Koulutusryhmien väliset terveys- ja hyvinvointierot ovat edelleen suuria

Tutkimuksessa selvitettiin koulutusryhmien välisten terveys- ja hyvinvointierojen kehitystä 30-74-vuotiailla suomalaisilla vuodesta 2000 vuoteen 2011.

Kirsi Talala, Tommi Härkänen, Tuija Martelin, Sakari Karvonen, Tomi Mäki-Opas, Kristiina Manderbacka, Jaana Suvisaari, Päivi Sainio, Harri Rissanen, Otto Ruokolainen, Antero Heloma, Seppo Koskinen

GLP-1-analogihoidon kohdentaminen potilaan verensokeriprofiilin ja kliinisten piirteiden perusteella

Hoitavan lääkärin tulisi valita tyypin 2 diabeetikolle hoitomuoto kliinisten piirteiden ja verensokeri-profiilin pohjalta sekä arvioida valitsemansa hoidon teho kriittisesti tavoitteenaan kustannustehokas ja turvallinen hoito.

Saara Metso

Oikaisu: Myelodysplastinen oireyhtymä - monikasvoinen luuytimen toimintahäiriö

Myelodysplastinen oireyhtymä - monikasvoinen luuytimen toimintahäiriö -artikkelissa Lääkärilehdessä 35/2014 (s. 2099-104) oli virhe yhden kirjoittajan titteli- ja työpaikkatiedoissa. Anri Tienhaara on LT, kliinisen kemian erikoislääkäri ja vs. hematologian laboratorion osastonylilääkäri ja hänen toimipaikkansa on Tykslab.

Marjut Kauppila, Freja Ebeling, Taru Kuittinen, Tarja-Terttu Pelliniemi, Eira Poikonen, Marja Sankelo, Anri Tienhaara, Timo Siitonen

Epilepsiapotilailla esiintyy usein psykiatrisia oireita

Psykiatriset oireet ja häiriöt ovat yleisiä epilepsiapotilailla. Tavallisimmin esiintyy masentuneisuutta ja ahdistuneisuutta, mutta myös psykoosioireiden riski on suurentunut. Epilepsian hoitotasapaino vaikuttaa osaltaan psykiatristen oireiden esiintyvyyteen.

Anna-Niina Yli-Kuha, Kaija Järventausta, Sanna Ruuhonen, Annamari Sorri, Esa Leinonen

Yhden pysähdyksen kirurgia nivustyräleikkauksissa

Potilasvirtojen tarkoituksenmukainen ohjaus ja resurssien oikea kohdentaminen on tärkeä osa erikoissairaanhoidon suunnittelua. Kustannustehokkuutensa vuoksi maailmalla yleistyy niin sanottu yhden käynnin kirurginen toiminta (one-stop surgery), jossa potilas arvioidaan ja hoidetaan päiväkirurgisesti ilman edeltäviä poliklinikkakäyntejä. Menetelmän toimivuudesta ja potilaiden tyytyväisyydestä on näyttöä. Hyvä lähete ja riittävät esitiedot ovat avainasemassa toiminnan onnistumiseksi.

Jaana Vironen, Ilkka Kunnamo

Tajuttomana autotallissa

Nainen löysi miehensä tajuttomana autotallista. Mies oli johtanut auton pakokaasut sisälle autoon.

Teemu Elomaa

Itsemurhaturismi lisääntyy

Avustettua itsemurhaa haluavien, Sveitsiin matkustavien ulkomaalaisten määrä on kaksinkertaistunut viime vuosina. Avustettu itsemurha tehdään suurella tiopentaalin annoksella tai hengittämällä heliumia. Zürichin oikeuslääkelaitoksen mukaan vuosina 2008-2012 itsemurhassa avustettiin 611:tä ulkomaalaista 31 maasta. Saksalaisia oli 268, brittejä 126, ranskalaisia 66, italialaisia 44 ja yhdysvaltalaisia 21. Sveitsissä toimii neljä "oikeus kuolla" -organisaatiota, jotka tarjoavat palveluja ulkomaalaisille. Halvaus, neurologiset sairaudet, Parkinsonin tauti, reumaattiset sairaudet, MS-tauti ja syöpä ovat itsemurhan syitä. Iät vaihtelevat 23-97 vuoden välillä ja naisia joukossa on 58 %.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Auttaako adrenaliini sydämenpysähdyksissä?

Adrenaliini on 1960-luvulta alkaen kuulunut elvytyslääkkeenä mm. sydämenpysähdyksen hoitoon. Lääkkeen tehon tutkimusnäyttö on joutunut nyt kriittisen arvioinnin kohteeksi. Adrenaliinin käytöstä sydämenpysähdyksessä on vain muutama tutkimus potilailla. Yhdessä niistä yli 3 mg:n annos vähensi eloonjäämistä. Britanniassa käynnistyy 8 000 sydämenpysähdyspotilasta käsittävä tutkimus, jossa puolet saa adrenaliini- ja puolet lumeinjektion. Kun potilaat ovat tajuttomia, heidän tietoon perustuva vapaaehtoinen suostumuksensa ei ole mahdollinen, ja tutkimusasetelman eettisyys aiheuttaa arvostelua. Toisaalta epävarmuus adrenaliinin hyödyistä antaa tutkimukselle eettisen selkänojan. On paradoksaalista, että on helpompaa jatkaa sellaisten lääkkeiden käyttöä, jotka eivät ehkä auta tai ovat jopa haitallisia, kuin edellyttää niiden hyödyistä tieteellistä näyttöä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Bromokriptiinille rajoituksia maidonerityksen ehkäisyssä

Euroopan lääkeviraston mukaan bromokriptiiniä (Parlodel, Meda) ei tule käyttää rutiininomaisesti synnytyksen jälkeisen maidonerityksen ehkäisyyn tai keskeytykseen. 1970-luvun alusta lähtien käytettyyn lääkkeeseen on Ranskassa liittynyt mm. verenpaineen kohoamista, kouristeluja, hallusinaatioita ja maanisia kohtauksia. Lääke soveltuisi synnytyksen jälkeiseen maidonerityksen ehkäisyyn vain lääketieteellisesti pakottavissa tilanteissa, kuten lapsen menetyksestä johtuvassa äidin stressissä tai HIV-infektiossa. Valmisteyhteenvetoon liitettävät rajoitukset edellyttävät vielä Euroopan komission hyväksynnän.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Diklofenaakista matala-annoksinen tabletti

Yhdysvaltojen FDA on hyväksynyt nivelrikon hoitoon tulehduskipulääke diklofenaakista pienihiukkasisen tablettirakenteen. Hiukkaset ovat 20 kertaa pienempiä kuin tavanomaisessa diklofenaakkitabletissa. Hiukkasten pieni koko lisää lääkkeen imeytymispintaa, nopeuttaa tabletin hajoamista ja lääkkeen imeytymistä. Etuna on lääkkeen tavanomaista noin puolta pienempi annos, minkä uskotaan parantavan hoidon turvallisuutta. Tulehduskipulääkkeiden suuriin annoksiin on liittynyt lisääntynyt riski sydänsairauksiin ja aivohalvaukseen.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä