Keuhkosyöpäpotilaan palliatiivinen hoito

Keuhkosyöpää sairastavalla potilaalla on usein vaikeita oireita sairaudestaan.

Eeva Rahko, Riitta Mäkitaro

Lääkehoidon arviointi elämän loppuvaiheessa

Potilaan lääkitys tulee arvioida säännöllisesti, jotta käytössä olisivat vain sellaiset lääkkeet, jotka edistävät hoidon tavoitteita.

Minna Kiljunen, Elisa Marjamäki

Selkärangan etäpesäkkeiden hoito

Valtaosa selkärankaan levinneistä etäpesäkkeistä hoidetaan konservatiivisesti kipulääkityksellä ja onkologisin keinoin.

Jyrki Kankare, Anu Anttonen

Pään ja kaulan alueen syövän palliatiivinen kirurgia

Kirurgialla on tärkeä tehtävä pään ja kaulan alueen syövän palliatiivisen vaiheen hoidossa.

Antti Mäkitie, Timo Atula, Laura Tapiovaara, Andrew Lindford, Leif Bäck, Petri Koivunen, Patrik Lassus

Nivelkipu on monimutkainen juttu

Australialaistutkijoiden mukaan 40 %:lla nivelrikko ja -tulehduspotilaista kipu on suoraan perussairaudesta johtuvaa, lähes 40 %:lla sitä monimutkaistaa poikkeava reagointi kipuun ja 22 %:lla kipukokemus on komplisoitunut ja koostuu monista komponenteista. Tämä havainto selittää sitä, että selvää tuki- ja liikuntaelinsairautta sairastavan potilaan kivun hoito on usein kovin hankalaa.

Markku Kauppi

Läppävika on harvoin este suorien antikoagulanttien käytölle

Eteisvärinäpotilailla on varsin usein myös jonkinlainen läppävika. Uusi tutkimustieto vahvistaa nyt sen, että suorien antikoagulanttien teho ja turvallisuus ovat useimmilla läppävikaa sairastavilla yhtä hyvät kuin terveläppäisillä eteisvärinäpotilailla.

Juhani Airaksinen

Dementian esiintyvyys pienenee

Tärkein tekijä taudin vähenemisessä on koulutustason paraneminen.

Kaisu Pitkälä

Antikoagulantit vertailussa

Suuren meta-analyysin mukaan rivaroksabaani ja dabigatraani ehkäisevät eteisvärinäpotilaiden aivoveritulppia yhtä tehokkaasti. Rivaroksabaanin käyttäjillä todettiin enemmän maha-suolikanavan verenvuotoja mutta yhtä paljon aivoverenvuotoja. Yhteen laskettuna vakavia verenvuotoja esiintyi rivaroksabaanin käyttäjillä enemmän ja heidän kuolleisuutensa oli suurempi.

Pertti Saloheimo

Lääkärin Suomi 100/38. Vaalitaistoa Lääkäriliitossa

Vuoden 1949 yleinen kokous päätti merkittävistä muutoksista Lääkäriliiton organisaatiossa: yleiset kokoukset jäivät historiaan, ja tilalle tuli ylimmäksi päättäväksi elimeksi 40-jäseninen valtuuskunta. Taustalla oli lääkärimäärän kasvu ja tarve tehokkaampaan edunvalvontaan.

Sari Aalto

Lääkärin Suomi 100/39. Lääkäriliiton ensimmäinen toiminnanjohtaja

Ensimmäiset 40 vuotta Lääkäriliiton toimistoa hoidettiin erilaisin tilapäisjärjestelyin, ja liiton kasvoina toimi kulloinenkin puheenjohtaja. Sodan jälkeen organisaatiota ryhdyttiin viimein rakentamaan vakinaisemmalle perustalle.

Samu Nyström