Lisää käsienpesua, vähemmän mikrobilääkereseptejä

Lancetin kommentaaripalstalla brittimikrobiologi Mark Wilcox päivittelee Clostridium difficilen lisääntymistä vanhuksilla. Englannissa ja Walesissa Clostridium difficile on noussut viime vuosien aikana suolistopatogeenilistan ykköseksi ohi kampylobakteerin ja salmonellan.

Pentti Huovinen

Nuorten tyttöjen lisääntymisterveys

Väitöskirjatyön tarkoituksena oli tutkia nuorten tyttöjen lisääntymisterveyttä Suomessa 1980- ja 1990-luvulla. Yksityiskohtaiset tavoitteet olivat:

Elise Kosunen

Primaarinen selektiivinen seerumin immunoglobuliini A:n puutos terveillä verenluovuttajilla

Selektiivinen immunoglobuliini A:n (IgA) puutos on yleisin primaarinen immunoglobuliinipuutostila. Useimmat IgA-puutoksen omaavat henkilöt ovat terveitä, ja heidät on löydetty verenluovuttajien seulontatutkimuksissa. Suomalaisilla verenluovuttajilla IgA-puutosta on noin yhdellä 400:sta. Potilastutkimuksissa IgA-puutos liitetään moniin sairauksiin, joista yleisimpiä ovat erilaiset infektiot, allergia ja autoimmuunisairaudet. Verensiirtojen kannalta on huomioitavaa, että henkilö, jolta puuttuu IgA, saattaa muodostaa vasta-aineita IgA:a kohtaan (anti-IgA vasta-aineet), jotka voivat aiheuttaa anafylaktisen verensiirtoreaktion. Suomessa on kuvattu noin kymmenen tällaista verensiirtoreaktiota.

Sinikka Koskinen

Lihasrelaksanttien väliset yhteisvaikutukset

Nykyaikaisen yleisanestesian aikana käytetään usein lihasrelaksantteja helpottamaan intubaatiota sekä aikaansaamaan kirurgille paremmat työskentelyolosuhteet. Lihasrelaksantteja voidaan myös yhdistellä saman anestesian aikana esimerkiksi nopeamman vaikutuksen alun tai nopeamman toipumisen vuoksi, tai säästösyistä.

Pekka Rautoma

Hippokampuksen magneettikuvantamisesta varhaisessa Alzheimerin taudissa

Alzheimerin tauti on yleisin dementiaa aiheuttava sairaus. Dementiaa sairastavien määrä on ikääntyvän väestön myötä kasvussa. Vuoteen 2000 mennessä on Suomessa arvioitu dementiaa sairastavia olevan lähes 70 000. Alzheimerin tautia ei pystytä varmuudella diagnosoimaan ilman invasiivisia toimenpiteitä. Käytössä olevin kliinisin kriteerein tauti luokitellaankin vain joko "todennäköiseksi" tai "mahdolliseksi" Alzheimerin taudiksi. Vaikka kliinisten kriteerien lopullinen osuvuus on hyvä, vaativat ne myös pitkäaikaista seurantaa, jossa varmistetaan taudin etenevä luonne. Sen sijaan taudin varhaisvaiheessa, ensimmäisten oireiden ilmaantuessa, on tarkan diagnoosin asettaminen vaikeaa.

Mikko Laakso

Miten terveydenhuollon asiakastyytyväisyysmittausten tuloksia tulisi esittää ja tulkita

Terveydenhuollon asiakastyytyväisyysmittausten esitystapaan ja tulkintaan liittyy monia tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa siihen miten tuloksia hyödynnetään käytännön toiminnan suunnittelussa. Laadun seurannassa käytettävien mittareiden tulee olla riittävän yksinkertaisia, mutta valideja, jotta niistä olisi hyötyä. Koska laatupalvelujen tavoitteena on 100 %:n asiakastyytyväisyys, useimmiten vain viisiportaisen tytyväisyysasteikon parhaalla arvolla (top-box) on yhdysvaltalaisten kokemusten mukaan käyttöarvoa potilastyytyväisyyttä mitattaessa. Yksinkertaisuudensa vuoksi asteikon soveltuvuutta myös suomalaiseen kulttuuriin asiakas- ja potilastyytyväisyyttä mitattaessa tulisi arvioida.

