21102 osumaa

Suomenruotsalaisen väestön hyvä terveys ja työkyky "säästävät" miljardeja

Pohjanmaan rannikkokuntien ruotsinkielinen väestö siirtyy ennenaikaiselle eläkkeelle eli työkyvyttömyys-, työttömyys- tai yksilölliselle varhaiseläkkeelle huomattavasti myöhemmin kuin samojen kuntien suomenkielinen väestö. Myös heidän elinikänsä on pitempi; miehet kuolevat 8,7 ja naiset 4,8 vuotta vanhempina. Rahassa mitattuna ruotsinkielisten myöhäisempi eläkkeelle siirtyminen säästää vuosittain miljardeja. Kirjoittajien arvelun mukaan erot saattavat johtua ruotsinkielisen yhteisön sosiaalisesta pääomasta, jonka hyödyntäminen ylläpitää terveyttä.

Markku T. Hyyppä, Juhani Mäki

Sairaalaan lähettäminen tutkimuskohteena

Lähettääkö terveyskeskuslääkäri potilaan liian varhain vai liian myöhään sairaalaan ja onko sairaalaan lähettäminen aina aiheellista? Näkemyseroja esiintyy riippuen lähettävän lääkärin ja sairaalan arviosta, työskentely-ympäristöjen eroista ja vakiintuneesta käytännöstä sairaalaan lähettämisessä. Lähettämispäätöksen tekemiseen vaikuttavat lääketieteellisten seikkojen lisäksi mm. lähettämiseen liittyvät taloudelliset seuraamukset ja joskus jopa painostus potilaan taholta. Kirjallinen lähete nykymuodossaan ei näytä olevan riittävä väline terveyskeskuksen ja sairaalan välisessä tiedonsiirrossa. Lähetekäytäntöjen uudistaminen vaatii koettujen ongelmien analyyttistä tarkastelua ja uusien toimintamallien soveltamista arkipäivään.

Anu T. Toivanen, Päivi T. Rautava

Työterveyshenkilöstön näkemyksiä työnsä etiikasta

Työterveyslääkäreille ja työterveyshoitajille tehdyllä kyselytutkimuksella selvitettiin työterveyshuollossa vallitsevia eettisiä näkemyksiä, eettisen keskustelun yleisyyttä sekä ohjeiston ja koulutuksen tarvetta. Vastausten perusteella työterveyslääkärien ja -hoitajien käsitykset eettisistä kysymyksistä ovat varsin samankaltaisia. Tärkeimpinä hyvän työterveyshuollon ominaisuuksina pidettiin asiantuntemusta ja luottamuksellisuutta. Taloudellisuus ja kannattavuus sijoittuivat valinnassa viimeisiksi, kuten tehokkuus ja vaikuttavuuskin. Työterveyshuollon eettisistä toimintaperiaatteista annettuja ohjeita ei kovin hyvin tunnettu.

Mari Antti-Poika, Kari-Pekka Martimo, Timo Leino, Kitta Rossi

Kohonneen verenpaineen hoito raskausaikana

Verenpainelääkkeiden käyttöön raskausaikana suhtaudutaan pidättyväisesti, koska se saattaa heikentää kohdun ja istukan verenkiertoa. Kun lääkehoito katsotaan äidin turvallisuuden vuoksi tarpeelliseksi, labetaloli on yleisimmin käytetty aine. Myös metyylidopaa käytetään edelleen, ja nifedipiinin käyttö on yleistymässä. Kriisitilanteissa magnesiumsulfaattihoito on lisääntymässä Yhdysvaltain mallin mukaan. Raskauden päättäminen - useimmiten keisarileikkauksella on kriisitilanteen paras hoito. Aiheesta on julkaistu suomalainen laajempi katsaus hiljattain (1).

Risto Erkkola

Imetys Suomessa 1995

Rintamaidon merkitys vastasyntyneen terveydelle ja ravitsemukselle on kiistaton. Suomessa äidit ovat hyvin motivoituneita imettämään, ja nykyään lähes kaikki vastasyntyneet saavat rintamaitoa. Kuitenkin jo kuukauden kuluttua imetys, ja varsinkin täysimetys, on vähentynyt lähes kolmanneksella. Rintaruokinnan jatkumiseksi tarvitaan avoterveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta auttamaan äitejä erilaisissa imetykseen liittyvissä ongelmissa.

Sirpa Sairanen, Kirsti Heinonen, Kaija Hasunen

Manipulaatiohoidot - sittenkin salonkikelpoisia? kriittinen katsaus alaselkäoireisen potilaan manipulaatiohoitojen vaikuttavuuteen

Manipulaatiohoidot ovat olleet kauan tunnettuja, mutta lääketieteen parissa sangen kiisteltyjä ja perinteisen koululääketieteen piirissä jopa vieroksuttuja menetelmiä. Kuitenkin useissa eri tutkimuksissa manipulaatio- ja mobilisaatiohoidot ovat nousseet esille eräinä tehokkaimmista menetelmistä selkäkivun hoidossa. Sekä kansainvälisissä että kansallisessa hoitosuosituksessa manipulaatiohoitoa suositellaan akuutin, kahdesta neljään viikkoa kestäneen selkäkivun käyväksi hoidoksi, kun välitöntä operatiivisen hoidon tarvetta ei ole. Aivan viimeaikaisista tutkimuksista on saatu lisää näyttöä manipulaatiohoidon edullisesta vaikutuksesta myös kroonisen selkäkivun hoidossa. Manipulaatiohoitojen käyttöindikaatioiden ja vasta-aiheiden tunteminen sekä manipulaatiohoidon käytännön toteutus tehokkaasti ja turvallisesti vaatii sekä lääkäreiltä että muulta terveydenhuoltohenkilöstöltä jatko- ja täydennyskoulutusta.

Olavi Airaksinen, Timo Rousi, Eero Penttinen, Karl-August Lindgren

Masennuksen hoito terveyskeskuksessa

Masennus on hyvin yleinen sairaus. Sen vuoksi pääosa näistä potilaista tulee hoitaa perusterveydenhuollossa. Masennuksen diagnosointi on osoittautunut vaikeaksi, mutta sen onnistumista voidaan edistää tietyntyyppisellä vastaanottokäytännöllä. Tärkein osa hoitoa on potilaan ja lääkärin hyvään vuorovaikutukseen perustuva turvallinen hoitosuhde. Masennuslääkkeitä tarvitaan lähinnä keskivaikeiden ja vaikeiden tilojen hoidossa. Sosiaaliset selvittelyt ja interventiot tukevat hoitoa.

Outi Poutanen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030