Olemme surkeita (oman) työn johtajia

– Me lääkärit olemme aivan toivottoman huonoja suunnittelemaan töitämme. Velvollisuudentunto, taipumus perfektionismiin ja halu hoitaa potilaita parhaalla mahdollisella tavalla johtavat usein siihen, että työpäivämme alkavat sovittua aiemmin, päättyvät myöhemmin ja koostuvat loputtomien keskeytysten, puhelinsoittojen ja katkeavien ajatusten suosta. Konsultoimme, olemme konsultoitavana, lähdemme katsomaan sitä yhtä mummoa huoneessa kuusi ja siinä matkalla juttelemme "pari sanaa" – eli oikeasti vartin – kasihuoneen omaisen kanssa.

Ylilääkäri Petja Orre

Lasten lääketutkimukset toteutuvat hitaasti

Lasten lääketutkimusten aloittaminen on varsin mutkikasta, sanoo Finpedmedin toiminnanjohtaja.

Ulla Toikkanen

Esa Ilmolahti eläkkeelle

Lääkärilehden pitkäaikainen toimituspäällikkö, sittemmin Potilaan Lääkärilehden päätoimittajana toiminut Esa Ilmolahti on saavuttanut eläkeiän ja siirtynyt liiton ja toimituksen onnittelujen saattelemana vapaaherraksi. Potilaan Lääkärilehden toimitus on integroitu Lääkärilehteen, jonka päätoimittaja Pekka Nykänen on jatkossa myös PLL:n päätoimittaja.

Asetutko ehdolle kuntavaaleissa?

Lääkärilehti tarjoaa kuntavaalien lääkäriehdokkaille mahdollisuuden esittää vaaliteesinsä lehden sivuilla.

TAYS ei halua luopua Päijät-Hämeestä

STM esittää, että Päijät-Häme siirtyisi HYKS:n erityisvastuualueelle vuoden 2018 alussa.

Virpi Ekholm

Kelan asiantuntijalääkärit puuttuvat poikkeaviin hoitoihin

Ohjeet on laadittu sitä varten, jos potilasturvallisuuden epäillään vaarantuneen.

Anne Seppänen

Hyvässä lääkärinlausunnossa kiteytyy olennainen

Etuuksista päättävä lääkäri toivoo selkeää ja huolella mietittyä lausuntoa.

Anne Seppänen

Lähes kaikki HUS:n lääkärit ottivat rokotteen

HUS:n sairaalahenkilöstöstä 92 prosenttia on ottanut influenssarokotuksen tänä talvena. Kattavuus on parempi kuin koskaan. Rokotteen sai yhteensä 17 900 työntekijää ja opiskelijaa. Määrä on 2 000 henkilöä enemmän kuin viime epidemiakaudella.

Hertta Vierula

Alkoholilain uudistus uhkaa hyvää kehitystä

Ehdotus on yhtä älytön kuin muurin rakentaminen Meksikon rajalle, kirjoittaa Arja Rimpelä.

Arja Rimpelä

Revisionen av alkohollagen hotar positiv trend

Låg utbildning och svag social ställning förebådar högre sjukfrekvens och dödlighet än genomsnittligt. Korrelationen är universell och gäller också de flesta hälsoproblem, inklusive riskbeteende (1). Trots att snart sagt varje regering i Finland har haft som mål att minska hälsoskillnaderna mellan social- och utbildningsgrupper har läget länge förblivit praktiskt taget oförändrat. Därför är de uppgifter som Tarkiainen et al. i detta nummer (s. 588–93) (2) presenterar om skillnaderna i förväntad livslängd glädjande. De visar nämligen att skillnaderna har slutat växa och rentav börjat minska under 2010-talet. Den centrala faktorn i förändringen är den alkoholrelaterade dödligheten som förklarar en betydande del av skillnaderna mellan inkomst- och utbildningsgrupperna.

Arja Rimpelä