78322 osumaa

ADHD-lääke atomoksetiiniin uusi varoitus

Yhdysvaltojen FDA:n mukaan ADHD-oireyhtymän lääke atomoksetiini (Strattera, Lilly) ei sovi sydänsairautta poteville, joilla 15-20 mmHg:n verenpaineen nousu tai pulssin kohoaminen 20 lyöntiä minuutissa on haitallista. Kliinisten lääketutkimusten uudelleentarkastelussa todettiin, että atomoksetiinihoidon aikana verenpaine ja pulssi nousivat 5-10 %:lla lapsista ja aikuisista.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Everolimuusia myös rintasyöpään

Euroopan lääkelautakunta Lontoossa esitti kesäkuussa 2012 everolimuusin (Afinitor, Novartis) hyväksymistä EU-maissa tietyntyyppisen rintasyövän hoitoon. Valmiste on jo hyväksytty Yhdysvalloissa. Se on tarkoitettu menopaussin jälkeisen hormonireseptoripositiivisen, mutta HER2-negatiivisen rintasyövän hoitoon yhdessä eksemestaanin kanssa. Everolimuusi on jo käytössä haiman neuroendokriinisten kasvainten ja munuaiskarsinooman hoidossa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Kalsitoniinin käyttö sai tiukat rajoitukset

Euroopan lääkelautakunta (CHMP) Lontoossa kehottaa lopettamaan kalsitoniinia sisältävän nenäsumutteen (Miacalcin Nasal, Novartis) käytön menopaussin jälkeisen osteoporoosin hoitona. Lääkkeen käyttö voi jatkua tietyissä sairaustiloissa injektioina ja infuusioina (Miacalcic, Novartis) mahdollisimman lyhyen aikaa ja pienimmällä mahdollisella annoksella. Hoidon hyötyjen ja haittojen uudelleenarviointi on paljastanut, että pitkäaikaiskäyttöön liittyy lisääntynyt syöpäriski. Pitkäaikaisessa kalsitoniinihoidossa syöpävaara oli 0,7-2,4 % suurempi kuin lumehoidossa, ja riski oli suurin intranasaalivalmisteella hoidetuilla. CHMP kehottaa poistamaan valmisteen markkinoilta, koska nenäsumute on tarkoitettu yksinomaan osteoporoosin hoitoon ja siihen on myös muita lääkevaihtoehtoja. Injektioiden ja infuusioiden käyttö voi jatkua äkillisen immobilisaation aiheuttamassa luukadossa, mutta vain 2-4 viikon ajan. Lääke soveltuu myös Pagetin luutaudin hoitoon enintään kolmen viikon ajan potilailla, joiden sairaus ei reagoi muihin vaihtoehtoisiin hoitoihin tai ne eivät sovi potilaalle. Lääkettä voi käyttää edelleen myös syöpään liittyvässä hyperkalsemiassa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lihavuusleikkauksiin liittyvät komplikaatiot

Lihavuus lisää merkittävästi monia sairauksia ja oireyhtymiä. Painon pudotuksella useimmat ­liitännäissairaudet joko helpottuvat tai paranevat kokonaan. Konservatiivisen hoidon keinot, kuten vähäkalorinen dieetti, elämäntapamuutokset ja liikunta, ovat suositeltavia ennen operatiiviseen hoitoon ryhtymistä. Sairaalloisessa (BMI 40 tai yli) tai vaikeassa lihavuudessa (BMI 35-39,9), johon liittyy jokin liitännäissairaus, mahalaukun ohitusleikkaus on aiheellinen sekä lihavuuden aiheuttaman invaliditeetin että ennen kaikkea sen aiheuttamien liitännäissairauksien hoitamiseksi. Leikkaus ei kuitenkaan ole riskitön. Potilasvahinkolautakunta on useissa tapauksissa arvioinut sitä, milloin lihavuusleikkauksen komplikaatiot tulevat korvattavaksi potilasvahinkona.

Juhani Kaivola, Lasse Lehtonen

in memoriam: Lauri Autio 14.7.1921-14.6.2012

Professori, lääkintämajuri Lauri Autio kuoli kotonaan Espoossa 14.6.2012 lähes 91 vuoden iässä. Hän oli syntynyt Viipurissa 14.7.1921. Sotavuosina hän palveli jalkaväen joukkueen johtajana, pataljoonan adjutanttina sekä komppanian päällikkönä. Hän valmistui lääkäriksi Helsingin yliopistosta vuonna 1950, lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi 1955 ja sisätautien erikoislääkäriksi 1956.

Pentti Siltanen, Timo Somer, Reijo Tilvis

in memoriam: Franz-Eduard Krusius 29.6.1912-4.5.2012

Professori, ylilääkäri Franz-Eduard Krusius, Suomen kliinisen kemian uranuurtaja ja Suomen ensimmäinen päätoiminen laboratoriolääkäri, kuoli 4.5.2012. Hän oli syntynyt Berliinissä 29.6.1912. Hän aloitti lääketieteen opinnot Helsingin yliopistossa vuonna 1932 ja valmistui lääketieteen lisensiaatiksi vuonna 1941. Samana vuonna hän väitteli sitruunahappokierrosta lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi.

Erkki Leskinen, Matti Krusius, Tom Krusius

in memoriam: Paula Rantakallio 1.7.1930-8.7.2012

Keskellä kauneinta kesää saimme suruviestin, että kansanterveystieteen emerita professori Paula Rantakallio menehtyi pitkälliseen sairauteen kotonaan Oulussa. Hän syntyi Kemissä 1930, valmistui lääketieteen lisensiaatiksi 1957 ja lastenlääkäriksi 1965. Professorin pätevyyden hän sai 1973. Hän oli kansanterveystieteen uranuurtaja Pohjois-Suomessa, joka oli vielä 1960-luvulla kehitysaluetta verrattuna eteläiseen Suomeen. Toimiessaan lastenlääkärinä Oulussa hän kohtasi monenlaisia puutteita äitien ja lasten terveydessä. Vaikka imeväiskuolleisuus oli jo selvästi vähentymässä, tilanne ei ollut läheskään tyydyttävä. Sen vuoksi tarvittiin paikallista tutkimustietoa terveydenhuollon parantamiseksi.

Marjo-Riitta Järvelin, Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, Anja Taanila, Anna-Liisa Hartikainen, Matti Isohanni, Irma Moilanen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat