Huulisylkirauhasten patologia Sjögrenin oireyhtymässä

Sjögrenin oireyhtymän vaikutukset kohdistuvat erityisesti kyynel- ja sylkirauhasiin. Potilaista 90 % on naisia ja tauti todetaan tyypillisesti adreno- ja menopaussin aikaan. Onkin osoitettu, että androgeenien esiastehormonin dehydroepiandrosteronisulfaatin (DHEAS) pitoisuudet seerumissa ovat Sjögren-potilailla pienemmät kuin ikä- ja sukupuolitäsmennetyillä verrokeilla, mutta tämän vaikutuksia oireyhtymässä ei aiemmin ole laajasti selvitetty.

Mikael Laine

Munuaistoiminta ja valtimonkovettumistaudin riskitekijät

Jo lievänkin munuaisten vajaatoiminnan on todettu lisäävän valtimonkovettumistaudin riskiä varsinkin henkilöillä, joilla on muitakin riskitekijöitä, kuten korkea ikä, diabetes tai kohonnut verenpaine. Tässä tutkimuksessa selvitettiin munuaisten toimintatason yhteyttä kolmeen valtimonkovettumistaudin riskitekijään: rasva-aineenvaihdunnan muutoksiin, verenpaineen vuorokausivaihtelun vaimenemiseen ja kaulavaltimoiden seinämäpaksuuden lisääntymiseen.

Helena Kastarinen

Uloshengitysilman typpioksidimittauksen kliinisiä kysymyksiä

Uloshengitysilman typpioksidi (FENO) on osoittautunut hyödylliseksi menetelmäksi hengitystieoireiden selvittelyssä: suurentuneen FENO-tason on todettu assosioituvan eosinofiiliseen hengitystietulehdukseen, joka puolestaan ennustaa yleensä hyvää vastetta steroidihoitoon riippumatta kliinisestä diagnoosista (esim. astma, keuhkoahtaumatauti tai astman kaltainen tulehdus). Tässä väitöskirjatyössä pyrittiin selventämään FENO-mittauksen kliinisen käytön kannalta keskeisiä kysymyksiä koskien pelkän allergisen herkistymisen (atopian) vaikutusta FENO-tasoon, FENO:n ja keuhkoputkien supistumisherkkyyden yhteyttä sekä tupakoinnin vaikutusta FENO-tasoon atooppisessa ja ei-atooppisessa astmassa, FENO-mittauksen käyttökelpoisuutta tupakoijan hengitystieoireiden selvittelyssä sekä kroonisen obstruktion vaikutusta FENO-mittauksen toistettavuuteen.

Annamari Rouhos

Lisää tietoa osteoporoosin syntymekanismeista

Luunsyöjäsolujen liian aktiiviseen toimintaan liittyvät taustatekijät ovat vielä osittain epäselviä, mutta on käynyt ilmeiseksi, että luunsyöjäsolujen toimintaa hidastamalla voidaan tehokkaasti estää luun laadun huononeminen ja osteoporoosin paheneminen. Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin mm. luunsyöjäsolujen keinoja käsitellä emäksistä bikarbonaattia. Luukudokseen varastoituu luunrakennusvaiheessa karbonaattia ja bikarbonaattia, jotka vapautuvat luun hajotuksen yhteydessä uudelleen verenkiertoon. Näillä aineilla on tärkeä tehtävä, sillä ne toimivat muun muassa elimistön veren happamoitumista estävänä puskurijärjestelmänä. Niinpä luuta voidaan käyttää osana elimistön happo-emästasapainon säätelyjärjestelmää muuttamalla luun hajotusnopeutta, mikä vaikuttaa bikarbonaatin vapautumiseen ja varastoitumiseen.

Riikka Riihonen

Masennuslääkkeillä on myös vähemmän tunnettuja haittoja

- Selektiivisten serotoniinin takaisinoton estäjiin (SSRI) ja serotoniinin ja noradrenaliinin takaisinoton estäjiin (SNRI) liittyviä melko harvinaisia, mutta etenkin riskiryhmissä kliinisesti merkittäviä haittavaikutuksia ovat mm. hyponatremia ja ruoansulatuskanavan yläosan verenvuotoriski.

Merja Viikki, Esa Leinonen

Uudet ohjeet metyylifenidaatista ADHD:n hoidossa

Euroopan lääkelaitos on uusinut ohjeet metyylifenidaatin käytöstä lasten ADHD:n hoidossa. Lääkkeen käyttö on lisääntynyt , ja esimerkiksi Tanskassa hoidossa on nykyään kymmenen kertaa enemmän potilaita kuin vuonna 2000. Lääkettä suositellaan käytettäväksi sairauteen erikoistuneen lääkärin valvonnassa, vain yli 6-vuotiaille ja silloin, kun muu hoito ei ole riittävä. Vasta-aiheita ovat mm. depressio, anoreksia, itsetuhoisuus, psykoosin oireet, mania sekä sydän- ja verisuonisairaudet. Verenpainetta, sykettä, painoa, pituutta ja psyykkisiä oireita on seurattava tarkoin, samoin viitteitä väärinkäytöstä. Yli vuoden jatkuvassa hoidossa on pidettävä taukoja. Pitkäaikaiskäytöstä ei ole riittävästi tietoa

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

ASA yhteen esomepratsolin kanssa?

AstraZeneca on hakenut myyntilupaa asetyylisalisyylihapon ja protonipumpun estäjä esomepratsolin kiinteälle yhdistelmävalmisteelle (Axanum). Valmiste olisi tarkoitettu pientä ASA-annosta käyttäville, joilla on suurentunut riski sairastua ruoansulatuskanavan haavaumiin. Tukena on kaksi tutkimusta (ASTERIX ja OBERON), joissa suurentuneessa ulkusvaarassa olevat yli 3 400 potilasta käyttivät pieniannoksista ASA-hoitoa kardiovaskulaaritapahtumien ehkäisemiseksi. ASA:n ja esomepratsolin yhdistelmä näytti vähentävän riskiä sairastua mahan tai pohjukaissuolen haavaumiin. FDA on kuitenkin pyytänyt yritykseltä lisäselvityksiä ja lisäksi se on todennut, että viimeaikaisissa tutkimuksissa protonipumpun estäjiin on liittynyt lisääntynyt taipumus luunmurtumiin ja infektioihin, mikä edellyttää valmisteyhteenvetojen tarkistamista.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Tutkimus rivastigmiinista deliriumin hoidossa lopetettiin

Kuuden sairaalan tehohoitoyksiköissä Alankomaissa käynnistettiin tutkimus rivastigmiinista yhdistettynä haloperidoliin deliriumin hoidossa. Lumekontrolloidussa tutkimuksessa ehdittiin hoitaa yli 100 potilasta kunnes riippumattoman seurantalautakunnan välianalyysi osoitti, että rivastigmiinia käyttäneessä ryhmässä kuolleisuus oli noin kolme kertaa suurempi kuin lumetta saaneiden ryhmässä. Vaikka ero ei ollut tilastollisesti merkittävä, tutkimus lopetettiin turvallisuussyistä. Monet tehohoitoyksiköt ovat ohjeistaneet rivastigmiinin sopivan tilanteisiin, joissa haloperidoli yksin ei riitä deliriumin hoidossa ja useat aikaisemmat tutkimukset ovat tukeneet tätä käytäntöä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Mikrobilääkeresistenssi voi jatkua jopa vuoden

Perusterveydenhuollossa määrätty antibioottihoito voi johtaa potilailla jopa vuoden kestoiseen lääkeresistenssiin. Tähän päätelmään on tultu arvioimalla tulokset kirjallisuudesta poimituista 22 infektiohoitotutkimuksesta. Mukana analyysissä oli viisi tutkimusta virtsatieinfektioista (14 348 potilasta) ja seitsemän hengitystieinfektioista (2 605 potilasta). Resistenssi oli voimakkaimmillaan noin kuukausi lääkehoidon päättymisestä ja se lisääntyi, jos hoitokuuri oli pitkä tai toistui. Eri antibioottien välillä ei löytynyt olennaisia eroja resistenssiherkkyydessä. Tutkijoiden mukaan turhia antibioottihoitoja tulee välttää ja lyhytkestoiset hoidot ovat etusijalla. Resistenssitilanteen vaikeutuminen edellyttää uusien antibioottien kehittämistä, siihen tarvitaan taloudellisia houkuttimia. Yhteistyö lääketeollisuuden ja yliopistojen välillä tässä on kannatettavaa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Solunsalpaajien hinnat puntarissa

Sekä Saksassa että Britanniassa on käynnistynyt keskustelu syöpälääkkeiden korkeista hinnoista suhteessa niiden terapeuttiseen hyötyyn. Saksassa esitetään käytäntöä, jossa valmistaja voi päättää, mikä on lääkkeen hinta ensimmäisenä markkinointivuotena. Sen jälkeen riippumaton asiantuntijalautakunta määrittelisi hinnan mm. valmistajan lääkkeestä toimittamien kliinisten tutkimusten ja kustannus-hyötyvertailujen perusteella. Britanniassa sovelletaan jo lähes vastaava käytäntöä, jossa hintakeskustelut eivät viivästytä potilaiden pääsyä uuteen lääkehoitoon. Lopullisen hintapäätöksen ongelmana on, että hinnan voi joko hyväksyä tai hylätä, mutta sen muutoksesta ei voi neuvotella. Tämän vuoksi Britanniassa harkitaan siirtymistä käytäntöön, jossa lääkkeen voi tuoda markkinoille vasta, kun sen hinta on virallisesti hyväksytty. Esimerkkeinä Saksan korkeista lääkehinnoista potilasta kohti ovat bevasitsumabi (Avastin) 55 000 euroa/v, gefitinibi (Iressa) 43 000 euroa/v ja trastutsumabi (Herceptin) 39 000 euroa/v.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä