Kauniin syyspäivän yllätys

Ohikulkija soitti hätäkeskukseen. Paikallistien pientareella makasi iäkäs mies, joka oli tajuissaan, mutta sekava. Hätäkeskus antoi ensihoitoyksikölle hälytyksen kiireellisestä tehtävästä.

Jarkko Karihuhta

Tulevaisuuden lääkärit

Tulevaisuudessa työpaikkoja on melko varmasti vähemmän kuin nyt, tai ainakin ne ovat erilaisia. Lääkäreillä kuitenkin tulee olemaan töitä, mikäli on uskominen Helsingin Sanomien 27.9. tekemää listausta. Lehti arvioi ja listasi tulevaisuuden työvoimatarpeita, ja edelleen tarvittavien ammattiryhmien listalta löytyivät sekä erikois- että yleislääkärit. Silti meidänkin työnkuvamme muuttuu, ja olisi suotavaa, että pystyisimme itse vaikuttamaan tähän muutokseen. Listassa oli mainittu myös terveydenhuollon erityisosaajat. He saattavat olla juuri niitä henkilöitä, jotka muuttavat työskentelytapojamme.

Kristiina Aalto

Väki vanhenee, pidot huononee

Vuonna 2014 Suomessa oli 5 462 000 asukasta. Työvoimaa väestöstä oli 49 %, työssä työvoimasta oli 91,3 % ja työttöminä 8,7 %. Tilanne oli aika lailla sama kuin Nokian suuruuden vuosina 2000-2005, jolloin työttömyys oli 9,8-8,4 %. Ero vuosituhannen vaihteeseen näkyi työvoiman ulkopuolella olevan väestön määrässä: kun vuonna 2000 heitä oli 1 151 000 (23 %), oli määrä vuonna 2014 jo 1 416 000 (25,9 %).

Mikko Lehtovirta

Kuntoutus saatava paremmin osaksi hoitoa

Potilaan tehokas hoito toteutuu vain, jos kuntoutus aloitetaan heti hoidon rinnalla ja se jatkuu saumattomasti hoidon jälkeen. Hoitavalta lääkäriltä vaaditaan yhä enemmän tietämystä toiminta- ja työkyvystä, niiden arvioinnista ja kuntoutuksen periaatteista.

Mauri Kallinen, Roger B. Byring, Katariina Hinkka, Jorma Oksanen, Leena Rämö, Aarne, , Ylinen, Timo Pohjolainen

Kokeellinen hoito Suomen lainsäädännössä

Kokeellista hoitoa voidaan Suomessa toteuttaa potilaan nimenomaisella suostumuksella, kun muita hyviä hoitovaihtoehtoja ei ole. Sen asemaa ei ole lainsäädännössämme erityisesti määritelty.

Klaus Nyblin, Lasse Lehtonen

Uusia hoitomahdollisuuksia kehitettiin koeolosuhteissa aivojen sisäiseen verenvuotoon

Dekompressiivinen kraniektomia toimi tehokkaana menetelmänä kuolleisuuden vähentämisessä ja neurologisten statuslöydösten parantamisessa kaikissa hoitoryhmissä. Dekompressiivisen kraniektomian vaikutus oli voimakkainta yhden tunnin kraniektomiaryhmässä. Väitöstyössä myös kehitettiin uusi yhdistetty aivojen sisäisen ja aivokammioiden sisäisen vuodon kokeellinen verenvuotomalli rotilla. Tämä malli osoittautui varsin luotettavaksi.

Ivan Marinkovic

Optimaalinen varhainen kasvu ennustaa hyvää myöhäisempää terveyttä

Aikaisempaan kokoon nähden odotettua nopeampi kasvu 11. ikävuoden jälkeen oli yhteydessä lisääntyneeseen kehon rasvaprosenttiin, korkeaan verenpaineeseen ja sairastumiseen alkoholin käytöstä riippumattomaan rasvamaksaan. Kasvu ennen 11. ikävuotta näytti vaikuttavan suotuisasti. Lapsuuden aikaista lihavuutta ei juuri esiintynyt tutkittavilla yksilöillä.

Samuel Sandboge

Metformiinihoito ei lisännyt sikiön liiallisen kasvun riskiä insuliinihoitoon verrattuna

Metformiinihoito ei lisännyt sikiön liiallisen kasvun eikä muidenkaan välittömien komplikaatioiden riskiä insuliinihoitoon verrattuna. Metformiinilla hoidetuista naisista 32 % tarvitsi lisäksi insuliinihoitoa glukoositasapainon saavuttamiseksi. Lisäinsuliinin tarvetta ennustivat naisen lihavuus, varhainen lääkehoidon tarve ja kohollaan olevat glukoosin paastoarvot. Metformiinille kohdussa altistuneet lapset olivat pidempiä ja painavampia 18 kuukauden iässä kuin insuliinille altistuneet lapset, mutta heidän motorisessa, kielellisessä tai sosiaalisessa kehityksessään ei ollut eroja.

Hilkka Ijäs

Rintasyövän aggressiivisuutta ja syöpäkuolleisuutta voidaan ennustaa solunjakaantumista säätelevillä proteiineilla

Securin-säätelyproteiinin runsas määrä syöpäsolukossa liittyy aggressiiviseen syöpätyyppiin, ennustaa epänormaalia syöpäsolukon DNA-määrää ja lisääntynyttä rintasyöpäkuolleisuutta.

Henna Karra

Uusia menetelmiä hyvänlaatuisten sappitieahtaumien endoskooppiseen tutkimiseen ja hoitoon

Endoskooppisen retrogradisen kolangio-pankreatografian (ERCP) aiheet ja komplikaatioluvut ovat hyväksyttävällä tasolla suomalaisessa keskussairaalassa. Endoskooppinen kolangioskopia on käyttökelpoinen, täydentävä diagnostinen menetelmä myös sklerosoivassa kolangiitissa. Pitkäaikaiseen haimatulehdukseen liittyviä ahtaumia kannattaa hoitaa päällystetyillä metallistenteillä. Proteiinien ilmeneminen muuttuu sappitieahtauman muodostuessa ja kudosreaktio voi olla suotuisampi biohajoavilla kuin metallistenteillä. Ensimmäiset käytännön kokemukset biohajoavien sappitiestenttien endoskooppisesta potilaskäytöstä ovat lupaavia.

Antti Siiki