Suolensiirron status praesens

Jos potilaalla on suolen vajaatoiminta eikä hän siedä täydellistä parenteraalista ravitsemusta, on suolensiirto vielä mahdollinen hoito. Tällaisia siirtoja on maailmassa tehty tähän mennessä parisensataa ja kokemukset on nyt kartoitettu. Euroopassa siirtoja tehdään kahdessa keskuksessa Saksassa, kolmessa keskuksessa Britanniassa sekä Innsbruckissa, Roomassa, Uppsalassa ja Pariisissa.

Robert Paul

Miten laskimotukoksen sairastaneen käykään?

Ehkä monikin meistä on ihmetellyt, mistä juontaa juurensa käytäntö jatkaa suun kautta annettavaa antikoagulaatiohoitoa 3-6 kuukautta syvän laskimotukoksen jälkeen. Miten käy kun tuo aika on täyttynyt?

Robert Paul

Rotavirusinfektio suojaa vaikeilta ripuleilta

Rotavirusinfektio on tärkein lasten ripulin aiheuttaja, ja sen on arvioitu tappavan kehitysmaissa lähes 900 000 lasta vuodessa. Tämän vuoksi on ymmärrettävää, että rotavirusrokotetta pidetään yhtenä tärkeimmistä tällä hetkellä kehitteillä olevista rokotteista. Rokotteen tehon ennakoimisen kannalta olisi hyvin tärkeää tietää, syntyykö luonnollisessa rotavirusinfektiossa immuniteettia vai ei. Aiemmin tietämys tästä perusasiasta on ollut ristiriitaista.

Matti Viljanen

Famotidiini hyvä tulehduslääke ulkusten ehkäisijä

Mahan haponeritystä estävä histamiini H2-reseptorien salpaaja famotidiini vähentää merkittävästi sekä maha- että pohjukaissuolihaavan syntymistä steroidittomia tulehduslääkkeitä pitkään (24 viikkoa) nauttivilla potilailla. Lääkkeen tehoa selvitettiin lähes kolmesataa reuma- ja osteoartriittipotilasta käsittävässä tutkimuksessa. Mahahaava kehittyi 20 %:lle ja pohjukaissuolihaava 13 %:lle lumetta saaneista potilaista. Pienempää famotidiiniannosta (20 mg x 2) saaneilla vastaavat lukemat olivat 13 % ja 4 % ja suurempaa annosta (40 mg x 2) saaneilla 8 % ja 2 %. Famotidiini vähensi myös merkittävästi potilaiden mahavaivoja, eikä sillä hoidetuilla potilailla ollut sivuvaikutuksiksi tulkittavia oireita merkittävästi enempää kuin lumeryhmälläkään.

Matti Viljanen

Helle ja hypokalemia

Nottinghamin kaupunginsairaalassa kliinisen kemian kanssa puuhastelevat kollegat huomasivat, että kesällä 1995, joka oli kuuma kesä niin Nottinghamissa kuin Suomessakin, esiintyi hypokalemiaa poikkeuksellisen paljon. Silti laadunvarmistusnäytteissä ei ollut hämminkiä. Syistä, joista kirjoittajakollegamme vaikenevat, he arvelivat, että taustalla voi olla ympäröivän tilan korkea lämpötila. Niinpä he pyysivät paikalliselta ilmatieteen laitokselta tiedot tammi-elokuun päivien maksimilämpötilasta. Ja kas, avohoitonäytteissä oli selvä kaliumarvon lasku hellepäivinä, eli kun päivälämpötila nousee, kaliumarvo laskee. Sairaalan omien potilaiden kaliummäärityksissä tilanne oli kutakuinkin vakaa, mikä lienee johtunut siitä, että avohoitonäytteet viipyivät kotvan matkalla sairaalan laboratorioon.

Robert Paul

Koulukiusaaminen aiheuttaa somaattisia oireita

Kaikista hyvää tarkoittavista kampanjoista huolimatta näyttää koulukiusaaminen aina vain jatkuvan. Sheffieldissä esimerkiksi todettiin 2 623 koululaisen (ikä 8-11 vuotta) otoksessa 27 %:n tulevan kiusatuksi.

