Uusien syöpälääkkeiden myyntilupaprosessia on syytä tarkentaa

Moniin syöpäsairauksiin on vain vähän jos lainkaan hyviä hoitoja, ja lääkeviranomaiset voivat hyväksyä nopeutetusti uusia lääkkeitä käyttöön tällaisessa tilanteessa. Taudinkulun jarruttaminen ei kuitenkaan aina muutu elinaikahyödyksi, ja osasta lääkkeistä osoittautuu olevan enemmän haittoja kuin hyötyä. Nopeutetusti hyväksyttyjä lääkkeitä tulisi arvioida uudelleen, kun tutkimustietoa on saatu kerättyä lisää ensimmäisen hyväksynnän jälkeen.

Sirkku Jyrkkiö

Vanhaa kunnon kirurgiaa peräpukamiin

Peräpukamat ovat kiusallisen yleinen (40 %) ja alihoidettu vaiva, myös Suomessa. Useimmiten potilaat hoitavat pukamansa itse apteekin käsikauppavalmisteilla ja ummetuslääkkeillä tai kärsivät hiljaa vaivansa. Oireita ovat mm. verenvuoto, kutina ja ulostyöntyminen.

Hannu Paajanen

Mitä työterveyshuollon tulee tietää tietosuojasta?

Liittoon tulee usein tietosuojaan ­liittyviä kysymyksiä. Työterveys­lääkärin on hyvä ymmärtää tietosuojalain­säädännön perusteet sekä omasta että työnantajan ­näkökulmasta.

Konstantin Laakkonen

Lähtisitkö kuntavaali­ehdokkaaksi?

Lääkäriä tarvitaan – myös kunnan­valtuustoissa. Huhtikuussa pidettävät kuntavaalit ovat terveysvaalit.

Lääkärin vai lakimiehen vastaanotolla?

Jokaiselle lääkärille voi sattua työssään virhe. Miten käy ­taloudellisesti kollegan, joka joutuu syytteeseen vakavasta hoito­virheestä?

Lääkäriliiton Lakimies

Lääkäriliitto mukana Pohjolan Lääkäripäivillä

Lääkäriliiton henkilökuntaa on tavattavissa Pohjolan Lääkäri­päivillä 22.–24.2. Oulun Musiikkikeskuksessa ständillä numero 41.

Pauliina Pohjala

Lääkärin Suomi 100/12. Metsän ympäröimät kunnansairaalat kirurgian keskuksina

Suuressa ja köyhässä maassa sairaanhoitoa piti hakea läheltä. Parantaakseen työskentelyolojaan paikalliset kunnanlääkärit alkoivat tehdä aloitteita kunnansairaaloista. Ensimmäiset vaatimattomat sairastuvat oli perustettu 1800-luvun viimeisinä vuosikymmeninä, ja kunnansairaalalaitoksen vakiintuessa vuosisadan vaihteeseen mennessä alettiin kiinnittää enemmän huomiota myös itse sairaalarakennuksiin ja niiden käytettävyyteen.

Oona Ilmolahti

Lääkärin Suomi 100/13. Cavete collegae! Vuoden 1921 kunnanlääkäri­ohjesääntö ja varhainen edunvalvonta

"Eikä hän tavallinen kuolevainen ihminen voi millään tavoin kaikissa suhteissa täyttää kaikkien kuntansa mahtavien itsekkäisiä, useimmiten luonnottomia ja kovin alkeellisesta käsityskannasta johtuvia vaatimuksia, joka seikka puolestaan jo voi johtaa siihen, että hän uudistusvaaleissa tulee sivuutetuksi tai muutoin joutuu kärsimään asemansa epävakaisuuden takia."

Ilkka Levä

Lääkärin Suomi 100/14. Palkattomien virkojen ongelma

1910-luvulta lähtien Helsingin yleiseen sairaalaan sai asettaa vapaaehtoisia, palkattomia avustajalääkäreitä. Tämä synnytti vuosikymmeniä kestäneen ongelman.

Lääkärin tutkimus on A ja O nenän sivuontelotulehduksessa

Timo Autio havaitsi väitöstutkimuksessaan, ettei viruksen ja bakteerin aiheuttaman nenän äkillisen sivuontelotulehduksen erottaminen toisistaan oireiden perusteella onnistu. Runsaat tulehduslöydökset sivuonteloissa ovat tavallisia sekä viruksen että bakteerin aiheuttamassa taudissa. Siksi ultraäänellä todettu tulehduslöydös ei välttämättä ole luotettava merkki bakteerin aiheuttamasta sairaudesta.

Ulla Toikkanen