Tyreotropiini säätelee suolen imusolujen toimintaa

Mielestäni yksi suurimpia luonnon ihmeitä on ihmisen pysyminen hengissä, vaikka hänen sisällään on jalkapallokentän kokoinen limakalvo, jonka alueella vain yhden solukerroksen epiteeli erottaa valtavan bakteerimassan verenkierrosta. Tilannetta ei yhtään helpota se, että suolistoon vielä kaadetaan elämänaikana tonneittain erilaisia antigeeneja, endotoksiineja ja muita myrkkyjä. On täysin ymmärrettävää, että immuunijärjestelmän on keskitettävä suurin tehonsa suoliston alueelle. Epiteelinsisäisillä T-soluilla on ilmeisen keskeinen rooli suolen immuunipuolustuksessa. Näiden intraepiteliaalisten lymfosyyttien määrä on arvioitu kaikkien imusolmukkeiden sisältämää lymfosyyttimäärää suuremmaksi.

Matti Viljanen

Tuki- ja liikuntaelin-sairauksien riskitekijät maatalousalalla

Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat yleisiä ja ne aiheuttavat paljon ennenaikaista työkyvyttömyyttä. Vaikka tietämys tuki- ja liikuntaelinongelmien esiintyvyydestä ja riskeistä on väestötasolla pikku hiljaa lisääntynyt, on se kokonaisuudessaan edelleenkin puutteellista. Maatalousyrittäjät ovat riskiryhmä sekä TULE-sairauksia että niistä johtuvaa työkyvyttömyyttä ajatellen. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli vertailla maatalousyrittäjien tuki- ja liikuntaelinoireiden esiintyvyyttä vuosina 1979 ja 1992 sekä tutkia TULE-sairauksien ja niistä johtuvan työkyvyttömyyden riskitekijöitä. Aineistona käytettiin edustavaa otosta 18-64-vuotiaita eri puolella Suomea asuvia maatalousyrittäjiä. Kuopion aluetyöterveyslaitos on tehnyt vuonna 1979 laajan postikysely (n = 11 985) ja vuonna 1992 toisen poikkileikkaustutkimuksen tietokoneavusteisella puhelinhaastattelumenetelmällä (n = 3237). Työkyvyttömyyttä selvitettiin seuraamalla 8 655 maatalousyrittäjää 1980-90 ja liittämällä tiedot Kelan työkyvyttömyysrekisteriin.

Pirjo Manninen

Tuumorimarkkerien merkitys kolorektaali-syöpäpotilaiden hoitossa

Kolorektaalisyöpä on tavallisimpia syöpälajeja teollisuusmaissa. Kolorektaalisyöpäpotilaiden määrä kaksinkertaistuu seuraavien kymmenen vuoden aikana, jolloin vuosittain sairastuu yli 3 000 ihmistä. Potilaan ennuste on hyvä, jos syöpä havaitaan ja leikataan varhaisessa vaiheessa. Sen sijaan ennuste on huono, jos tauti on laajalle levinnyt. Nykyään on mahdotonta ennustaa, kenellä syöpä uusii, ja siksi kaikkia potilaita seurataan leikkauksen jälkeen yleensä viiden vuoden ajan. Seuranta on aiheellista, sillä myös uusiutunut tauti voidaan aikaisessa vaiheessa hoitaa onnistuneesti leikkauksella. Myös sytostaatti-, solunsalpaaja- ja sädehoidolla on tehoa kolorektaalisyövässä, ja näitä hoitomuotoja voidaan tarjota potilaille, joiden ennuste on huono.

Monika Carpelan-Holmström

Homepölykeuhkon pitkäaikaisvaikutukset 14-vuotisseurannassa

Homepölykeuhko on työperäisen astman ohella viljelijöiden tärkeimpiä ammattitauteja. Tautiin on sairastunut 1980-luvun alun jälkeen 100-300 viljelijää vuosittain. Sairastumisen aiheuttaa altistuminen homeiselle heinälle, oljelle tai viljalle. Homepölykeuhkon sairastaneilla on todettu suurentunut riski keuhkojen toiminta-arvojen huononemiseen, mutta myös "terveillä" maanviljelijöillä on todettu suurentunut hengityselinsairauksien ja keuhkojen toiminta-arvojen huononemisen riski. Tämän vuoksi homepölykeuhkon pitkäaikaisennustetta tutkittaessa verrokkiryhmä on välttämätön. Kuitenkaan homepölykeuhkon pitkäaikaisennusteesta ei ennen tätä tutkimusta ole tehty yhtään kontrolloitua tutkimusta.

Riitta Erkinjuntti-Pekkanen

Metabolinen oireyhtymä Suomessa

Aikuistyypin diabeteksella, aivohalvauksella ja sepelvaltimotaudilla on yhteinen etiologinen tekijä: insuliiniresistenssi ja siihen kytkeytyvä vaaratekijöiden ryväs, metabolinen oireyhtymä. Perinteiset vaaratekijät (tupakka, kolesteroli ja hypertonia) selittävät noin puolet sepelvaltimotaudin synnystä. Metabolinen oireyhtymä selittänee suuren osan tuntemattomaksi jääneestä sepelvaltimotaudin etiologiasta ja myös suuren osan aikuistyypin diabeteksen puhkeamisesta.

Mauno Vanhala

Lääkärin ammatin valo- ja varjopuolet ennen ja nyt

Lääkärin ammatti on kokenut useita muodonmuutoksia 1800-luvun piirilääkäristä nykypäivän terveyskeskus- ja sairaalalääkäriksi. Tieto, menetelmät ja välineet ovat matkan varrella moninkertaistuneet, mutta lääkäreiden kokemat ammatin valo- ja varjopuolet ovat säilyneet melko samanlaisina. Työn monipuolisuus ja vaihtelevuus sekä kanssakäyminen ihmisten kanssa ovat aina olleet lääkärin työn hyviä puolia. Suuri työmäärä, epäsäännölliset työajat, ja varsinkin kiire ja liiallinen vastuu on koettu ja koetaan edelleen ammatin varjopuoliksi.

Jaana Virkki, Esko Kumpusalo, Kari Mattila, Irma Virjo, Liisa, Neittaanmäki, Harri Hyppölä, Santero Kujala, Riitta Luhtala, Hannu Halila, Mauri Isokoski

Missä hoidettavat ovat yhden ja kahden vuoden kuluttua? Selvitys Keski-Suomen läänin terveyskeskus-sairaaloissa, vanhainkodeissa, kotisairaanhoidossa ja kotipalvelussa 1994-1996

Tarkoituksenmukainen hoidonporrastus on tavoitteena jokaisessa sairaanhoidon yksikössä. Keski-Suomen läänissä selvitettiin, missä terveyskeskus-sairaaloiden, vanhainkotien, valvotun kotisairaanhoidon ja kotipalvelun potilaat olivat vuoden ja kahden vuoden kuluttua lähtötilanteesta. Yleinen suunta oli kaikilla hoidonportailla sama: joko pysyttiin entisellä portaalla tai siirryttiin lyhyt-aikaisesta pitkäaikaiseen ja avohoidosta laitoshoitoon. Vain ani harva siirtyi pitkäaikaisesta laitoshoidosta avohoitoon. Varsinkin vanhainkotien lyhytaikaishoidosta siirryttiin yleisesti saman laitoksen pitkäaikaishoitoon. Avohoidossa samanaikaisesti kotisairaanhoitoa ja kotipalvelua saavat asiakkaat näyttivät pysyvän pitkään tällä hoidonportaalla. Hoidettavien lähtötaso arvioitiin Vasa-asteikolla, joka mittaa avuntarvetta päivittäisissä perustoimissa.

Pertti Karppi, Marketta Korhonen, Marja-Leena Kärkkäinen, Tapio Tervo

Työkyvyttömyyseläkeasian käsittely eläkevakuutuslaitoksessa

Hoitavat lääkärit ja muut terveydenhuollon asiantuntijat eivät välttämättä tunne riittävästi eläkevakuutuslaitoksen toimintaa ja eläkeratkaisuprosessia. Tämä tuntemus on kuitenkin tarpeen, jotta ratkaisut tulisivat ymmärrettävästi perustelluiksi myös eläkkeenhakijoille. Artikkelissa tarkastellaan työeläkelaitoksen sitä toimintaympäristöä, jossa vakuutuslääkäri työskentelee.

Juhani Juntunen

Kansallinen ympäristöterveysohjelma valmistunut

Helsingissä pidettiin kesällä 1994 Euroopan ympäristö- ja terveysministerien kokous, jossa päätettiin, että jokaisessa Euroopan maassa laaditaan kansallinen ympäristöterveysohjelma. Suomi on saanut ohjelmansa valmiiksi toisena maana, Ruotsin jälkeen. Ohjelman laatinut toimikunta on selvittänyt ympäristöterveyden tilaa ja ongelmakohtia, määritellyt tavoitteet ja pohtinut keinoja terveellisen ympäristön turvaamiseksi.

Marianne Jansson

MS-taudin diagnosoinnin uudet haasteet

Multippeliskleroosin diagnosointi on edelleen haaste, vaikka uusien magneettikuvausmenetelmien ansiosta saadaan entistä tarkempaa tietoa taudin aktiivisuudesta ja leesioiden laaja-alaisuudesta. Koska uusien lääkehoitojen avulla voidaan hillitä MS-tautia, on diagnoosin oltava tarkka ja riittävän varhainen. Tampereella tehdyn retrospektiivisen tutkimuksen perusteella suositellaan MS-taudin diagnostisiksi tutkimuksiksi kliinisen tutkimuksen lisäksi aivojen magneettikuvausta, joka kuvantaa MS-plakit sekä likvori-analyysiä, mistä intratekaalisen IgG-tuotannon määritys ja oligoklonaalisten vyöhykkeiden tutkiminen isoelektrisellä fokusoinnilla ovat hyödyllisimpiä. Yhdenmukaisen diagnostisen käytännön toivotaan karsivan epäoleellisia tutkimuksia ja hillitsevän kustannuksia.

Maritta Ukkonen, Prasun Dastidar, Irina Elovaara