Tuhkarokkorokotuksen ja Guillain-Barrén oireyhtymän välillä ei yhteyttä

Guillain-Barrén oireyhtymä (GBS) on liitetty moniin infektioiden aiheuttajiin. Myös rokotukset ja niistä erityisesti tuhkarokkorokotus ovat joutuneet tulilinjalle tässä suhteessa. Kolmen GBS:n ilmaantuminen tuhkarokkorokotuksen jälkeen nosti pari vuotta sitten suuren kohun Englannissa. Yhdysvaltain rokotusturvallisuuskomitea kävi läpi sikäläisiä tilastoja, eikä voinut antaa täyttä synninpäästöä tuhkarokkorokotukselle. Komitea totesi, että asia voitaneen selvittää alueella, jolla käynnistetään uusi massiivinen rokotuskampanja.

Matti Viljanen

Listeria ripulitaudissa

Piknik lehmäshown yhteydessä Illinoisissa oli varmaan viihtyisä. Harmi, että noin puolet vajaasta sadasta ruokailleesta sai ripulin ja kuumetta. Paikalla tarjotun kaa- kaojuoman paha maku herätti epäilyksiä. Jäljelle jääneitä tölkkejä lähetettiinkin bakteriologisiin tutkimuksiin. Juomastapa ei kuitenkaan löytynyt salmonellaa tai kampylobakteeria, vaan yllättäen suuria määriä Listeria monocytogenes -bakteeria.

Heikki Arvilommi

Sydän- ja verisuonitaudeista valtakunnallinen tietopaketti Internetissä

Sydän- ja verisuonitaudit ovat edelleen Suomessa keskeinen kansanterveysongelma. Näiden sairauksien ehkäisytyön onnistumisen ja hoitoresurssien mitoittamisen kannalta on välttämätöntä, että niiden esiintyvyydestä on saatavilla tuoretta ja luotettavaa tietoa nopeasti. Työryhmämme on yhdistänyt sydän- ja verisuonitauteja käsittelevät tiedot terveydenhuollon tärkeimmistä rekistereistä. Näiden perusteella on laskettu keskeiset sepelvaltimotaudin ja aivohalvausten esiintyvyyttä kuvaavat tunnusluvut sekä valtakunnallisesti että lääni- ja sairaanhoitopiirikohtaisesti. Tulokset on julkaistu sekä painettuina taulukkoraportteina että sähköisessä muodossa Internetissä, josta ne ovat saatavissa joustavasti alan tutkijoiden ja muiden tilastotietoja tarvitsevien käyttöön.

Veikko Salomaa, Markku Tamminen, Ilmo Keskimäki, Reijo Salmela, Helena Hämäläinen, Antti Reunanen

Portfolio lääketieteen opetuksen kehittämisessä ja laadun arvioimisessa

Yliopistoissa opetustaitoa on perinteisesti arvioitu näyteluennon perusteella. Siitä on kuitenkin ajan mittaan tullut lähinnä akateeminen rituaali, joka tulevaisuudessa tuskin riittää opetusansioiden mittariksi. Muissa maissa useinkin käytössä oleva portfoliojärjestelmä voisi olla keino opetustyön laadun osoittamiseksi. Opetusportfolio on eräänlainen laajennettu ansioluettelo, johon opettaja kerää erilaisia dokumentteja toiminnastaan ja opetukseen liittyvistä ideoistaan.

Jorma Paavonen, Hannu J. Aronen, Timo Paavonen, Päivi Pakkanen, Eeva Aronen

Lääkäripalvelua puhelimitse

Valtakunnallinen puhelinlääkäri on täydentänyt Suomessa terveydenhuoltopalveluja kahdeksan vuoden ajan. Neuvontapalveluun ovat soittaneet erityisesti työikäiset naiset. Puolet soitoista on liittynyt akuuttiin ongelmaan. Kolmasosa soittajista on halunnut vastauksia lääkitystä, laboratorio- tai röntgentutkimuksia koskeviin kysymyksiin. Soitot ovat olleet asiallisia eikä humalaisten häirikkösoittoja ole ollut.

Pirkko Hyrynkangas-Järvenpää, Pekka Rajala, Kari Mattila

Potilaiden kokemus lääkärin vastaanottotyön laadusta

Potilaan kokema hyöty hoidosta, esimerkiksi oireiden lievittyminen selitti neljän terveyskeskuksen asiakkaille tehdyssä haastattelututkimuksessa erittäin merkitsevästi arvioita lääkärin toiminnan laadusta. Kuluttajien mielipiteiden seuranta on hoidon laadun parantamisessa tärkeää. Tässä on kuitenkin syytä erottaa yleistä tyytyväisyyttä kuvaavat ja palvelun laatua mittaavat indikaattorit. Hoidon tulos on keskeinen tekijä, jonka perusteella laatuindikaattoreita kannattaa etsiä.

Pertti Kekki, Tarja Bergström

Sydäninfarktipotilaan riskien arviointi III Vakavien rytmihäiriöiden vaara

Sydäninfarktipotilaan alttiudesta sairastua vakaviin rytmihäiriöihin saadaan vain vähän viitteitä tavanomaisilla iskemiaa ja sydämen toimintakykyä mittaavilla tutkimuksilla. Lupaaviksi riskiä osoittaviksi löydöksiksi ovat tutkimuksissa osoittautuneet herkkyys-EKG:lla todettu myöhäispotentiaali, pienentynyt sydämen sykevaihtelu ja barorefleksin heikentyminen. Katetreilla tehtävä elektrofysiologinen tutkimus on osuvin, mutta ei hankaluutensa vuoksi tule kyseeseen seulontakokeena. Nykyistä spesifimpiä tutkimuksia pyritään edelleen löytämään. Uusimmista menetelmistä HYKS:ssä arvioidaan parhaillaan sydämen magneettikenttien mittauksen ja EKG-pinta-kartoituksen hyötyä rytmihäiriöriskin arvioinnissa.

Ilkka Tierala, Lauri Toivonen

Keratoakantooma - susi vai lammas?

Keratoakantooma on nopeakasvuinen, pahalta näyttävä, mutta yleensä hyvänlaatuinen ihokasvain, jonka yleisyys ja temperamenttinen käytös ansaitsevat julkisuutta. Sen tunnistuksessa tarkat taustatiedot ja ilmiasun osaaminen ovat jopa tärkeämmät kuin patologin lausunto. Vaikka perimätieto kertoo keratoakantooman häviävän spontaanisti, potilaan sijoittaminen "kolmosjonoon" voi merkitä sitä, että kasvain ehtii kasvaa mitoiltaan moninkertaiseksi ja jäljestä tulee ruma. Keratoakantooman voi hoitaa veitsellä tai näppärästi nestetypellä. Hoitomenetelmästä riippumatta tulos on varmistettava. Hyvänlaatuisen kasvaimen residiivi voikin olla pahanlaatuinen karsinooma.

Raimo Suhonen

Varusmiesten kasvo- ja korvapaleltumien riskitekijät

Suomalaisten varusmiesten paleltumavammoja on seurattu systemaattisesti vuodesta 1976 lähtien. Vuosilta 1976-89 kertyneessä aineistossa kaikkiaan 913 varusmiehellä oli tutkimuksia tai hoitoa vaatinut pään alueen paleltuma, näistä yli puolet oli korvien paleltumia, loput nenän ja poskien paleltumia. Valtaosa paleltumista oli lieviä. Kontrolloidussa tutkimuksessa, jossa paleltumia saaneita verrattiin kaikkiaan 2 478 verrokkiin, tärkeimmiksi riskitekijöiksi paleltumien saamiselle osoittautuivat vaatetuksen riittämättömyys, pakkasvoiteiden käyttö, kylmänherkkyys, runsaasti hikoilevat jalat ja kädet sekä viimalle altistavat kuljetukset. Suojavoiteita käyttäneillä paleltumien riski oli niin selvä, että voiteiden käyttöä on syytä suositella välttämään.

Eero Lehmuskallio, Harri Lindholm, Kimmo Koskenvuo, Seppo Sarna, Ora Friberg, Antti Viljanen

Hypnoosi tieteellisenä tutkimuskohteena ja terapeuttisena menetelmänä

Hypnoosi on viime aikoina esiintynyt julkisuudessa lähinnä viihteellisissä yhteyksissä ja sen maine hoidon apuvälineenä on edelleenkin ainakin kyseenalainen. Nykyisten aivotoimintojen kuvantamismenetelmien avulla voidaan "mieltä" tarkastella kuitenkin aivan uusilta suunnilta. Tekniikan kehityksen seurauksena on syntynyt uusi tieteenala, kognitiivinen neurotiede, jonka myötä tieteellinen mielenkiinto tajunnan ilmiöihin on jälleen herännyt. Hypnoosin tehosta on myös eräissä kliinisen lääketieteen indikaatioissa vahvaa kontrolloituihin tutkimuksiin perustuvaa näyttöä.

Sakari Kallio, Hannu Lauerma, Antti Revonsuo