Robert Paul

Yhdysvaltojen terveydenhuolto keskellä historiansa suurinta mullistusta Osa 1. Säännelty hoito (managed care) ja vakuuttamattomuuden ongelma

Suurimman osa amerikkalaisten sairauskuluista maksaa työnantajan ottama vakuutus. Tästä alunperin pienestä palkanlisästä on paisunut merkittävä kustannus, jolle nyt halutaan asettaa rajat säännellyn hoidon avulla. Noin 40 miljoonan ilman minkäänlaista vakuutusturvaa olevan hoito on sattumanvaraista ja sitä saa vain vaikeimmissa sairaustapauksissa. Hoito kustannetaan viime kädessä korotettuina vakuutusmaksuina. Säännelty hoito ei näytä ainakaan lyhyellä aikavälillä tuovan parannusta Yhdysvaltojen terveydenhuollon suurimpaan ongelmaan, joka on täyden kattavuuden puute.

Kimmo Räsänen

Suhtautuminen potilaiden seksuaalisuuteen mielisairaalahoidossa

Laitospotilaiden seksuaalisuutta ja henkilökunnan suhtautumista siihen on käsitelty ja tutkittu vähän. Seksuaalisuudesta sinänsä on uskallettu puhua avoimesti jo parin vuosikymmenen ajan ja asenteet siihen ovat vapautuneet. Pohjoismaita pidetään yleisesti muita maita vapaamielisempinä suhtautumisessa seksuaalisuuteen. Meiltä ei kuitenkaan juuri löytynyt tutkimuksia mielisairaalapotilaiden seksuaalisuudesta (1). Ammattilaisten asenteet laitospotilaiden väliseen seksuaaliseen toimintaan osoittautuivat ristiriitaisiksi ja vielä vähemmän tutkituiksi (2).

Heikki Vartiainen

Asiakastyytyväisyystutkimukset psykiatriassa

Terveydenhuollon palvelujen laadun yhtenä mittarina on yhä enemmän alettu käyttää asiakkaan tyytyväisyyttä. Tämän taustalla on toisaalta asiakaslähtöisyyden korostaminen myös terveydenhuollossa, toisaalta asiakkaiden kasvava kiinnostus palvelujen laatua kohtaan. Asiakastyytyväisyys-tutkimuksissa on tosin menetelmällisiä ongelmia, mittarit vaihtelevat ja kato on usein suuri. Kun tutkitaan psykiatristen potilaiden tyytyväisyyttä palveluihin, on huomioon otettava myös esimerkiksi potilaan diagnoosi ja hoidon kesto.

Hannu Koponen, Arja Veijalainen, Hannakaisa Laitinen, Jarmo Kontunen

Verenpaineen vuorokausirekisteröinti kohonneen verenpaineen diagnostiikassa ja hoidon seurannassa

Verenpaineen vuorokausirekisteröinti-tekniikka kehitettiin jo 1950-luvulla ja se otettiin tutkimuskäyttöön 1960-luvulla, mutta vasta viime vuosina sen käyttö on yleistynyt kliinisessä potilastyössä. Vaikka verenpaineen vuorokausirekisteröinnin tulosten tulkinta ei vielä ole vakiintunut ja vaikka tulosten yhteys potilaan ennusteeseen on vielä osin selvittämättä, voidaan vuorokausirekisteröinnillä kuitenkin monissa verenpaineen diagnostiikan ja hoidon ongelmatilanteissa saada kertamittauksia täydentävää tietoa verenpainetasosta potilaan arkielämässä vuorokauden eri aikoina. Avohoidon lääkärien kiinnostus menetelmän käyttöä kohtaan on lisääntynyt, ja myös tieteellinen näyttö menetelmän eduista toistettuihin kertamittauksiin verrattuna on lisääntynyt. Lähiaikojen tutkimustulokset selvittänevät, mikä on tämän menetelmän asema kohonneen verenpaineen diagnostiikassa ja hoidon seurannassa avohoidon ongelmatilanteissa ja sairaaloiden erikoispoliklinikoissa.

Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi