Erikoissairaanhoitoa ilman seiniä

Kun sairaalahoidosta riisutaan seinät sekä jäykkä hoitajien ja lääkärien työnjako, jäljelle jää keskittyminen potilaan paranemiseen.

Juha-Pekka Honkanen

Kesäbloggaajana perussosiaalinen kainuulainen

Kajaanista kotoisin oleva LK Anette Määttä on opiskellut Helsingin yliopistossa neljä vuotta, ja täksi kesäksi hän muuttaa takaisin kotikonnuilleen sairaalalääkärin viransijaiseksi. Määttä kirjoittaa kokemuksistaan Lääkärilehden blogissaan tästä viikosta alkaen.

Jaana Ahlblad

Noradrenaliiniako vuotosokin hoitoon?

Luin Lääkärilehdestä 19/2011 (s. 1596-97) kirjoituksen pudonneen miehen pernavammasta. Tapausselostus oli 58-vuotiaasta miehestä, joka oli pudonnut kahdeksan metriä. TT-tutkimuksen avulla todettiin perna- ja lantiovamma. Aluksi potilaan tila oli ollut vakaa, mutta TT-tutkimuksen jälkeen hänen kuntonsa huononi nopeasti, syketaajuus kasvoi ja verenpainetaso laski. Periferian tilasta ei ollut mainintaa, mutta ilmeisesti se oli kalpea ja kylmä. Löydösten perusteella kyseessä on ilmiselvä vuotosokki. Hoitona oli aluksi noradrenaliini.

Pekka Tiainen

Noradrenaliini ei kuulu vuotosokin hoitoon

Kiitämme Pekka Tiaista mielenkiinnosta Lääkärilehdessä 19/2011 (s. 1596-97) julkaistua Ilman ajanvarausta -palstan tapausselostusta kohtaan. Olemme täysin samaa mieltä kanssasi noradrenaliinin käytöstä vuotosokin hoidossa. Noradrenaliini ei kuulu vuotosokin hoitoon. Hypovolemian hoidossa ei ole menty toiseen ääripäähän ylenmääräisestä nesteytyksestä ylenmääräiseen vasoaktiivien käyttöön.

Tim Söderlund, Janne Reitala

Geriatrian erikoislääkärikoulutus ei kuulu kokonaan perusterveydenhuoltoon

Luimme hämmästyneinä Lääkärilehdestä 18/2011 (s. 1504-5) Tampereen yliopiston geriatrian kliinisen opettajan Ulla Helinin kirjoituksen mahdollisuudesta suorittaa kaikki geriatrian erikoistumispalvelut perusterveydenhuollossa. Olemme aikaisemminkin tällä palstalla esittäneet huolemme geriatrian erikoislääkärikoulutuksen painottumisesta yksipuolisesti perusterveydenhuoltoon (1).

Maria Nuotio, Maritta Salonoja, Maija-Liisa Seppänen, Pirkko Jäntti

Mitkä ötökät tartuttavat borrelioosin?

Satuin näkemään TV-uutisissa jutun borrelioosista jokin aika sitten. Siinä kerrottiin, että punkin lisäksi myös hyttyset, paarmat ja hirvikärpäset levittävät tautia ihmisiin. Yllätyin tiedosta, mutta panin sen innostuneen toimittajan tiliin.

Heikki Arvilommi

Raskausajan ravinto selittää lihavuutta

Geenit selittävät vain osan lasten lihavuudesta. Southamptonin yliopiston tutkijat päättivät selvittää eläinkokeista ja nälänhädästä saatujen vihjeiden perusteella, olisiko epigeneettisillä eli ympäristön periytyvillä vaikutuksilla sormensa pelissä. Olipa hyvinkin, sillä tutkimus osoitti äitien raskaudenaikaisen ravinnon liittyvän lapsen geenien ilmaantuvuuteen ja sitä kautta lihomiseen.

Heikki Arvilommi

Varhain alkavat kuumat aallot vaivaavat pitkään

Jos vaihdevuosien kuumat aallot alkavat jo premenopausaali-iässä, ne haittaavat naista pidempään kuin jos ne alkaisivat vasta kuukautisten lakatessa.

Pertti Kirkinen

Muuttuuko astman hoito?

Astman hoidossa inhaloitava steroidi on kultainen standardi. Varsinkin lievän astman hoidossa riittää pelkkä inhaloitava steroidi. Pitkävaikutteinen beta2-agonisti ja leukotrieeniantagonisti on perinteisesti lisätty peruslääkitykseen, jos pelkkä inhaloitava steroidi ei riitä. Nyt uusin tutkimus yrittää mullistaa tätä peruskaavaa.

Heikki Ekroos

Ihmiset jakautuvat kolmeen enterotyyppiin

Ihmisen, etenkin ihmisen suolen, mikrobiston merkitys terveydelle ja hyvinvoinnille on innokkaan tutkimuksen kohteena. Geenimenetelmät ovat tarjonneet oikotien mikrobiston selvittämiseen ilman että lajeja täytyy osata viljellä. Ihmisen oman genomin lisäksi tarjolla on siis kanssaeläjiemme yhteisgenomi, niin sanottu metagenomi.

Heikki Arvilommi