20906 osumaa

Laatutyötä päihdesairaalassa: Erilaisia päihteitä - erilaisia potilaita?

Laadunhallinnasta on tulossa tärkeä organisaation toiminnan kehittämisväline sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tuotettavien palvelujen tärkein laatuominaisuus on potilaiden tarpeisiin vastaaminen. Päihdeongelmaisten potilaiden hoidon laatua parannettaessa tarvitaan moniammatillista yhteistyötä, sillä päihteiden sekakäyttäjien ja erityisesti huumausaineita käyttävien hoitotarpeet osoittautuivat moninaisiksi Järvenpään sosiaalisairaalassa tehdyssä potilasanalyysissä.

Irma Ovaska, Pekka Heinälä

Vaikeavammaisten aikuisten laitoskuntoutus reumasairauksissa

Vaikeavammaisten reumasairaiden kuntoutusta järjestetään sekä avo- että laitoshoitona. Nykyisin avohoito tarjoaa lähinnä fysioterapiaa, joka ei yksin riitä ratkaisemaan monia perussairauteen liittyviä ongelmia. Nivelreumapotilaat tarvitsevat laitoshoitojaksoja, joiden aikana he saavat moniammatillista hoitoa. Siitä on saatu hyviä tuloksia Reumasäätiön sairaalassa. Laitoskuntoutusjaksot tarjoavat mahdollisuuden kuntoutujien tilan kokonaisvaltaiseen arvioon ja auttamiseen. Moniammatillisesta vaikeavammaiskuntoutuksesta hyötyvät sekä kuntoutujat että yhteiskunta.

Markku Kauppi, Antero Kotaniemi, Jukka Martio

Voiko finasteridi pysäyttää eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun etenemisen?

Pohjoismaisessa monikeskustutkimuksessa selvitettiin finasteridin tehoa ja turvallisuutta oireellista eturauhasen liikakasvua hoidettaessa. Finasteridilla hoidettujen potilaiden oireet paranivat koko tutkimuksen ajan, ja ero lumelääkkeellä hoidettuihin verrokkeihin oli kahden vuoden hoidon jälkeen tilastollisesti merkitsevä. Lumehoidossa potilaiden oireet paranivat alkuvaiheessa, mutta palasivat lähtötasolle tutkimuksen loppuun mennessä. Finasteridilla hoidetuilla potilailla virtsan huippuvirtaama lisääntyi ja eturauhasen koko pieneni. Tutkimus osoitti, että finasteridi voi kääntää eturauhasen liikakasvun luonnollisen etenemisen ja että suotuisat vaikutukset pysyivät kahden vuoden hoidon ajan.

Timo Lehtonen, Matti Kontturi, Jens Thorup Andersen, Hans Wolf, Peter Ekman, Jan-Erik Johansson, Hans Olav Beisland, Kjell Tveter, Skandinavian Bph-Tutkimusryhmä

Metisilliinille resistentti Staphylococcus aureus: katsaus epidemiologiaan ja tartuntojen torjuntaan

Metisilliinille resistenttien Staphylococcus aureusten eli ns. MRSA-bakteerikantojen yleisyys sairaalainfektioiden aiheuttajina vaihtelee tällä hetkellä suuresti eri puolilla maailmaa. MRSA on viime vuosikymmenen aikana lähes räjähdysmäisesti lisääntynyt niissä maissa, joissa suhtautuminen sen leviämiseen on ollut horjuvaa. Sen sijaan MRSA-tilanne on edelleen varsin hyvä maissa, joissa noudatetaan yhtenäistä, kansallista torjuntapolitiikkaa. Suomessakin on hiljattain julkaistu maanlaajuinen MRSA-torjuntaohjeisto. On tärkeää pyrkiä ehkäisemään tai ainakin viivyttämään näiden mikrobilääkkeille vastustuskykyisten bakteerikantojen leviämistä sairaaloihimme.

Pirkko Kotilainen, Jaana Vuopio-Varkila

Jalan biomekaniikka

Jalan moninaisten vikojen ja vaivojen diagnosoinnin perusta on anatomian ja biomekaniikan tarkka tunteminen. Jalan biomekaniikan hallitseva lääkäri pystyy päättelemään vaivan toiminnallisen syyn tarkan kliinisen tutkimuksen ja sen yhteydessä tehtävien yksinkertaisten mittausten perusteella, ilman kalliita mittalaitteita. Biomekaniikan arvioinnin perusteella myös hoitomenetelmät voidaan valita niin, että nivelten liikkeet ja virheasennot saadaan korjatuksi lähemmäksi normaalia.

Seppo Anttila, Veijo Hoikka

Jalan rakenteen ja biomekaniikan tutkiminen

Jalkapotilaan kliinisessä tutkimuksessa selvitetään jalan rakenne ja biomekaniikka levossa ja seistessä. Nivelten liikkeet mitataan, samoin jalkaterien asento ja kantapään ja sääriluun kulma alustaan nähden. Tutkimuksen päättää kävelyn visuaalinen arviointi, jossa apuna voidaan käyttää videointia. Muitakin laitteita on mahdollista käyttää, mutta niiden merkitys kliinisessä työssä ei ole ainakaan toistaiseksi kovinkaan suuri.

Seppo Anttila, Veijo Hoikka

Jalan biomekaaniset häiriöt

Jalkaongelmat aiheuttavat jalkojen kipua ja väsymistä, känsiä ja kovettumia sekä hankaluuksia jalkineiden kanssa. Tutkimuksissa todetaan usein vaivaisenluu, vasaravarpaat, Mortonin neuralgiaan sopivat oireet ja löydökset, röntgenkuvissa kantaluun piikki sekä kulumamuutoksia nivelissä. Vaivojen syynä on hyvin usein jalan virheasento, joka aiheuttaa jalkaan biomekaanisen häiriön. Virheasento heijastuu myös ylempiin rakenteisiin ja voi aiheuttaa kipuja nilkoissa, säärissä, polvissa, lonkissa ja jopa alaselässä. Toisaalta myös ylempänä olevien rakenteiden viat voivat aiheuttaa jalan asentovirheen ja toimintahäiriön.

Veijo Hoikka, Seppo Anttila

Jalkatuet alaraajaongelmien hoidossa

Alaraajavaivojen syynä on usein jalan tai ylempien rakenteiden virheasento, joka aiheuttaa jalkaan biomekaanisen häiriön. Tämä taas saa aikaan kipuja ja väsymistä sekä jalassa että ylempänä alaraajassa. Virheasennon aiheuttamat biomekaaniset häiriöt on mahdollista estää yksilöllisillä jalkaortooseilla. Ortoosien määrääminen vaatii lääkäriltä kuitenkin erityistä perehtymistä jalan biomekaniikkaan ja ortotiikkaan, ja ortoosien valmistus on mahdollista vain hyvin varustetuissa apuvälineitä valmistavissa yksiköissä.

Veijo Hoikka, Seppo Anttila

Piiskavamman myöhäiskomplikaatiot - onko niitä?

Peräänajotilanteessa syntyvät piiskavammat saattavat nykykäsityksen mukaan aiheuttaa myöhäiskomplikaatioina niskakipua, päänsärkyä ja kognitiivisia häiriöitä. Näkemys, että piiskavamma voi tällä tavoin kroonistua, perustuu tutkimuksiin, joissa potilaat ovat itse valittaneet oireiden pitkittymistä. On kuitenkin mahdollista, että taloudelliset seikat ovat sumentaneet asian kylmän rauhallista medisiinistä tarkastelua - potilas voi nimittäin saada oireistaan huomattaviakin rahallisia korvauksia.

Robert Paul

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030