Edullinen kolerarokote kehitysmaihin

Kolera on suuri ongelma kehitysmaissa. Perussyy on tietysti sosiaalinen; hygieniaolot eivät ole kunnossa - ja tuskin tällä menolla korjaantuvatkaan. Vuonna 1991 kolera palasi Etelä-Amerikkaan sadan vuoden tauon jälkeen; vuoteen 1994 mennessä tautiin oli sairastunut ainakin miljoona ihmistä. Ruandassa pakolaisleirien epidemioissa sairastui ainakin 70 000 ja kuoli 12 000 ihmistä. Vuosina 1992-93 Intian niemimaalta alkoi uusi pandemia; tällä kertaa aiheuttajana on uudentyyppinen kolerabakteeri.

Pentti Huovinen

Tapausselostus kahden koulun kosteus- ja homevaurio-ongelman tutkimisesta

Kahden vantaalaisen koulun kosteusvaurioihin liittyviä terveyshaittoja tutkittiin terveysvalvonnan, työterveyshuollon ja Työterveyslaitoksen yhteistyönä. Koulut olivat 1960-luvulla rakennettuja, väliaikaiseen käyttöön tarkoitettuja puurakenteisia elementtikouluja. Kosteusvaurioihin liittyvää homealtistusta tutkittiin ottamalla mikrobiologisia näytteitä sisäilmasta, rakennusten pinnoilta ja rakennusmateriaaleista. Rakennuksissa työskentelevien oireita kartoitettiin kyselyllä ja kliinisillä kokeilla. Kymmenellä opettajalla neljästätoista todettiin homepölyaltistukseen sopiva oireyhtymä, jonka oireet hävisivät valtaosalta altistumisen loputtua. Terveyshaittojen esille tulon jälkeen koulujen käytöstä luovuttiin ja myöhemmin rakennukset purettiin. Selvityksen aikana tuli esiin vaikeus osoittaa kosteusvaurioihin liittyvä homealtistus ja sen aiheuttamat terveyshaitat. Näiden selvittämiseksi tarvitaan uusia tutkimusmenetelmiä ja yhteistyötä eri alojen asiantuntijoiden kesken.

Päivi Loikkanen, Kaisa Hemminki, Kari Reijula

Etälääketiede kliinisessä neurofysiologiassa

Tietotekniikan ja televiestinnän kehittyminen mahdollistavat aiempaa laajemmat etälääketieteen sovellukset. Koska Suomi on harvaanasuttu maa, on täällä tarve selvittää etälääketieteen käytön mahdollisuuksia eri lääketieteen aloilla. Kliininen neurofysiologia on pieni erikoisala ja useimmissa keskussairaaloissa on vain yksi alan erikoislääkäri. Koska suurin osa tutkimuksista tehdään jo nykyään digitaalitekniikalla, sopivat etälääketieteen sovellukset alalle hyvin. Tässä katsauksessa tarkastellaan etälääketieteen käytön mahdollisuuksia kliinisessä neurofysiologiassa ja kerrotaan ensimmäisistä kokemuksista digitaalisen EEG-signaalin siirrosta eri paikkakuntien välillä.

Matti Erkinjuntti, Esa Rauhala, Pekka Loula Esko Räty, Hannu Mikola, Veikko Häkkinen

Ajokyvyn arvioinnin ongelmatapaukset

Valtaosa maantieliikenteen kuljettajien ajokyvyn lääketieteellisistä arvioinneista on rutiiniomaisen pulmattomia. Ongelmatapauksien määrä on kuitenkin lisääntymässä, mm. ikääntyneiden kuljettajien määrän kasvaessa. Ongelmat liittyvät usein juridisiin tai vuorovaikutuksellisiin seikkoihin, kun taas lääketieteellinen problematiikka on yleensä häiriöiden mittaamisen vaikeutta. Keskitetty ongelmatapausten arviointijärjestelmä kohentaisi tasa-arvoisuutta ja parantaisi toiminnan laatua.

Mikael Ojala

Kliinisen päätöksenteon ja diagnostiikan oppimista tukeva tietokoneohjelma

Helsingin yliopiston yleislääketieteen ja perusterveydenhuollon laitoksessa on puolentoista vuoden ajan käytetty kliinisten perusopintojen sekä yleislääketieteen erikoiskoulutuksen tukiaineistona monipuolista tietokoneohjelmaa. Utahin yliopistossa suunniteltu Iliad soveltuu hyvin diagnostiikan ja kliinisen ongelmanratkaisun harjoitteluun sekä sairauksia koskevan tiedon kartuttamiseen.

Pirkko Kekki-Karppinen, Pertti Kekki

STM panostaa tietotekniikan hyödyntämiseen

Viime keväänä valmistunut työryhmämuistio tietoteknologian hyödyntämisstrategiaksi sosiaali- ja terveydenhuollossa on nyt poikimassa käytännön toimenpiteitä. Sosiaali- ja terveysministeriö julkisti tammikuun lopulla strategiaan liittyvät pilottihankkeet. Kaikkiaan ministeriö kohdentaa tietoteknologiaprojektiin rahaa tänä vuonna noin 17 miljoonaa markkaa.

Suomalaisen aikuisväestön koettu terveys vuosina 1979-95

Suomalaisen aikuisväestön sydän- ja verisuonitautikuolleisuus on pienentynyt voimakkaasti viimeksi kuluneiden 20 vuoden aikana (1,2). Lisäksi esimerkiksi keuhkosyöpäkuolleisuus on vähentynyt (3) ja yleinen elinikä pidentynyt. Etenkin naisten (4) ja molemmissa sukupuoliryhmissä yli 55-vuotiaiden (5,6) koettu yleinen terveydentila on parantunut selvästi.

Sami Heistaro, Satu Helakorpi, Antti Uutela, Pekka Puska

Uusi menetelmä syöpäkirurgiaan: kolorektaalisyövän levinneisyyden arviointi gammailmaisimella leikkauksen aikana

Kolorektaalisyövän levinneisyyden arviointi leikkauksen aikana perustuu leikattavan alueen tarkasteluun ja käsin tunnusteluun sekä leikkauksen aikana tehtävään maksan ultraäänitutkimukseen. Taudin todellinen levinneisyys voi kuitenkin jäädä aliarvioiduksi toteamatta jääneen mikrometastasoinnin vuoksi, mikä johtaa taudin uusiutumiseen. Käyttämällä gammasäteilijällä leimattua, laskimoon injektiona annettavaa tuumorispesifistä merkkiainetta ja pientä kannettavaa gammailmaisinta voidaan kolorektaalisyövän todellinen levinneisyys arvioida leikkauksen aikana mahdollisesti perinteisiä menetelmiä paremmin. Alustavien kokemusten perusteella menetelmä on lupaava ja saattaa vaikuttaa merkittävästi leikkauksen aikana tehtäviin hoitoratkaisuihin. Gammailmaisinta voidaan käyttää leikkauksen aikana myös muiden kasvainten hoitoon.

Esko Vanninen, Mirja Tenhunen-Eskelinen, Matti Eskelinen, Mikko Tenhunen, Esko Alhava

HIV-infektioon liittyvät kasvaimet

Kaposin sarkooma ja non-Hodgkin-lymfooma ovat tavallisimmat HIV-potilailla todettavat kasvaimet. Nämä kasvaimet ovat HIV-potilailla huomattavan yleisiä; Auroran sairaalassa saatujen kokemusten perusteella noin kolmasosa potilaista saa joko Kaposin sarkooman tai lymfooman. Kasvaimet voivat olla joskus HIV-infektion toteamiseen johtava löydös. Ihmisen kasvainviruksista Epstein-Barrin virus liittyy usein HIV-potilaiden lymfoomiin. Kaposin sarkoomaan ja osaan HIV-potilaiden lymfoomista on osoitettu liittyvän aikaisemmin tuntematon ihmisen herpesviruslaji.

Matti Ristola

Raskauteen liittyvä lantiorenkaan kiputila

Lähes puolet raskaana olevista naisista kärsii erilaisista selkäkivuista, joiden syynä pidetään lantion alueen nivelten löystymistä. Raskauden loppuvaiheessa lantion nivelrako kasvaa ja heti synnytyksen jälkeen se voi olla jopa 35 mm. Tämä voi aiheuttaa virheasentoja selkään ja alaraajoihin. Usein levosta ja tukivyöstä on apua. Kiputila paranee yleensä itsestään viimeistään puolen vuoden kuluttua synnytyksestä, mutta se voi myös kroonistua ja vaivata entistä pahempana seuraavissa raskauksissa.

Harri Hämäläinen