Kantasolukasvutekijä ja sen reseptori, c-kit, pahanlaatuisissa myeloisissa veritaudeissa

Vaikka maligneissa veritaudeissa hematopoieettisten solujen proliferaatio ja/tai differentiaatio on häiriintynyttä, on useiden hematopoieettisten kasvutekijöiden todettu osallistuvan normaalien verisolujen lisäksi myös malignien verisolujen kasvun säätelyyn. Hematopoieettisiin kasvutekijöihin kuuluva kantasolukasvutekijä eristettiin vuonna 1990. Normaalissa hematopoieesissa se ohjaa primitiivisten verisolujen kasvua. Tässä väitöskirjassa keskityttiin tutkimaan kantasolukasvutekijän ja sen reseptorin, c-kit:n, merkitystä pahanlaatuisissa myelooisissa kantasolutaudeissa. Tautiryhmään kuuluvat myeloproliferatiiviset taudit eli krooninen myelooinen leukemia, polysytemia vera, idiopaattinen myelofibroosi ja essentielli trombosytoosi sekä akuutti myelooinen leukemia.

Timo Siitonen

Sappitaudin vuoksi leikatut

Tutkimus käsittää tekijän henkilökohtaisen sappileikkausaineiston vuosilta 1965-90. Potilaat on jaettu kolmeen ryhmään, joista tärkeimmän muodostaa varsinaisen sappitaudin vuoksi leikatut 1 880 tapausta. Toisen ryhmän muodostavat muiden vatsaontelon leikkausten yhteydessä leikatut sappipotilaat (90 tapausta) ja kolmannen ryhmän vatsaontelon pahanlaatuisten kasvainten yhteydessä leikatut sappipotilaat (53 tapausta). Tulosten esittely on jaoteltu seuraavasti: 1) potilaan oireisto ennen leikkausta, 2) sappiteiden kuvantaminen ja laboratoriotutkimukset, 3) leikkaustoimenpiteet ja löydökset sekä leikkauskomplikaatiot, 4) sappirakon kolesteroloosi ja 5) potilaan tila ja oireet seurantatutkimuksessa.

Jaakko Seiro

Myyräkuumeen patogeneesi

Suomessa tehdään vuosittain noin 1 000 serologisesti varmennettua myyräkuumediagnoosia. Kuten muutkin hantavirusinfektiot, Puumala-virusinfektio on jyrsijälevintäinen ja tarttuu luonnon metsämyyrästä ihmisiin tyypillisimmin syystalvella. Osa potilaista vaatii sairaalahoitoa lähinnä nestetasapainon häiriöihin ja munuaisen vajaatoimintaan liittyvien komplikaatioiden vuoksi: noin 5 % sairaalassa hoidetuista potilaista vaatii dialyysihoitoa, ja hieman alle 10 %:lla todetaan kuumevaiheen lopulla verenpaineen lasku ja vakavimmissa tapauksissa sokkitila. Verenvuototaipumus on yleensä lievä.

Mari Kanerva

Saunominen ja lääkeaineiden farmakokin etiikka

Saunomisen aiheuttaman lyhytkestoisen lämpöaltistuksen yhteydessä tapahtuvat muutokset, kuten ihoverenkierron lisääntyminen, ruoansulatuskanavan ja munuaisten verenkierron väheneminen, nestehukka hikoilun yhteydessä ja mahdolliset maksaverenkierron muutokset voivat teoriassa vaikuttaa lääkeaineiden farmakokinetiikkaan ja sitä kautta myös farmakodynaamisiin vasteisiin. Mahdollisista saunomisen ja lääkityksen välisistä interaktioista on kuitenkin vähän tutkimustietoa esimerkiksi lääkkeiden käytön tehon ja turvallisuuden arvioimiseksi saunomisen yhteydessä.

Jyrki Vanakoski

Eettisiä näkökohtia terveydenhuollon hallinnossa MATTI ISOHANNI

Eettisesti korkeatasoinen hallinto on kaikkien hallinnon osapuolten etua ja hyvää edistävää toimintaa, jossa organisaation perustehtävä toteutuu ja esimiehet ja alaiset voivat mahdollisimman hyvin. Terveydenhuollon tiimityössä korostuu eri osapuolten keskinäinen yhteensopivuus ja valmius yhteistyöhön. Potilaan etu, työntekijän lähipiirin odotukset ja toiminnan rahoittajan tavoitteet tulee ottaa huomioon. Kliinisen tiimin johtaminen edellyttää paitsi hyvää johtamistaitoa, myös itse asian osaamista. Kumpaakin pitää opetella, kliinisen alan asiantuntija ei voi ilman muuta olettaa hallitsevansa kaikkea myös johtamistaidon alueella.

Mikä on Vankimielisairaala?

Sanalla "vankimielisairaala" lienee monen mielessä varsin kolkko kaiku. Useimmat eivät tiedä, että Suomen ainoa vankimielisairaala sijaitsee Turussa, Kakolanmäen satamanpuoleisessa eli etelärinteessä, lähellä Turun keskusvankilaa ja Turun lääninvankilaa. Viime syksynä 85 vuotta täyttäneellä Vankimielisairaalalla on vankeinhoidon ja psykiatrian kentässä oma erikoisasemansa, jota tässä kirjoituksessa valotetaan.

Hannu Lauerma

Päivän tärkein ateria? - aterioiden koostumus vuonna 1992

Aamuateria on ollut aina tärkeä suomalaisessa ateriajärjestyksessä (1,2). Sen merkitys oli erityisen suuri menneinä vuosikymmeninä, jolloin tehtiin usein fyysisesti raskasta työtä. 1900-luvun alussa suomalainen maalaisväestö aloitti päivänsä aamukahvilla, joka juotiin heti heräämisen jälkeen klo 5-6. Päivän ensimmäinen varsinainen ateria, aamiainen syötiin useimmiten klo 8-9, ja siitä saatiin kolmannes koko päivän energiasta.

Päivi Kleemola, Eva Roos, Ritva Prättälä

Impotenssin tutkiminen ja hoito

Aiemmin impotenssia pidettiin lähes täysin psyykkisenä ongelmana, mutta nykyään yhä useammin taustalta löytyy myös elimellinen vika, tavallisimmin siittimen verenkiertoon liittyvä. Nuorilla miehillä impotenssin perussyy on yleensä psyykkinen, vanhemmilla orgaaninen. Ongelman selvittelyssä esitiedot on pyrittävä saamaan huolellisesti, vaikka aihe onkin potilaalle arka. Etukäteen potilaalle postitettu kyselylomake voi helpottaa asian käsittelyä. Kliinisen tutkimuksen jälkeen tehtävä intrakavernoottinen injektiotesti on impotenssidiagnostiikan kulmakivi. Orgaanisperäisen impotenssin yleisin hoitomuoto on nykyään verenkiertoa lisäävien aineiden injisoiminen siittimen paisuvaiskudokseen.

Olavi Lukkarinen, T. Andreo Larsen

Vastasyntyneen lapsen elvytys

Noin 8-10 % vastasyntyneistä (Suomessa vuosittain noin 4 000-6 000 lasta) tarvitsee syntymän yhteydessä ensiapua, yleensä hengityksen avustamista. Ennen ensimmäistä hengenvetoa on keuhkojen tyhjennyttävä surfaktanttia sisältävästä nesteestä. Ongelmia tulee yleensä ennenaikaisesti syntyvien lasten hengityksen käynnistymisessä. Osa lapsista tarvitsee hengitysavustusta; hyvin epäkypsät vastasyntyneet intubaation ja tehokkaan ventilaation. Siksi jokaisessa synnytyksiä hoitavassa yksikössä tulisi olla asianmukaiset välineet ja perusvalmius vastasyntyneen elvytykseen. Tässä katsauksessa esitellään tuoreisiin kansainvälisiin suosituksiin perustuvat vastasyntyneen elvytyksen periaatteet, ja tarkastellaan niiden sovelluksia suomalaisissa synnytyssairaaloissa.

Kari Nikolajev, Kirsti Heinonen

Pölypunkki - höyhenten tärkein allergeeni

Höyhenten aiheuttamat limakalvo-oireet ovat harvinaisia, mikäli tyynyissä ja peitoissa on käytetty puhdistettuja höyheniä. Sen sijaan vanhat höyhentuotteet sisältävät runsaasti pölypunkkeja, jotka saavat aikaan höyhenallergiaksi luullut oireet. Pölypunkkiallergeeneja on myös höyhenallergiatutkimuksissa käytetyissä valmisteissa aiheuttamassa vääriä positiivisia tuloksia ihopistokokeissa.

Katriina Kilpiö, Soili Mäkinen-Kiljunen, Tari Haahtela, Matti Hannuksela