Pitkä EKG-rekisteröinti tehostaa eteisvärinän seulontaa aivoinfarktin jälkeen

Kohtauksellinen eteisvärinä on yleinen aivoinfarktin syy, vaikka näyttö sen osallisuudesta infarktin syntyyn jää monesti puuttumaan. Eteisvärinäkohtaukset lisäävät aivoinfarktin riskin viisinkertaiseksi ja kaksinkertaistavat aivoinfarktin toistumisen riskin. Eteisvärinän seulonta akuutin aivoinfarktin jälkeen näyttää tuoreen englantilaistutkimuksen mukaan onnistuvan 7 vrk:n EKG-rekisteröinnillä paremmin kuin perinteisillä menetelmillä.

Päivi Hartikainen

Ketamiini tehoaa masennukseen sähköhoidon veroisesti

Ketamiini on alun perin nukutusaineeksi kehitetty, kilpailematon NMDA-reseptorin antagonisti, jota on käytetty hoitoresistentin masennuksen kokeellisena lääkkeenä yli kymmenen vuoden ajan. Ketamiinia annetaan laskimoon hitaana infuusiona, ja useissa pienehköissä satunnaistetuissa kontrolloiduissa tutkimuksissa hoitokerran jälkeisellä viikolla sen teho Cohenin d-lukuna ilmaistuna on vaihdellut välillä 0,6-1,5.

Tero Taiminen

Levinneen Hodgkinin lymfooman hoitoa kannattaa tehostaa

Uusiutuneen Hodgkinin lymfooman hoitotulokset eivät ole kovin hyviä ja on selvää, että ensilinjan hoitoon pitää panostaa. Meta-analyysin mukaan annosintensiivisempi BEACOPP on tehokkaampi hoito levinneeseen Hodgkinin lymfoomaan kuin laajasti käytössä oleva ABVD-yhdistelmä. BEACOPP-hoidetuista on elossa viiden vuoden seurannan jälkeen jopa 10 % enemmän.

Sirkku Jyrkkiö

Testosteronitutkimuksen eettinen pohja herättää kysymyksiä

Arvovaltainen New England Journal of Medicine julkaisi tutkimuksen, jonka eettisiä lähtökohtia voi ihmetellä. Testosteroniaineenvaihdunnan ja testosteronigeelin ominaisuuksien selvittämiseksi nollattiin 400 terveen 20-50-vuotiaan miehen oma gonadisteroidituotanto goseriniililla ja osalle heistä annettiin vaihtelevaa testosteronigeelianosta ja osalle lumegeeliä päivittäin neljän kuukauden ajan. Lisäksi puolet miehistä sai aromataasinestäjää estämään testosteronin metaboloitumista estradioliksi. Tutkimuksessa seurattiin hormoniarvoja, rasvakudoksen ja lihasmassan muutoksia ja kyselytutkimuksin seksuaalisia toimintoja.

Pertti Kirkinen

Tupakasta vieroituslääkkeet eivät aiheuta masennusta

Aiemmin on epäilty, että eräät tupakasta vieroitukseen käytetyt lääkkeet aiheuttavat masennusta. Vahvin epäily on liitetty varenikliiniin. Nyt on saatu toisenlaista tietoa.

Heikki Ekroos

Synnynnäisen sappitieatresian hoitotulokset ovat parantuneet

Sappitieatresia on harvinainen ja vakava, vain vastasyntyneillä esiintyvä maksasairaus, joka todetaan Suomessa keskimäärin neljällä lapsella vuosittain.

Hanna Lampela, Hannu Jalanko, Mikko Pakarinen

Keuhkoetäpesäkkeiden kirurginen hoito

Syövän etäpesäkkeet ovat yleisiä keuhkoissa. Kaikkien potilaiden etäpesäkkeitä ei kuitenkaan voi hoitaa kirurgisesti.

Antti Riuttanen, Eero Sihvo

Kunnallisen työterveyshuollon rakennemuutos parantaa palveluvalmiuksia

Kunnallisen työterveyshuollon toiminta- ja organisointitavat ovat muuttuneet suuresti 2000-luvulla. Työterveyslaitoksen Työterveyshuolto Suomessa -katsaukset tarjoavat hyvän mahdollisuuden tarkastella palvelujärjestelmän kehitystrendejä pitkällä aikavälillä. Tässä artikkelissa selvitetään kunnallisen työterveyshuollon kehitystä 2000-luvulla.

Riitta Sauni, Kirsi Niiranen, Pirjo Manninen, Pirjo Pulkkinen-Närhi, Kimmo Räsänen

Munuaispotilaiden erytropoieesia stimuloiva lääkehoito

Tutkimusten perusteella hemoglobiinin suuresta tavoitepitoisuudesta tai suurista erytropoieesia stimuloivien valmisteiden (ESA) annoksista ei näyttäisi olevan juurikaan hyötyä munuaispotilaiden anemian hoidossa. Sen sijaan niihin voi liittyä suurentunut haittojen riski.

Helena Kastarinen, Vesa Kiviniemi, Johanna Jyrkkä, Mika Kastarinen

Metoklopramidilla ei yhteyttä epämuodostumiin

Raskauden alussa pahoinvoinnin ehkäisyyn käytetyllä metoklopramidilla ei löytynyt yhteyttä synnynnäisiin epämuodostumiin Tanskassa tehdyssä rekisteritutkimuksessa, jossa tarkasteltiin 1,2 miljoonaa raskautta vuosilta 1997-2011. Metoklopramidia oli käyttänyt 45 000 äitiä. Lääkettä käyttäneiden ja muiden äitien vastasyntyneillä oli lähes sama määrä epämuodostumia (25,3 vs. 26,6/1 000 vastasyntynyttä; riskisuhde 0,93, 95 %:n LV 0,86-1,02), eikä eroa näkynyt myöskään keskenmenoissa tai kuolleena syntyneiden määrässä. Epämuodostumien tyypitkin olivat jakaumaltaan samankaltaiset. Vuonna 2009 Israelista julkaistussa tutkimuksessa oli 3 400 metoklopramidia raskauden aikana käyttänyttä äitiä, eikä heidänkään jälkeläisillään ollut tavanomaista enemmän synnynnäisiä epämuodostumia.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä