Ajankohtainen keskustelunavaus

Seppänen varoittaa pamflettinsa takakannessa: "Tämä kirja voi muuttaa suhteesi alkoholiin - pysyvästi." Hän on oikeassa, sillä teksti pysähdyttää lukijan pohtimaan alkoholinkäyttöään. Kirjailija kertoo alkoholiriippuvuudestaan ja on kirjannut vuoden raittiuden synnyttämät viina-ajatuksensa. Seppänen on taitava kirjoittaja, joka osaa koukuttaa lukijansa ajankohtaiseen aiheeseen kuten edellisessäkin kirjassaan (Hullu työtä tekee). Hän polemisoi, on hauska, ilkeä ja omaperäinen. Hän juttelee lukijan kanssa.

Päivi Hietanen

Sisätautipäivystäjän anksiolyytistä uusi painos

"Hei, mitä me käytettiin ennen kuin oli Akuuttihoito-opasta?" voidaan parhaaseen floramainostyyliin kysyä opuksesta, jonka painokset lääkäripolvet ovat kolmen viime vuosikymmenen aikana selanneet hiirenkorvalle. Kirjan saavuttamaa asemaa kuvaa hyvin, että sen esipuheessa ei enää ilmoiteta kohderyhmiä tai tavoitteita. Vuosien mittaan kirjan sivumäärä on nelinkertaistunut. Uusinkin painos mahtuu parin sentin paksuisena vielä lääkärintakin taskuun. Kuvia kirjassa on vähän, mutta kuitenkin riittävästi, selkeitä taulukkoja taas suhteellisen runsaasti.

Auvo Rauhala

Vilkaisuja Valo ohjaa sisäistä kelloamme

Valo vaikuttaa mielialaamme ja vireystasoomme. Syksyn lähestyessä toivoisi, että sitä voisi varastoida jonnekin pimeän vuodenajan varalle.

Maira Palosuo

Lääkärinkieltä potilaalle

Lääkärit puhuvat lääkärinkieltä, josta potilailta osa menee väistämättä yli ymmärryksen. Tätä ongelmaa helpottamaan on Duodecimin yleisten tietokirjojen sarjassa julkaistu Lääkärinkielen sanakirja (jonka aiemmat painokset on julkaistu yhdessä Apteekkariliiton kanssa). Kirjan sanastoa koottaessa on hyödynnetty Lääketieteen termit -teosta. Sanasto on selkeä ja termit on selitetty lyhyesti. Useassa kohdassa on ks.- tai ks. myös -viittaus rinnakkaiseen hakusanaan, joka täsmentää käsitettä.

Maira Palosuo

Oletko unohtanut runot?

"Ei, mitä kaunis on muuta kuin kauhean alku, jonka me saatamme juuri kestääkin, ihaillen, koska se halveksii tuhota meidät. Kauhea on joka enkeli". Näin sanoo Rainer Maria Rilke ensimmäisessä Duinon elegiassaan, jonka Aila Meriluoto on tulkinnut suvereenisti suomeksi. Se tuli vastaan erikoisessa yhteydessä, Arne Dahlin rikosromaanissa Vuoren huipulle. Arne Dahl on pseudonyymi, jonka taakse kätkeytyy Jan Arnald, kirjallisuudesta väitellyt kriitikko ja kulttuuritoimittaja. Siksi häneltä onnistuu hiukan harvinaisempienkin kirjallisten lähteiden siteeraaminen.

Jari Sinkkonen

Esiteolliset terveysolot piirilääkärien kuvaamina

Kirjan kansi jo virittää odottamaan hyviä lukuhetkiä. Tammelan Kaukjärvi siinä johdattaa lukijan 1800-luvun puolenväliin, jolloin "ihmisellä oli aikaa kuolla tauteihin" sekä maailmaan, jossa vahva optimistinen luottamus ihmisten kykyyn luoda parempi huomen oli luettavissa piirilääkärien vuosikertomuksista. Tänä aikana on viimeinen mahdollisuus tarkastella ympäristön ja terveyden välistä vuorovaikutusta esiteollisessa Suomessa, jossa 1,75 miljoonaisesta väestöstä 80 prosenttia sai elantonsa maa- ja metsätaloudesta. Tarkastelun kohteeksi valittu aika (1857-65) alkaa Krimin sodan jälkeisistä koleraepidemioista ja loppuu suuriin kuolovuosiin. Samoihin aikoihin piirilääkärien lukumäärä kaksinkertaistuu (123:een).

Leena Niinistö

Tartuntataudit Suomen ja maailman historian muokkaajina

Mika Kallioisen kirjan kohteena ovat Suomessa esiteollisena aikana esiintyneet tartuntataudit. Kirjassa tarkasteltava ajanjakso yltää 1200-luvulta 1860-luvulle. Teollisen ajan myötä osa vanhoista vitsauksista katosi tai niiden vaikutus väheni; tällaisia tauteja olivat isorokko, malaria, lavantauti, pilkkukuume ja punatauti. Toisaalta uusiakin tartuntatauteja ilmaantui: koleraa esiintyi Suomessa ensimmäisen kerran vuonna 1831. Kallioisen pyrkimyksenä on lisätä ymmärrystä tartuntatautien, yksilön ja sosiaalisen ympäristön suhteesta, eli kyse on tartuntatautien yhteiskuntahistoriasta. Taudeista kirjassa keskitytään ruttoon, lepraan ja isorokkoon.

Timo Hannu

Lääkärit kirjailijoina

Lääkärit kirjoittavat muutakin kuin reseptejä, eivätkä vain ne viisi, joiden nimet löytyvät pikasilmäilyllä Suomen Kirjailijaliiton jäsenluettelosta. Ristiinan Himalansaaressa Sinisen Saimaan taideinstituutissa on vuosien mittaan kokoontunut kymmenkunta luovan kirjoittamisen kurssia, joista joka toisella olen saanut toimia ohjaajana. Kurssilaiset ovat kaikki lääkäreitä, useimmat yhä työelämässä mukana olevia, jotkut eläkkeelle jääneitä. Kerta toisensa jälkeen on ollut ihastuttavaa havaita, kuinka innostuneesti kurinalaisen ammatin harjoittajat irrottautuvat arkirooleistaan luovan itseilmaisun kokeiluihin. Alansa spesialistikin on toden totta kaiken ikänsä homo ludens, leikkivä ihminen, kuten hollantilainen kulttuurihistorioitsija Johan Huizinga on ihmisen sisintä olemusta luonnehtinut.

Torsti Lehtinen

Ilmastointi

Näin kesän päättyessä on syytä puhua auton ilmastoinnista. Ilmastointi on moderni keksintö, joka on yleistynyt autoissa etenkin 2000-luvulla. Ilmastoinnin tarkoituksena on tuottaa keinotekoinen ilmatila, jossa on haluttu lämpötila, ts. muuttaa vallitsevat olosuhteet luonnonvastaisiksi. Monet sanovat, että ilmastointi on siunaus. Jotkut sanovat, ettei ilman ilmastointia voi elää.

Joel Haahtela

Nobel-palkitun muistitutkijan elämäntyö

Eric Kandel on yhdysvaltalaisen Columbian yliopiston psykiatrian, fysiologian ja neurobiologian professori ja klassikoksi muodostuneen neurobiologian oppikirjan "Principles of Neural Science" kirjoittaja. Kun hän sai fysiologian Nobel-palkinnon vuonna 2000, komitea pyysi häntä kirjoittamaan elämäntyöstään esseen. In Search of Memory on syntynyt tuon esseen pohjalta ja se sisältää keskeisten tutkimustulosten esittelyn ohella elämänkerrallisia elementtejä.

Helena Pihko