Kimmo Räsänen

Ryhmäkuntoutus - tehokas hoito vaikeaan idiopaattiseen tinnitukseen

Tinnitus voi olla erittäin hankala ja invalidisoiva oire, jonka etiologia useimmiten on tuntematon. Tämän vuoksi perinteiset, oletettuihin syihin perustuvat hoidot ovat usein tehottomia. Koska ryhmäkuntoutuksesta on raportoitu hyviä tuloksia kroonisten tilojen hoidossa, päätimme kokeilla tätä hoitomuotoa, joka osoittautui hyväksi ratkaisuksi. Objektiiviseen analyysiin pyrkivillä testeillä mitatut parametrit eivät muuttuneet hoidon aikana, mutta potilaat kokivat hoidon kuitenkin selvästi positiivisena. Ryhmäkuntoutus helpotti ratkaisevasti potilaiden tilannetta ja ohjasi heitä oireiden oikeaan hallintaan.

Reijo Johansson, Esa Laurikainen, Eero Akaan-Penttilä, Heli Forssell

Muistihäiriöt ja dementia

Muistihäiriö- ja dementiapotilaat ovat lähivuosikymmeninä suuri haaste sosiaali- ja terveydenhuollolle. Väestön ikärakenteen vanhenemisen myötä dementiapotilaiden määrä ja samalla hoitokustannukset kasvavat. Parannettavissa ja hoidettavissa olevien potilaiden varhainen tunnistaminen ja hoitokäytännön kehittäminen ovat ratkaisevan tärkeitä kustannusten kannalta. Suomen muistitutkimusyksiköiden asiantuntijaryhmä korostaa, että muistihäiriöyksiköiden verkoston rakentaminen, tutkimus- ja hoito-ohjelman laatiminen sekä tiedotus- ja koulutusjärjestelmän luominen on käynnistettävä pikaisesti. Asiantuntijaryhmä on koonnut seuraavassa esitettävät muistihäiriö- ja dementiapotilaiden tutkimuksen ja hoidon perussuuntaviivat.

Suomen Muistitutkimusyksiköiden Asiantuntijaryhmä

Endoskooppiset toimenpiteet gastroenterologiassa

Endoskopiatekniikan kehittyminen on muuttanut ruoansulatuskanavan monien tautitilojen ja vaurioiden hoidon. Tähystys on tärkeä diagnostinen toimenpide, mutta yhä useammin myös hoito pyritään tekemään samalla kertaa. Seuraavassa käydään läpi tavallisimmat gastroenterologian alan endoskooppiset toimenpiteet, jotka ovat johonkin vaihtoehtoiseen hoitoon - useimmiten avoleikkaukseen - verrattuna kevyempiä sekä potilaalle että suorittajalle. Toisaalta tie ei ole suljettu muultakaan hoidolta, mikäli se tulee aiheelliseksi.

Jorma Halttunen

Äidin virusinfektiot ja sikiön sekä vastasyntyneen tartunnan ehkäisy

Raskaudenaikaiset virusinfektiot ovat merkittävä syy perinataaliseen sairastuvuuteen ja kuolleisuuteen. Infektio voi levitä siköön veriteitse istukan läpi tai kohdun kaulakanavasta nousevana infektiona. Vastasyntynyt voi saada tartunnan synnytyskanavasta tai äidinmaidon välityksellä. Infektion välittymiseen vaikuttavat taudinaiheuttajan virulenssi, äidin immunologinen vaste ja raskauden vaihe. Käsittelemme seuraavassa katsauksessa sellaisia virusinfektioita, joiden vaikutuksesta raskauden kulkuun on olemassa riittävästi tutkimustuloksia hoito- ja ehkäisysuositusten antamiseksi.

Seija Meltomaa, Ulla Ekblad