76987 osumaa

in memoriam: Pertti Vänttinen 7.3.1941–30.11.2016

in memoriam: Pertti Vänttinen 7.3.1941–30.11.2016

Johtava lääkäri, kirurgian ylilääkäri, ortopedi Pertti Vänttinen menehtyi Nokialla 30.11.2016 uuvuttavaan sairauteen. Hän syntyi 7.3.1941 Harjavallassa. Ylioppilaaksi hän kirjoitti Porin lyseosta ja suoritti lääketieteen lisensiaatin tutkinnon Turun yliopistossa. Kirurgian erikoislääkärin oikeudet Vänttinen sai Turun yliopistosta 1976, jolloin hänet valittiin osastonlääkärin virkaan Lounais-Hämeen aluesairaalaan. Ortopedian ja traumatologian erikoislääkärin tutkinnon hän suoritti Töölön sairaalassa ja Invalidisäätiön sairaalassa.

Ritva Vastamäki

in memoriam: Viljo  Räkköläinen 27.1.1937–25.1.2017

in memoriam: Viljo Räkköläinen 27.1.1937–25.1.2017

Psykiatrian dosentti, lääketieteen ja kirurgian tohtori Viljo Räkköläinen kuoli äkilliseen sairauskohtaukseen 25. tammikuuta 2017 kotonaan Helsingissä. Hän oli syntynyt luovutetussa Karjalassa, Kurkijoella, 27. päivänä tammikuuta 1937. Sodan jälkeen perhe asettui Varsinais-Suomeen, ja Viljo kirjoitti ylioppilaaksi Karinaisiin siirretystä Elisenvaaran yhteiskoulusta 1956. Hän valmistui lääkäriksi Turun yliopistosta 1963.

Jukka Aaltonen, Yrjö Alanen

Vartijaimusolmukebiopsiaan perustuva rintasyövän hoitokäytäntö turvallinen

Rintasyövän tärkein ennustetekijä on edelleen taudin leviäminen kainalon imusolmukkeisiin. Noin 20 vuotta sitten Suomessakin otettiin käyttöön vartijaimusolmukkeen tutkimus rintasyöpäleikkauksen aikana. Jos syöpä ei ole levinnyt vartijaimusolmukkeisiin, se ei ole levinnyt kainaloonkaan. Silloin kainalon imurauhasia ei yleensä poisteta ja potilas välttyy käden turvotukselta ja kainalon hermovaurioilta. Ruotsin rekisteritiedoista selvitettiin, onko tämä käytäntö turvallinen pitkäaikaisseurannassa.

Hannu Paajanen

Vanhuksen sekavuustilan hoito on vaikeaa

Sekavuustila on yleinen ja huonoennusteinen monisairailla ja leikkauksessa olleilla vanhuspotilailla. Se johtaa neljäsosalla kuolemaan, kognitio heikkenee monilla pysyvästi, ja iso osa joutuu laitokseen. Hoitosuosituksia sen ehkäisemiseksi on tehty, mutta hoitotutkimuksia vähemmän, joten suositukset perustuvat paljolti kokemukseen. Kokonaisvaltaisen geriatrisen arvioinnin tiedetään hieman lyhentävän deliriumin kestoa ja parantavan potilaiden elämänlaatua. Yksi hoitosuositusten elementeistä on potilaan orientoiminen ja tarkkaavaisuuden tukeminen. Yhdysvalloissa selvitettiin, voiko kognitiivisesti stimuloivalla interventiolla lyhentää deliriumin kestoa ja lievittää sen intensiteettiä.

Kaisu Pitkälä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030