20911 osumaa

"Ilman vakuutuslääkäreitä ei olisi Hannu Karpoa"

Viime keväänä nimitettiin kolmeen yliopistoon neljä vakuutuslääketieteen dosenttia. Uutisoidessaan aiheesta Talouselämälehti kommentoi vakuutuslääkärien roolia otsikon sanoin. Mutta keitä ovat nämä paljon puhutut paperilääkärit, jotka tekevät ihmisten sosiaali- ja vakuutusturvaa koskevia ratkaisuja paperien perusteella, potilasta näkemättä. Vakuutuslääketieteen erityispätevyyden saaneista kollegoista on tehty selvitys.

Jukka Kivekäs, Matti Klockars

Barrettin ruokatorvi

Barrettin ruokatorvi on pitkään kestäneen gastroesofageaalisen refluksitaudin komplikaatio. Diagnoosiperuste on tähystyksen yhteydessä otetuista koepaloista histologisesti todettu intestinaalinen metaplasia ruokatorvessa. Barrett-potilaista joka toisella on todettavissa refluksitaudin komplikaatio: esofagiitti, striktuura, haavauma tai ruokatorven adenokarsinooma. Barrettin ruokatorven hoito on periaatteessa refluksitaudin hoitoa: lääkehoito protonipumpun estäjillä tai H2-salpaajilla tai antirefluksileikkaus. Koska dysplastinen muutos saattaa kehittyä adenokarsinoomaksi, säännölliset endoskopiakontrollit ovat välttämättömät.

Jukka T. Salminen, Jarmo A. Salo

Psykiatrinen diagnostiikka

Diagnostiikan tarkoitus on sairauden ja sen vaikeusasteen kuvaaminen. Psykiatrisen diagnostiikan historiallisessa tarkastelussa ongelmana on diagnostiikan puutteellinen luotettavuus. Deskriptiivisten, diagnostisiin kriteereihin perustuvien tautiluokitusten käyttö on suuresti lisännyt psykiatristen diagnoosien vertailukelpoisuutta. Strukturoitujen haastattelumenetelmien on todettu lisäävän edelleen diagnostiikan osuvuutta ja luotettavuutta. Deskriptiivisen diagnostiikan ohella Suomessa on vakiintunut asema myös psykodynaamisella tasodiagnostiikalla. Nämä näkökohdat täydentävät toisiaan, mutta käytännön työssä ne on syytä erottaa toisistaan käsitteellisten sekaannusten välttämiseksi.

Kristian Läksy, Sami Räsänen

Mielenterveyden häiriöt ICD-10-tautiluokituksessa

ICD-10-tautiluokituksen systemaattinen osa otettiin Suomessa virallisesti käyttöön sosiaali- ja terveysministeriön määräyksellä viime vuoden alussa. Luokituksessa mielenterveyden häiriöiden osa sisältää lyhyet kuvaukset kustakin häiriöryhmästä ja kriteerien pääpiirteet, ja niinpä niiden perusteella tehty luokittelu on aikaisempaan tautiluokitukseen nähden epätarkempaa. Tämä lisää kliinisen kokemuksen ja aikaisemman diagnostisen osaamisen merkitystä annettaessa psykiatrista diagnoosia. Onkin syytä tarkastella luokituksen uusia diagnooseja ja tärkeimpiä eroja ja käytännön muutoksia aikaisempaan luokitukseen nähden.

Sami Räsänen, Kristian Läksy

Tautiluokitus vaihtui - muuttuiko käytäntö psykiatriassa?

ICD-10-tautiluokitus otettiin Suomessa käyttöön vuoden 1996 alussa. Psykiatrian alalla tämä oli lyhyehkössä ajassa toinen tilastollisen diagnostisen järjestelmän vaihdos. Valmistautumisaika oli varsin lyhyt ja viranomaisohjeet niukat. OYS:n psykiatrian klinikassa muutokseen valmistauduttiin työstämällä käytännön tarpeisiin yksinkertainen muuntotaulukko. Muutoksesta selviytymistä arvioitiin vertaamalla joulukuussa 1995 tehtyjä diagnooseja tammikuussa 1996 tehtyihin diagnooseihin. Tulosten mukaan diagnostiset käytännöt eivät tautiluokituksen vaihtuessa muuttuneet ratkaisevasti. Muutoksesta selviydyttiin OYS:n psykiatrian klinikassa hyvin, suureksi osaksi yksinkertaisen sisäisen ohjeen ansiosta.

Kristian Läksy, Sami Räsänen

Odottavan äidin perinnöllisyysneuvonta

Äitiyshuollon tavoitteena on, että uusi syntyvä sukupolvi olisi mahdollisimman terve. Tämän vuoksi WHO on asettanut Terveyttä 2000 -ohjelmassaan erääksi äitiyshuollon tavoitteeksi sikiön kehityshäiriöiden varhaisen toteamisen. Sikiön kromosomivikojen, rakennepoikkeavuuksien ja äidin geenivirheiden seulontaa tulee puntaroida kehitettäessä äitiysneuvolatoimintaa. Seulontoja voidaan tarjota erityisesti silloin, kun äiti odottaa ensimmäistä lastaan ja suvussa ei ole tiedossa mitään perinnölliseksi epäiltävää sairautta. Koska äidit tulevat lähivuosina kysymään geenitestejä on parempi, että niitä voidaan tarjota suunnitellusti. Pelkkä kaupallinen geenivirheiden tutkimus ilman geenitestiin liittyvää kliinistä asiantuntemusta on arveluttavaa. Tulevaisuudessa geenitestit tulee tehdä jo raskauden suunnitteluvaiheessa. On korostettava, että kaikkien äidin ja sikiön tutkimusten tulee olla täysin vapaaehtoisia.

Markku Ryynänen, Pertti Kirkinen

Alendronaatti ja luunmurtumat

Aikamme vitsauksiin kuuluu luun haurastumatauti, osteoporoosi, jonka hoidossa voidaan käyttää naisilla estrogeenia ja naisilla ja miehillä kalsitoniinia, kalsitriolia, natrium-fluoridia tai bisfosfonaatteja. Jälkimmäiseen ryhmään kuuluva lääke, alendronaatti, lisää Fracture Intervention Trialin (FIT) mukaan merkitsevästi luuston mineraalitiheyttä ja vähentää nikamaluhistumien ilmaantuvuutta.

Robert Paul

Sytokiiniprofiili kohtalonkysymys meningokokkitaudeista selviämisessä

Hollantilaistutkimuksen mukaan meningokokkitautiin kuolleiden potilaiden lähiomaisten verisolut tuottivat endotoksiinistimulaation jälkeen selvästi vähemmän tuumorinekroositekijä alfaa (TNF-alfa) kuin infektioista selvinneiden potilaiden solut. Interleukiini-10:n (IL-10) suhteen löydös oli päinvastainen. Riskisuhteina ilmaistuna tulos oli vielä vakuuttavampi: matala TNF-alfa-tuotanto lisäsi fataalin infektion riskin kymmenkertaiseksi, korkea IL-10-tuotanto kaksikymmenkertaiseksi ja molemmat yhdessä monisatakertaiseksi.

Matti Viljanen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030