Sepelvaltimotaudin yleisyys ja riskitekijät iäkkäillä miehillä

Alle 65-vuotiaiden sepelvaltimotaudin ilmaantuvuus on pienentynyt viime vuosina. Samanaikaisesti sairastuvuus on lisääntynyt vanhemmissa ikäryhmissä, joihin kuuluvien määrä on väestöennusteiden mukaan 20-30 vuoden kuluessa kasvamassa yli puolitoistakertaiseksi nykyisestä. Sepelvaltimotauti on eläkeikäisen väestön merkittävin kuolemansyy. Yli 65-vuotiailla miehillä se aiheuttaa yli kolmanneksen kuolemista. Kaikista sepelvaltimotautikuolemista noin 60 % ilmenee tässä ikäryhmässä. Sepelvaltimotauti on myös tärkeä toimintakykyä ja elämän laatua heikentävä tekijä. Siten sepelvaltimotaudin hoito aiheuttanee tulevaisuudessa yhä lisääntyvää terveydenhoito- ja sairaalapalvelujen kysyntää.

Markku Tervahauta

Matriksin metalloproteinaasien geeniekspression ja proteolyyttisen aktivaation säätely sidekudossoluissa

Kudosten pääkomponentteja ovat tehtäviinsä erilaistuneet solut ja soluväliaine, jota esiintyy solujen välissä sidekudostukirankana ja kudosrajoissa tyvikalvona. Soluväliaineen tehtävänä on ylläpitää kudoksen rakennetta ja antaa sille mekaanista tukea, mutta myös ohjata solujen jakautumista, liikkumista ja erilaistumista. Soluväliaine uusiutuu jatkuvasti: sen synteesin ja hajoamisen välillä vallitsee dynaaminen tasapaino. Soluväliaineen hajoaminen nopeutuu useissa fysiologisissa tapahtumissa, kuten solujen migraatiossa, haavan paranemisessa ja verisuonten muodostumisessa, sekä erilaisissa patologisissa tiloissa, kuten nivelreumassa ja syöpäkasvaimen invaasiossa ja metastasoinnissa. Toisaalta esimerkiksi sklerodermassa soluväliainetta tuotetaan enemmän kuin hajotetaan, minkä seurauksena potilaan ihoon kertyy kollageenia, ja iho paksunee ja jäykistyy.

Jouko Lohi

Autogeenisella ja allogeenisella luusiirteellä sekä bioaktiivisella lasilla täytetyn luunpuutosalueen paraneminen

Luunpuutosalueet ovat tärkeä ongelma ortopedisessa kirurgiassa. Merkittävimmät luunpuutosalueet aiheutuvat luukasvainkirurgiasta, mutta luunpuutosalueita syntyy myös suurten vammojen ja keinonivelkirurgiaan liittyvien komplikaatioiden seurauksena. Pahanlaatuiset luukasvaimet sijaitsevat yleensä suurten putkiluiden päissä lähellä niveliä ja kasvaimen tuloksellinen hoito edellyttää usein nivelen tuhoavaa poistoa. Aikaisemmin luukasvainten hoito johti toisinaan jopa raajan amputaatioon. Uudet syövänhoitokeinot, tehokkaat solunsalpaajat ja sädehoidot yhdessä kehittyneiden kirurgisten hoitomuotojen kanssa mahdollistavat yhä useammin raajan säästävän kirurgian.

Petri Virolainen

Polven eturistisidevammojen epidemiologia, vammamekanismit, hoito ja kuntoutus

Polven eturistisiderepeämän hoitokäytäntö on pitkään ollut yksi liikuntalääketieteen sekä ortopedian ja traumatologian kiistanalaisista kysymyksistä. Sekä leikkaushoidon että konservatiivisen hoidon puolesta on esitetty tutkimustuloksia. Pitkäaikaistulokset kuitenkin osoittavat konservatiivisen hoidon huonoksi, sillä usein seurauksena on polven krooninen in-stabiliteetti, lihasheikkous ja post-traumaattinen nivelrikko. Tästä syystä polven eturistiside joudutaan usein korjaamaan myöhäisvaiheessa rekonstruktioleikkauksella. Samoin jos eturistisiderepeämä on varhaisvaiheessa leikattu pelkällä suturaatiolla, on pitkäaikaisseurannassa todettu myöhemmin kehittyvää instabiliteettia. Vaikkakin eturistisidevammojen hoitoperiaatteista ollaan pääsemässä yksimielisyyteen, optimaalista hoito- ja kuntoutusmenetelmää ei vielä ole löydetty.

Antero Natri

Aivosähkötoiminnan reaktiivisuus anestesian aikana

Aivosähkötoiminnan mittaus (EEG) on non-invasiivinen menetelmä, jolla aivojen hyvinvointia voidaan seurata silloin, kun tavallisia aivotoiminnan merkkejä, kuten puhetta ja liikettä, ei ole. Anestesian aikana aivojen hapenpuute on mahdollista todeta aivosähkötoiminnan paikallisena tai laajana hidastumisena. Lisäksi erilaisten ärsykkeiden aivosähkötoimintaan aiheuttamilla vasteilla voidaan seurata tietyn hermoradan kuntoa. Aivojen reaktioita anestesian aikana ei vielä rutiininomaisesti seurata. Tulevaisuudessa aivojen monitorointi leikkauksen aikana lienee kuitenkin yhtä tavanomaista kuin sydämen sähköisen toiminnan seuraaminen on tänä päivänä. Anestesian aikaisen aivosähkötoiminnan tutkiminen luo pohjaa anestesian syvyyden ja aivojen kunnon seuraamiseen tarkoitettujen menetelmien kehitykseen.

Kaisa Hartikainen

Jugoslavian terveydenhuollon kuolinkouristukset

Bosnian ja Kroatian kärsimyksistä Balkanin sodassa on kirjoitettu paljon. Serbian, maailman silmissä hyökkäävän osapuolen ongelmista ei sen sijaan ole puhuttu juurikaan maan ulkopuolella - tai Serbian on katsottu ansainneen kohtalonsa.

Hannu Vuori

Tilanne Jugoslavian alueella tänään

Jugoslavian pitkä matka aallon pohjalta kohti sen harjaa on alkanut. Kansainvälisten pakotteiden poistaminen on helpottanut tilannetta jonkin verran, mutta maan taloudellinen ahdinko ja sodan jättämät tuhot tulevat vielä pitkään vaikeuttamaan paluuta normaaliin elämään. Tavallisten ihmisten on vaikea käsittää miksi heidän rasitteenaan sodan lisäksi olivat vielä kansainväliset pakotteet, joiden vuoksi terveydenhuollon peruspalvelujenkin järjestäminen on ollut hankalaa.

Risto Tervahauta

Sydäninfarktipotilaan riskien arviointi II Iskemian ja sydämen supistumiskyvyn tutkimukset

Tärkeimmät sydäninfarktipotilaan ennusteeseen vaikuttavat tekijät ovat iskemia-alttius ja heikentynyt sydämen supistumiskyky. Tavallisimmat tutkimukset ennusteen sairaalahoidon aikaisessa selvittelyssä ovat kliininen rasituskoe, rasituksessa tehtävät isotooppitutkimukset iskemian arvioimiseksi sekä kaikututkimus ja isotooppitutkimukset sydämen supistumiskyvyn mittaamiseksi.

Ilkka Tierala, Lauri Toivonen

PHARMACIA & UPJOHN AWARD LECTURE Lääkäripäivät 1997 Rintasyövän paranevat eloonjäämisluvut

Huolimatta vuosittain diagnosoitavien uusien rintasyöpätapausten määrän jatkuvasta kasvusta on kuolleisuus rintasyöpään pysynyt lähes samansuuruisena Suomessa jo useiden vuosikymmenten ajan. Yksittäisen rintasyöpään sairastuneen potilaan kannalta tämä tarkoittaa sitä, että ennuste on jatkuvasti parantunut. Parantuneiden tutkimusmenetelmien ja tiedotuksen ansiosta syöpäkasvaimet löydetään yhä pienempinä, ja läpimitaltaan alle kahden senttimetrin kokoinen ja kainalon imusolmukkeisiin metastasoitumaton syöpä paranee täysin 80 %:lla potilaista usean vuosikymmenen kestoisen seurannan perusteella. Myös erilaiset liitännäishoidot ovat parantaneet eloonjäämislukuja pitkällä aikavälillä ja nyt kokeillaan jättisolunsalpaajahoitoa niille, joilla syövän uusiutumisen vaara on erityisen suuri. Ennen leikkausta toteutettu neoadjuvanttihoito usein pienentää kasvaimen kokoa niin, että säästävä kirurgia tulee mahdolliseksi.

Heikki Joensuu

Alzheimerin taudin perinnöllisyys

Alzheimerin tauti on yleisin dementian syy, ja väestön ikääntyessä sen esiintyvyys lisääntyy. Prevalenssi on 65-69-vuotiaiden ikäryhmässä 0,9 % ja 85-89-vuotiailla 31,7 % (1). Taudin selkeinä riskitekijöinä on pidetty ikääntymistä sekä perinnöllisyyttä. Muita sille altistavia tekijöitä saattavat olla Downin syndrooma, aikaisempi vakava kallovamma, depressio, alhainen koulutustaso sekä mahdollisesti ympäristömyrkyt (2).

Maarit Lehtovirta, Hilkka Soininen