Mikä oli HS:n juttusarjan motiivi?

Helsingin Sanomat julkaisi vastikään laajan juttusarjan lääkäreistä. Kolmen päivän aikana käsiteltiin muun muassa lääkärien vapaa-ajallaan tekemiä rikoksia sekä listattiin “kovatuloisimmat" lääkärit ja Orion-lääkeyrityksen osakkeenomistajia. Artikkelit herättivät lääkärikunnassa paljon keskustelua.

Jaana Ahlblad

Päätös hedelmöityshoidoista viipyy

Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto PALKO harkitsee parhaillaan, ottaako se hedelmöityshoidot käsittelyyn. Yliopistosairaaloiden johtajaylilääkärit ovat toivoneet pikaista ratkaisua siitä, millä kriteereillä hedelmöityshoidot kuuluvat Suomessa julkisen palvelun piiriin.

Miia Soininen

Tietojen metsästys turhauttaa

Hoitopalautteet löytyvät Kannasta – tai sitten eivät, ­terveyskeskuslääkärit harmittelevat.

Virpi Ekholm

Uusien syöpälääkkeiden hyödyt vaihtelevat suuresti

Vuosina 2003–2013 Yhdysvalloissa ja EU:ssa myyntiluvan saaneiden 62 uuden syöpälääkkeen hoidollisia hyötyjä (elossaoloajan pidentyminen, elämänlaatu, potilasturvallisuus) tarkasteltiin Englannissa, Ranskassa ja Australiassa julkaistujen arviointiraporttien (HTA) perusteella; niitä oli tehty yhteensä 53 lääkkeestä. Näistä lääkkeistä 23 (43 %) pidensi elossaoloaikaa vähintään 3 kuukautta ja 6 (11 %) vähemmän kuin 3 kuukautta; muiden lääkkeiden vaikutuksesta ei ollut tietoa. Elossaoloaika vaihteli suuresti syöpätyypeittäin. Lääkkeistä 22 (42 %) paransi elämänlaatua, mutta toisaalta 24 (45 %) vähensi potilasturvallisuutta. Lääkkeistä 42 (79 %) oli yhdistetty joihinkin tutkituista hoidollisista hyödyistä. Tutkijat päättelevät, että vaikka syöpälääkeinnovaatiot ovat parantaneet hoitotuloksia, niiden hyödyt vaihtelevat suuresti.

Kliinisen tutkimuksen tulevaisuus huolestuttaa

On vaikea ymmärtää, ettei valtiovalta ole huomioinut tutkimuksen tärkeyttä, kirjoittaa Jyrki Mäkelä.

Jyrki Mäkelä, Minna Mäkiniemi

Den kliniska forskningens framtid oroväckande

Grundforskningen är den medicinska vetenskapens fundament, den kraft som driver vetenskapen och forskningen framåt. Den öppnar perspektiv och den skapar möjligheter, exempelvis inom behandlingen av cancer och hjärtsjukdomar. Betydande vetenskapliga landvinningar bygger allt oftare på fynd på cellnivå och på genetisk forskning, medan epidemiologiska befolkningsundersökningar ökar vår kunskap om folksjukdomarnas prevalens och förändringar och om hur dessa sjukdomar kan behandlas.

Jyrki Mäkelä, Minna Mäkiniemi

Kalliit myeloomalääkkeet käyttöön – mutta miten?

Myelooma on toiseksi yleisin hematopoieettinen syöpä ja se on käytännössä parantumaton. Viime vuosikymmeninä autologinen kantasolujen siirto ja uudet lääkkeet ovat kuitenkin pidentäneet selvästi elinaikaa. Ensin perinteisten solunsalpaajien rinnalle tulivat vaikutusmekanismiltaan uudenlaiset proteasomin estäjä bortetsomibi ja immunomodulatorinen lenalidomidi (1). Viime vuosina on hyväksytty kuusi uutta lääkettä uusiutuneen myelooman hoitoon. Proteasomin estäjä karfiltsomibi (2) sekä vasta-aineet elotutsumabi (3) ja daratumumabi (4,5) annetaan laskimoon. Suun kautta otettavat pomalidomidi, panobinostaatti ja iksatsomibi odottavat korvattavuuspäätöstä.

Raija Silvennoinen, Esa Jantunen

VerkkokommenttiNäyttöön perustuvaa journalismia?

– Runsaan viikon takainen artikkelisarja lääkäreistä pani taas pohtimaan median osuutta nykyisessä yhteiskunnassa. Journalismin vapautta on pidetty yhtenä demokraattisen yhteiskunnan peruspilareista. Tämä perusta on nyt kahdella vastakkaisella tavalla uhattuna. Eräissä maissa poliittiset päättäjät hiljentävät mediaa, joka nostaa esille väärinkäytöksiä ja valheita. Toisessa ääripäässä on sananvapauteen vannova media, joka on unohtanut vapauteen liittyvän vastuun tasapuolisen ja asiallisen informaation välittämisestä.

Päivystyksessä tarvitaan tuntosarvet ja puhelahjoja

Koskaan ei tiedä, kuka astuu sisään. Fyysisen ja sanallisen väkivallan uhka kulkee osana päivystäjien työtä.

Jaana Ahlblad

Savon ja Kainuun miehet kuolevat ennenaikaisesti

Elinvuosien kannalta parhaassa asemassa ovat Pohjanmaalla asuvat suurituloiset.

Miia Soininen