77726 osumaa

Kihtilääke febuksostaattiin liittyy maksan vajaatoimintaa

WHO:n lääkkeiden haittavaikutuskeskukseen Uppsalassa on ilmoitettu kuusi maksan vajaatoimintatapausta kihtilääke febuksostaatin (Adenuric, Menarini) käyttäjillä. Kaksi potilaista menehtyi. Jo kliinisissä lääketutkimuksissa lääkkeeseen todettiin liittyneen maksan toiminnan muutoksia. Vuonna 2008 käyttöön hyväksyttyyn ksantiinioksidaasin estäjä febuksostaattiin on mm. Yhdysvalloissa liitetty varoitus maksan vajaatoiminnasta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Oreksiinin estäjä suvoreksantti unilääkkeeksi?

Yhdysvalloissa FDA:n asiantuntijapaneeli harkitsee uudella vaikutusmekanismilla toimivan suvoreksantin (MK-4305, MSD) soveltuvuutta unilääkkeeksi. Aine vaikuttaa aivoissa oreksiinireseptorien OX1R ja OX2R selektiivisenä estäjänä. Oreksiini ylläpitää valvetilaa, ja sen estäjän oletetaan madaltavan valvetilan tasoa, mikä vaikutusmekanismi on erilainen kuin perinteisillä unilääkkeillä. Suvoreksantti aiheuttaa käyttöä seuraavana päivänä uneliaisuutta, ja uneliaisuuden aste näyttää lisääntyvän hoidon jatkuessa tai annoksia suurennettaessa. Muina haittoina on todettu suoritustarkkuuden heikkenemistä ja nukahtelutaipumusta autolla ajettaessa, itsetuhoajatuksia, katapleksiaa sekä narkolepsian tapaisia oireita.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lasten akneen tarvitaan tutkittuja lääkkeitä

Aknen puhkeaminen 7-12-vuotiailla yleistyy, mutta useimpien aknelääkkeiden tehosta ja turvallisuudesta on luotettavaa näyttöä vain yli 12-vuotiailla tehdyistä tutkimuksista. Monissa valmisteissa onkin tästä varoitus. Tuoreen yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan 9-10-vuotiaista tytöistä (n = 365) 78 %:lla oli akne ja varhain ilmennyt akne ennusti pahenevia iho-ongelmia myöhemmällä iällä. Puberteetin aikaistuminen ja vanhempien huoli lapsen iho-ongelmista johtavat aknen lääkehoitojen aloittamiseen yhä nuoremmille lapsille. Bentsoyyliperoksidia tai retinoideja sisältävien paikallisvalmisteiden käytöstä alle 12-vuotiailla ei ole tutkimustietoa, ja antibiooteista tetrasykliinin käyttö on vahingollista kehittyvälle hampaistolle. Ryhmä asiantuntijoita (American Acne and Rosacea Society) julkisti hoitosuosituksia lasten aknesta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lapsen kipu- ja kuumelääkitys ei altista astmalle?

Parasetamolin ja ibuprofeenin käyttö ensimmäisenä elinvuotena ei näytä olevan syy myöhempään astmaan. Lääkkeiden käytön ja astmaan sairastumisen välillä on todettu yhteys, mutta lapsena sairastetut hengitystieinfektiot, kuten keuhkokuumeet ja keuhkoputkitulehdukset, ovat ainakin yhtä merkityksellisiä astman kehittymisen kannalta. Bostonilaisessa tutkimuksessa seurattiin 1 200 äidin lääkkeiden käyttöä raskauden aikana sekä vastasyntyneiden infektioita ja niiden lääkitystä seitsemänteen ikävuoteen asti. Aikaisemmissa tutkimuksissa varhaisina elinvuosina käytetyn kipu- ja kuumelääkityksen on todettu johtavan astmaan, mutta näissä tutkimuksissa ei ole selvitetty hengitystieinfektioiden osuutta. Tutkimuksen tulokset esitettiin American Thoracic Societyn kokouksessa, ja tekijät katsovat jatkotutkimukset välttämättömiksi.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Imettämisen ylistys

Antiikin kreikkalaisessa ja roomalaisessa kirjallisuudessa esiintyy usein naishahmo, johon päähenkilöllä tuntuu usein olevan lämpimämmät välit kuin omaan äitiin. Tuo hahmo on imettäjä, latinaksi nutrix (muun muassa sanan nurse kantasana). Varsinkin yläluokassa oli tapana, että äiti ei imettänyt lasta vaan lapsi annettiin imettäjälle. Tämä tapa oli yleinen vielä 1800-luvulla, mutta vähitellen imettäjän rintamaidon korvasivat tuttipullo ja erilaiset äidinmaidonkorvikkeet jopa siinä määrin, että edelleen on länsimaissakin niitä, jotka ajattelevat imettämisen kuuluvan köyhille, kouluttamattomille ja vähemmän hienoille.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030