Lieväkin aivovamma on kirjattava tarkasti

Suositusten mukaan aivovamman diagnostiikka perustuu kolmeen kliiniseen parametriin: tajuttomuuteen ja sen kestoon, Glasgow’n kooma-asteikon (GCS) pisteisiin sekä vamman jälkeiseen muistiaukkoon (posttraumaattinen amnesia, PTA) ja sen kestoon (1,2). Lisätukea saa kuvantamistutkimusten löydöksistä (TT ja/tai magneettikuvaus). Suomessa aivovamman saa vuosittain 15 000-20 000 ihmistä (2,3). Valtaosa (80-90 %) tapauksista on lieviä eikä aivojen kuvauksessa todeta vamman merkkejä. Tällaisia aivovammoja hoidetaan lyhyillä päivystyskäynneillä, joilta potilas kotiutuu yleensä vuorokauden kuluessa.

Teemu M. Luoto, Juha Öhman, Jari Honkaniemi

Sote-uudistus yhdistää lääkärikansanedustajat

Eduskunnan viisi lääkäriä aikovat tehdä tiivistä yhteistyötä. Tavoitteissa on silti erojakin. Lääkärilehti kysyi kansanedustajilta, mikä heille on tärkeintä.

Hertta Vierula

Sairauslomat maksavat enemmän kuin hoito

Tutkimus osoittaa, että sote-uudistus ei osu ongelman ytimeen.

Mari Heikkilä

HUS ja Helsingin lääketieteellinen satsaavat tutkijakoulutukseen

Helsingin yliopiston Terveyden tutkimuksen tutkijakoulun tohtoriohjelmissa on syyskuussa haettavana 20 uudenlaiseen rahoitusmalliin perustuvaa lääketieteellisen tiedekunnan ja HUS:n yhteistä tutkijankoulutuspaikkaa.

Ulla Toikkanen

Voiko 5:2-dieettiä suositella potilaalle?

Lääkärilehden lukija on saanut lupaavia tuloksia kokeiltuaan 5:2-dieettiä, jossa energian saanti rajoitetaan 500 kilokaloriin kahtena päivänä viikossa. Muina päivinä dieetissä saa syödä miten haluaa.

Anne Seppänen

Avoimuus on lääkäreille erityisen tärkeää

Lääkärikunnan intressi on ehdottomasti se, että avoimuuskeskustelu on asiapitoista - ja lääkärivetoista.

Salla Nazarenko

Lemmikki aiheuttaa allergian?

Lapsen altistuminen kissalle tai koiralle kotonaan ensimmäisen elinvuoden aikana lisää merkittävästi niille allergisoitumisen riskiä neljännen ikävuoden loppuun mennessä. Vaikka kyseessä oli vahva assosiaatio, tuloksen vahvistaminen ja lemmikkejä koskeva ohjeistus vaativat vielä lisätutkimuksia. Tulos ei kerro, siirtääkö varhaisen eläinaltistuksen välttäminen vain allergian puhkeamista myöhemmälle iälle.

Outi Aikio

Urheilusuoritus nostaa troponiinitasoja - mutta lyhytaikaisesti

Troponiini on paras kliinisessä käytössä oleva tuoreen sydänlihasvaurion osoitin. Uusi herkkä määritysmenetelmä mahdollistaa entistä pienempien sydänlihasvaurioiden havaitsemisen ja nopeuttaa myös sydäninfarktin diagnostiikkaa. Troponiini ei ole kuitenkaan spesifinen sydäninfarktille, vaan sen pitoisuus suurenee myös muiden syiden aiheuttamassa sydänlihasvauriossa ja lyhytaikaisesti jopa reippaan urheilusuorituksen jälkeen.

Juhani Airaksinen

Hedelmällisyys ja pitkäikäisyys - löytyykö yhteys?

Luonnollinen hyvä lisääntymiskyky, sen häiriöt ja naisen myöhäisen iän raskaudet sekä näiden ilmiöiden yhteys naisen elinikään ovat viime vuosikymmenenä herättäneet mielenkiintoa. Asiaa käsiteltiin alan lehdessä peräti viidessä katsauksessa, joissa haettiin hedelmällisyyden ja pitkän eliniän yhteisiä geneettisiä, epigeneettisiä, mitokondriaalisia ja transkriptiomekanismeja.

Pertti Kirkinen

Sauna tekee hyvää

Saunominen on tutkimuksissa ollut yhteydessä matalampaan verenpaineeseen ja parempaan vasemman kammion toimintaan. Sen pitkäaikaisvaikutuksista on tiedetty vähemmän. Suomalainen, jo 1980-luvulla Kuopiossa aloitettu ateroskleroosin riskitekijätutkimus selvitti saunomisen vaikutuksia ennusteeseen. Tutkittavat olivat lähtötilanteessa 42-60-vuotiaita miehiä, ja 2 327 miehestä oli kirjattu tieto saunomisesta (viikoittainen frekvenssi, kesto, lämpötila). Tutkittavia seurattiin keskimäärin 18 vuotta.

Kaisu Pitkälä