan asemansa olkapään peruskuvantamismenetelmänä. Tärkeimpiä natiivikuvauksen aiheita ovat traumaattiset, degeneratiiviset ja reumamuutokset, ja natiivikuvia tarvitaan edelleen diagnostiikan tukena uudempiakin tekniikoita käytettäessä. Artrografia on varsin luotettava kiertäjäkalvosimen täydellisten repeämien diagnostiikassa. Kaikukuvauksella on mahdollista diagnosoida tendiniitti sekä osittainen ja täydellinen kiertäjäkalvosimen repeämä. Magneettikuvaus on osoittautunut parhaimmaksi menetelmäksi pehmytkudosmuutosten ja ongelmallisten luuprosessien selvittelyssä.

Markku Päivänsalo, Pekka Jalovaara, Eija Pääkkö, Valtteri Myllylä

Liuottimien ja melun yhteisvaikutukset sisäkorvaan ja kuuloon

Melu on kohtalaisen hyvin tunnettu "sisäkorvamyrkky". Se aiheuttaa tyypillisesti sensorineuraalisen kuulovian, jonka anatomisena vastineena on kuvattu degeneratiivisia muutoksia kuuloelimessä (Cortin elimessä), ennen kaikkea sen aistinsoluissa. Altistuminen voimakkaalle melulle on keskeinen työelämän terveysriski. Huolimatta tehostuneesta meluntorjunnasta ja kuulonsuojainten käytöstä, meluvammojen määrä ei näytä vähentyneen, joskin niiden vaikeusaste on lieventynyt. Maassamme on edelleen ilmoitettu vakuutusyhtiöille ammattitautina vuosittain noin 1 800 uutta meluvammaa.

Antti Mäkitie, Vesa Riihimäki, Ulla Pirvola, Jukka Ylikoski

Mitä ovat psykosomaattiset häiriöt - vai onko niitä enää?

Käsitteellä psykosomaattinen häiriö on ollut useita eri merkityssisältöjä. 1900-luvun alussa psykosomaattisina pidettyjen sairauksien määrä oli hyvin vähäinen. Sittemmin sanan psykosomaattinen merkitys on väljentynyt ja koko käsitteen psykosomaattinen häiriö mielekkyys on kyseenalaistettu. Kaikkien sairauksien diagnosoinnissa, tutkimuksessa ja hoidossa on tärkeää ottaa huomioon niin somaattiset, psyykkiset kuin sosiaalisetkin tekijät. Vuoden alussa voimaan tulleessa tautiluokituksessa on joitakin häiriöitä, joihin nimike psykosomaattinen edelleen sopii. Ne ovat mielenterveyden häiriöitä, joiden oirekuva on kokonaan tai lähes kokonaan somaattinen. Käytännön lääkärin pitää tunnistaa psyykkisten ja sosiaalisten tekijöiden osuus näissä häiriöissä.

Matti Joukamaa, Minna Koskinen

Kalsiuminsalpaajat lisäävät ruoansulatuskanavan vuodon riskiä

Kalsiumkanavan salpaajien suosio sepelvaltimotaudin ja kohonneen verenpaineen hoidossa on ymmärrettävä, koska niihin ei ole tähän mennessä liitetty mainittavia vakavia haittavaikutuksia. Kalsiuminsalpaajat estävät trombosyyttiaggregaatiota (kuten ASA), ja tämän on jopa katsottu olevan etu juuri sepelvaltimotaudissa. Mutta edusta voi tulla haitta, jos efekti ilmaantuu väärään aikaan väärään paikkaan.

Robert Paul

Antibiooteista hyötyä sinuiitin hoidossa

Vaikka mikrobilääkkeitä käytetään paljon sinuiitin hoidossa, luotettavaa tutkimustietoa niiden tehosta on yllättävän vähän olemassa. Norjalaiskollegat päättivät korjata tämän puutteen ja tekivät perusteellisen selvityksen penisilliinin ja amoksisilliinin tehosta akuutin sinuiitin hoidossa. 130 aikuista potilasta käsittävässä tutkimuksessa sinuiitin diagnoosi perustui tietokonetomografialöydökseen. Hemofiluksen varalta käytetyt lääkeannokset olivat melko suuria: V-penisilliinillä 1 320 mg x 3 ja amoksisilliinilla 500 mg x 3.

Matti Viljanen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030