Insuliinihoidon aloittaminen tyypin 2 diabeteksessa

Varsinais-Suomessa aloitettiin 1991-1996 insuliinihoito 884:lle tyypin 2 diabetespotilaalle. Ensimmäisessä osatyössä tutkittiin kyseistä joukkoa ja havaittiin sokerihemoglobiinin laskeneen insuliinin aloituksen jälkeen keskimäärin 2 %.

Markku Vähätalo

Sosiaalisten tilanteiden pelon ja masennuksen yhteys nuoruusiässä

Sosiaalisten tilanteiden pelko ja masennus olivat yleisiä jo 15-vuotiailla ja 17-vuotiailla. Niiden samanaikainen esiintyminen oli yleistä. Tyttöjen oirehdinta oli yleisempää kuin poikien. Tytöillä masennus 15-vuotiaana lisäsi samanaikaisen sosiaalisten tilanteiden pelon riskiä 17-vuotiaana, pojilla taas sosiaalisten tilanteiden pelko 15-vuotiaana lisäsi samanaikaisen masennuksen riskiä 17-vuotiaana. Häiriön vaihtuminen sosiaalisten tilanteiden pelosta masennukseen seurannassa oli erittäin harvinaista, toisin päin vaihtumista tapahtui, mutta sekin oli varsin harvinaista.

Juha-Matti Väänänen

Lyhyt- ja pitkäaikaistulokset sekä elämänlaatu nivustyrän avoleikkauksissa

Väitöskirjassa vertailtiin avokirurgiassa käytettyjä verkkoja, tutkittiin muutoksia potilaiden elämänlaadussa ja etsittiin ennustekijöitä korjauksen jälkeen esiintyvälle nivuskivulle.

Georgios Pierides

Aivovaltimoaneurysmien neuro-oftalmologiset manifestaatiot

Aineisto koostui potilaista, joilta hoidettiin 2011 vuotanut tai vuotamaton aneurysma HYKS:ssa.

Elina Koskela

Ylipainoon liittyvät riskitekijät kasautuvat jo lapsilla

Väitöstutkimus perustuu pääasiassa Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimukseen. Väitöskirjassa hyödynnettiin myös Kuopio Ischemic Heart Disease Risk Factor (KIHD) -seurantatutkimuksen ja Dose Responses to Exercise Training (DR´s EXTRA) -elämäntapainterventiotutkimuksen aineistoja.

Anna Viitasalo

Miehen aamuinen sekavuus

Keskussairaalan päivystyspoliklinikalle tuotiin keväisen arkipäivän aamuna mies sekavuuden vuoksi. Löydettäessä hän oli ollut tajuissaan ja orientoitunut aikaan ja paikkaan.

Teemu Pöytäkangas, Raku Hautamäki, Taneli Väyrynen

Vyöruusuun tulossa tehokas rokote

Vyöruusuviruksen glykoproteiinia E ja adjuvanttia sisältävä rokote (HZ/su, GSK) vähensi 50-vuotiaiden ja sitä vanhempien sairastumista herpes zosteriin merkittävästi. Rokotetuista (n = 7 698) sairastui yli kolme vuotta kestäneessä seurannassa kuusi ja lumetta saaneista (n = 7 713) 210. Laskelmallinen teho oli 97,2 % (95 %:n LV 93,7-99,0, p < 0,001). Vaiheen III tutkimus tehtiin 18 maassa, ja rokote sekä lume annettiin lihakseen kahtena annoksena 2 kuukauden välein. Injektiokohdan ärsytystä ja kipua, lihassärkyjä, verenpaineen laskua ja neuriittia ilmeni 17 %:lla rokotetuista ja 3,2 %:lla lumeryhmässä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Inhaloidut glukokortikoidit altistavat pneumonialle?

Euroopan lääketurvallisuuden riskinarviointikomitea (PRAC) käynnisti selvityksen keuhkokuumeen vaarasta potilailla, jotka käyttävät keuhkoahtaumatautiin kortikosteroideja inhalaatioina. Riskistä saatiin merkkejä jo vuosia sitten, mutta tutkimustieto on lisääntynyt ja riskiä on arvioitu mm. meta-analyysien avulla. Tarkasteluun joutuvat beklometasoni, budesonidi, flunisolidi ja flutikasoni. Selvityksen odotetaan johtavan tarkistuksiin valmisteyhteenvedoissa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Euroopan lääkelaitos tiukensi eturistiriitasääntöjä

Jos lääkkeiden myyntilupia arvioiva Euroopan lääkelaitoksen (EMA) asettaman tieteellisen komitean tai työryhmän jäsen tai asiantuntija ilmoittaa siirtyvänsä lääketeollisuuteen, hän ei voi enää osallistua arviointityöhön. Tarvittaessa voidaan tutkia, onko hänen edeltävissä arvioissaan nähtävissä puolueellisuutta. Yksityiskohtaisemmat säännöt ovat luettavissa Euroopan lääkelaitoksen sivuilla osoitteessa: EMA/282052/2015.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Pitkäaikaisseuranta hylkimisreaktion ehkäisystä munuaisensiirrossa

Seitsemän vuoden mittaisessa satunnaistetussa tutkimuksessa (BENEFIT) tarkasteltiin belataseptin (Nulojix, Bristol-Myers Squibb) (n = 226) ja siklosporiinin (n = 221) tehoa ja turvallisuutta munuaisensiirron hylkimisreaktion hoidossa. Verrattuna siklosporiiniin belatasepti vähensi 43 % enemmän siirrännäisen menettämisen tai kuoleman vaaraa (riskisuhde 0,57, p = 0,0286). Myös munuaisten toiminta oli parempi belataseptillä hoidetuilla. Kolmen seurantavuoden kuluttua belataseptiin liittyi enemmän akuutteja hylkimisreaktioita (39/226, 17,7 %) verrattuna siklosporiiniin (19/221, 9,7 %). Haittavaikutuksissa lääkkeillä ei ollut olennaisia eroja. Balataseptillä ja vastaavasti siklosporiinilla ilmeni sataa potilasvuotta kohti laskettuna sieni-infektioita 6,7 ja 7,6 tapausta, virusinfektioita 14,2 ja 15,7 tapausta ja pahanlaatuisia kasvannaisia 1,7 ja 2,6 tapausta. Kaikkia potilaita hoidettiin basiliksimabi-induktiolla, mykofenolaattimofetiilillä ja kortikosteroideilla.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä