20908 osumaa

Pre-eklampsian ja HELLP-oireyhtymän toipumisvaihe

Raskauteen liittyvän komplikaation, pre-eklampsian, etiologiaa ja patogeneesiä on tutkittu tiiviisti jo vuosikymmenien ajan, mutta siitä toipumista ei ole tutkittu läheskään yhtä paljon. Kartoittaaksemme vaikean pre-eklampsian toipumisvaihetta tutkimme 100 potilaan hoitotulokset ja vertasimme niitä erään pre-eklampsian erikoisryhmän - HELLP-oireyhtymän - hoitotuloksiin. Kaikkien elinjärjestelmien toipuminen oli nopeaa eikä välitön toipumisnopeus synnytyksen jälkeen eronnut näiden ryhmien välillä. Useimmat poikkeavat arvot normalisoituivat ensimmäisen viikon aikana ja noin neljäsosalla ne säilyivät lievästi suurentuneina vielä kahden kuukauden kuluttua synnytyksestä Viime aikoina julkaistujen tutkimustulosten perusteella on syytä olettaa, että nämä potilaat voivat olla iskeemisen sydäntaudin riskiryhmää, erityisesti myöhemmin menopaussin jälkeen.

Nonna Makkonen, Pertti Kirkinen

Geenimonistusmenetelmät klamydiainfektion toteamisessa - aika siirtyä virtsanäytteiden tutkimiseen

Herkät geenimonistukseen perustuvat menetelmät ovat tuoneet merkittävän parannuksen sukupuoliteitse leviävän klamydiainfektion diagnostiikkaan. Nykyään tätä varten on saatavissa kolme erilaista geenimonistustestiä, ja niitä on jo rutiinikäytössä useissa mikrobiologian laboratorioissa. Uusien mikrobinosoitusmenetelmien merkittävä etu viljelyyn verrattuna on, että ne herkkyytensä ansiosta soveltuvat hyvin virtsanäytteiden tutkimiseen. Helppo näytteenotto mahdollistaisi myös riskiryhmien seulonnat. Testeihin liittyy kuitenkin vielä ratkaisemattomia ongelmia, joista laboratorioiden ja tuloksia käyttävien kliinikoiden on syytä olla selvillä.

Rafael Pasternack, Ari Miettinen, Pauli Vuorinen

Oikeuskemiallisesti todetut myrkytyskuolemat vuosina 1993-1995

Myrkytyskuolemien kehitykselle on muutamana viime vuotena ollut leimallista myrkytysten kokonaismäärän kasvu. Suurimmaksi osaksi syynä olivat alkoholimyrkytykset. Lääkeainemyrkytysten kasvu oli vähäisempää ja painottui pääasiassa masennuslääkkeiden ja opioidien osalle. Tärkein yksittäinen lääkeaine oli dekstropropoksifeeni, joka on johtanut myrkytyskuolematilastoa koko 1990-luvun ajan.

Erkki Vuori, Ilkka Ojanperä, Ilpo Rasanen

Sähköyliherkkyys - onko sitä olemassa?

Sähkölle herkistymistä on tutkittu paljon varsinkin Ruotsissa, Tanskassa ja Yhdysvalloissa. Suomessa asiasta on kirjoitettu vain yleistajuisia kirjoituksia. Kuitenkin Suomessakin on henkilöitä, jotka ovat sähkölle herkistyneitä tai ainakin kokevat oireita ja yhdistävät oireet sähköön. He ovat käyneet ehkä lääkärien vastaanotolla, jopa syrjäytyneet työelämästä. He ovat sitä mieltä, että sähköyliherkkyys on syynä heidän kokemiinsa oireisiin. Tässä kirjoituksessa luodaan katsaus aiheesta tieteellisiin tai ammattilehdissä julkaistuihin kirjoituksiin.

Rauno Pääkkönen, Jukka Uitti, Jari Polvi

Pakkotoimet ja rajoitukset psykiatrisessa sairaalahoidossa

Kautta vuosisatojen mielisairaisiin on kohdistettu pakkotoimia ja rajoituksia, joiden tarkoituksena on kontrolloida heidän käyttäytymistään ja auttaa sairastunutta. Viime vuosikymmeninä kiinnostus mielisairaiden oikeuksiin on johtanut pakon ja rajoitusten käytön voimakkaaseen vähentämiseen lainsäädännön kautta. Mielenkiinto on kohdistunut etupäässä tahdosta riippumattomaan hoitoon, kun taas hoidonaikaiset pakkotoimet ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Tampereen yliopistollisessa sairaalassa tutkittiin pakkotoimien ja rajoitusten toteutumista työikäisen väestön psykiatrisessa sairaalahoidossa. 44 % potilaista oli joutunut pakkotoimien ja rajoitusten kohteeksi. Kansainvälisessä vertailussa luvut vaikuttavat suurilta ja antavat aihetta etsiä tapoja pakon käytön vähentämiseksi.

Riittakerttu Kaltiala-Heino, Pekka Laippala

Iranilaisen miehen tapaus - kuvaus kidutuskokemusten hoidosta

Traumaperäinen stressireaktio on normaali seuraus kidutuksesta. Iranilaista miestä oli pidetty vangittuna ja häntä oli kidutettu poliittisten mielipiteidensä vuoksi saahin ajan Iranissa. Miehen paettua maasta ja muutettua Ruotsiin asumaan ahdistusreaktion oireet alkoivat. Hän kärsi monista yleistyneistä ehdollisista reaktioista, jotka esiintyivät jokapäiväisissä tilanteissa. Oireina esiintyi jännittyneisyyttä, raajojen vapinaa, keskittymisvaikeuksia ja erilaisia pelkoja. Hän hakeutui terapiaan, jossa käytettiin kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan perustuvia sovelluksia, mm. itsehavainnointia, sovellettua rentoutusta ja altistusta ongelmatilanteille. Puolentoista kuukauden terapiajakson jälkeen mies pystyi hallitsemaan kaikki ongelmatilanteet ilman liiallisia reaktioita. Oheinen tapauskertomus julkaistaan 10 vuotta terapian jälkeen.

Tero E. Timonen, Martti T. Tuomisto

Muista eettisen toimikunnan hyväksyntä ja potilaan tietoinen suostumus

Vancouverin kirjoitusohjeisto (Uniform requirements for manuscripts submitted to biomedical journals, ohjeet löytyvät esim. Suomen Lääkärilehdestä 1993;48:3657-3668) edellyttää, että sen laitoksen eettinen toimikunta, jossa kliinistä tutkimusta tehdään, hyväksyy tutkimussuunnitelman ja että potilaan on annettava pääsääntöisesti kirjallisesti tietoinen suostumuksensa tutkimukseen. Tietoisen suostumuksen saaminen muistihäiriöiseltä, dementiaa sairastavalta vanhukselta on vaikeaa tai mahdotonta, ja tällöin lupa on pyydettävä holhoojalta. Joka tapauksessa kirjoitusohjeiston mukaan on selvitettävä, miten asia on hoidettu.

Robert Paul

Ksylitolipurkka vähentää välikorvatulehduksia, mutta tutkimuksen eettisyys puhuttaa

Ksylitoli vähentää pneumokokin kasvuedellytyksiä maljalla ja kliinisesti sen käyttö ehkäisee ja jopa vähentää hammasmätää. Koska pneumokokki on tavallinen välikorvatulehduksen aiheuttaja, tehtiin Oulun yliopiston mikrobiologian yksikön ja yliopistosairaalan lastenklinikan yhteistyönä tutkimus, jossa selvitettiin, vaikuttaako ksylitolin käyttö otiitin ilmaantuvuuteen.

Robert Paul

Allergiako infektiopuutostauti?

Astma ja muut atooppiset taudit ovat länsimaissa lisääntyneet huimaa vauhtia. Se selitettiin ympäristön saasteilla ja myrkyillä. Saasteteoria kaatui kuitenkin Berliinin muurin mukana. Saastuneessa Leipzigissa on allergiaa paljon vähemmän kuin puhtaassa Münch-enissä. Moderni asuminen lisää kotipölypunkkeja - siinäkö syy? Ei oikein, sillä Arizonan kuivuudessa ei punkki viihdy, mutta astma kyllä yhtä hyvin kuin Amerikan kosteammilla alueilla

Heikki Arvilommi

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030