Luottamusmiehet päivittivät ­ sote-tietoja

Lääkäriluottamusmiesten syksyn neuvottelu­päivillä puhuttiin tutusta teemasta, ­sote-uudistuksesta sekä siitä, missä sotessa nyt mennään.

Anu Tilander

Lääkärin Suomi 100/83. Lääketieteen erityispätevyydet

Lääkärintyön kehitystä leimasi 1900-luvulla paitsi lääketieteellisen tiedon lisääntyminen myös työnjaon jatkuva eriytyminen. 1980- ja 1990-lukujen taitteessa oltiin tilanteessa, jolloin alettiin kaivata erikoisalojen sisällä olevien tai niiden ulkopuolelle jääneiden tärkeiden erityisosaamisalueiden virallistamista ja niihin liittyvien koulutusvaatimusten määrittelemistä.

Oona Ilmolahti

Lääkärin Suomi 100/81. Valta kunnille ja korvamerkinnät pois 1993

Keskusjohtoinen suunnittelukoneisto oli viime kädessä perustunut valtionosuuksien korvamerkintään. Maksaja päätti, mihin ja miten rahan saisi käyttää. Samalla valtionosuudet olivat kustannusperusteisia, mikä ei ollut omiaan tehostamaan toimintaa kunnissa. Järjestelmä uusittiin keskusvirastojen alasajon yhteydessä.

Samu Nyström

Lääkärin Suomi 100/82. Terveydenhuollon henkilöstön säätely samaan lakiin

Vuonna 1994 annettiin laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä, joka korvasi muun muassa lain lääkärintoimen harjoittamisesta. Uudistukseen vaikutti valmistautuminen Euroopan yhteisön jäsenyyteen, jonka vuoksi yleislääkäreiltä alettiin edellyttää kaksivuotista perusterveydenhuollon lisäkoulutusta.

Sari Aalto

Viestintä rytmihäiriössä

Kirsi Piha kävi kertomassa, kuinka lääkärien kannattaa viestiä muuttuvassa maailmassa.

Pauliina Pohjala

Miten välitän tietoa graafisesti

TIETO NÄKYVÄKSI. Informaatio-muotoilun perusteet. Juuso Koponen, Jonatan Hildén ja Tapio Vapaasalo. Aalto yliopiston julkaisusarja 2016. Sivuja 384.

Pertti Mustajoki

Tieteellisellä maailman­kuvalla huuhaata vastaan

VOIKO SE OLLA TOTTA? – Skeptisiä näkökulmia nykymenoon. Tiina Raevaara (toim.). Ursa ry 2017. Sivuja 227.

Sonja Sulkava

Ristiriitaa tutkimuslöydösten tulkinnassa?

Professori Erkki Isometsä toteaa Lääkärilehdessä 36/2017 julkaistussa katsausartikkelissaan masennuslääkkeiden hyödyistä ja haitoista (1), että "Mielestäni masennuslääkehoidon teho on ryhmätasolla arvioituna kliinisesti merkittävä." Isometsä perustelee tätä kymmenellä meta-analyysillä, jotka esitellään artikkelin liitetaulukossa (www.laakarilehti.fi > sisällysluettelot > SLL 36/2017, artikkelin pdf-versio).

Ben Furman

Kliinistä merkittävyyttä on tulkittava johdonmukaisesti

Ben Furman esittää Näkökulma-kirjoituksessaan Lääkärilehdessä 36/2017 (1) ja samassa lehdessä julkaistua masennuslääkkeiden hyötyjä ja haittoja käsittelevää katsausartikkeliani (2) kommetoivassa Keskustelua-palstan kirjoituksessaan (3) joukon väitteitä, joihin on syytä vastata.

Erkki Isometsä

Miten digimaailma vaikuttaa lapsen kehitykseen?

Unenpuute on merkittävä ­digiteknologioiden käytön seuraus, kirjoittaa Jaana Wessman.

Jaana Wessman