3902 osumaa

Uusittu pediatrisen tehohoidon käsikirja

Pediatrisen tehohoito-oppaan kolmas painos on ilmestynyt edeltäjiinsä verrattuna merkittävästi uudistuneena ja myös uuden nimen saaneena. Koska neonatologisesta tehohoidosta on nyt olemassa oma käsikirjansa, on vastasyntyneisyyskauteen liittyvät tehohoidon erityispiirteet voitu jättää käsittelemättä ja kirja on entistä paremmin keskittynyt palvelemaan omaa käyttäjäryhmäänsä: pediatrisia tehopotilaita hoitavia lääkäreitä.

Outi Tammela

Farmakologian oppi- ja käsikirja

Kliininen farmakologia ja lääkehoito on sekä oppikirja että käsikirja. Se on kliinisiä sovelluksia esille tuova kirja, jossa lääkehoito tuodaan esille muutenkin kuin lääkeaineiden ominaisuuksista kertomalla. Kirjan rakenne on looginen; aloitetaan farmakokinetiikasta ja lääkeaineiden haitallisista yhteisvaikutuksista, josta siirrytään lääkehoidon erityiskysymyksiin, kuten lapset, vanhukset, raskaanaolevat, imettävät. Ensimmäinen osa kirjasta päättyy kappaleeseen Lääkkeen rationaalinen valinta, jossa on kerrottu käytännössä hyväksi koettu lähestymistapa lääkeaineiden viidakosta selviämiseksi - oma henkilökohtainen lääkevalikoima. Kun se on muotoutunut, on helpompi arvioida uusia lääkeaineita, kun niitä otetaan käyttöön.

Raimo K. Tuominen

Vallankumous ilman paukkuja

1980-luvun alussa diabeetikkojen ruokavaliohoidon tueksi kehitetystä glykemiaindeksistä (GI), jolla mitataan hiilihydraattien vaikutusta aterianjälkeiseen verenglukoosivasteeseen, on kehittynyt muodikas käsite, johon liittyy uskomuksia edullisista vaikutuksista myös lihaville ja aivan terveillekin ihmisille. Australialaiset ovat tehneet aiheesta paksun kirjan, jonka ensimmäinen kirjoittaja on ravitsemustieteen professori Sydneystä ja kanssakirjoittajat ovat diabeteksen hoitoon perehtyneet ravitsemusterapeutti ja lääkäri samalta seudulta. Asiantuntijoilta odottaisi näyttöön perustuvaa synteesiä ja katsausta ravinnon hiilihydraattien moninaisista vaikutuksista aineenvaihduntaan ja terveystekijöihin. Osa kirjasta vastaa suunnilleen odotuksia, mutta ongelmiakin löytyy. Kirjan nimestä alkaen.

Antti Aro

Neuroanatomian tuntemisen apuväline

Jo ensimmäinen, vuonna 1987 ilmestynyt painos kirjasta Lapsen neurologinen tutkiminen on ollut erinomaisen arvokas väline neuroanatomian tuntemiseen ja toiminnallisen neurologisen ajattelun oppimiseen. Nykyisin koneellisia tutkimuksia yliarvostavassa lääketieteellisessä ympäristössä ei kliiniselle taidolle anneta aina riittävästi arvoa. Neurofunktionaalinen ajattelutapa alkaa olla jo vieras. Videosarja Lapsen neurologinen tutkiminen on ollut hyödyllinen esimerkiksi lääketieteen opiskelijoiden opetuksessa.

Eila Herrgård

Tiede ja tieto moraalia rapauttamassa

Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen kriminologisen yksikön johtaja, sosiologian dosentti Janne Kivivuori on tarttunut ajankohtaiseen kysymykseen analysoimalla näkemyksiä tieteen popularisoinnista. Onko sillä merkitystä väestön käyttäytymiselle ja yhteiskunnalliselle päätöksenteolle? Kivivuori kuvaa jo antiikissa alkanutta traditiota, jonka mukaan yksinkertaista kansaa pitää varjella sen hyvinvointia uhkaavalta tiedolta. Niinpä kulttuuria välittävän eliitin tulisi pitää yleisö hyvän elämän tiellä tarinoin, esimerkiksi jumalallisen maailmanjärjestyksen myytillä ja helvetin tulella uhaten, silloinkin kun ylimystö on ateistista. Näkemystä käyttökelpoisten sepitteiden välttämättömyydestä ovat edustaneet kukin tavallaan niin Platon, Voltaire kuin Nietzschekin. Jopa Thomas Moren Utopiassa oli kiellettyä olla uskomatta kuolemanjälkeiseen elämään, vaikka uskonnonvapaus muutoin vallitsikin. Moderneja myyttejä edustavat kirjassa mm. ekologista vastuuta suosiva Gaia-myytti, feministiset matriarkaattimyytit ja afroamerikkalainen uskomus mustan rodun ylivoimasta.

Hannu Lauerma

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030