Ehkäisyvalmisteet vertailuun

Yhdysvaltojen FDA on käynnistänyt kahden raskauden ehkäisyvalmisteissa käytetyn progestiinin drospirenonin ja levonorgestreelin turvallisuuden vertailun. Perusteena on äskettäin julkaistujen tutkimustuloksien ristiriitaisuus: joissakin drospirenoniin on liittynyt enemmän laskimotukoksia kuin levonorgestreeliin ja osassa eroa ei ole näkynyt. Euroopan lääkevirasto on todennut, että laskimotukosten riski on vähäinen, mutta drospirenonia käyttävillä tukoksia ilmenee enemmän ja valmisteyhteenvetoja tulee tarkistaa. BMJ:ssä julkaistujen tuoreiden tutkimuksien mukaan riski olisi drospirenonin käyttäjillä 2-3 kertaa suurempi kuin levonorgestreelin käyttäjillä. FDA:n selvitykseen otetaan yli 800 000 ehkäisyvalmisteiden käyttäjää ja tuloksia odotetaan muutaman kuukauden kuluessa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Nelilääketabletista lupaavia tuloksia

Neljää lääkettä sisältävä tabletti (polypill) antoi viitteitä sydänsairauksien ja avohalvauksen ehkäisystä seitsemän maan tutkimuksessa. Henkilöt (378), joiden riski (Framinghamin riskiarvio) sairastua sydänsairauksiin seuraavan viiden vuoden kuluessa oli yli 7,5 %, satunnaistettiin käyttämään nelilääketablettia (75 mg asetyylisalisyylihappoa, 10 mg lisinopriilia, 12,5 mg hydroklooritiatsidia ja 20 mg simvastatiinia) tai lumetta. Tutkittavilla ei ollut näille lääkkeille hoidollisia käyttöaiheita. Välianalyysissä (12 viikkoa) monilääke laski verenpainetta ja LDL-kolesteroliarvoa enemmän kuin lume, ja viisi vuotta jatkuvalla hoidolla arvioitiin vältettävän sydänsairaus tai aivohalvaus yhdellä henkilöllä 18:aa kohti. Alussa nelilääkeryhmässä ilmeni mahaärsytystä, vuototaipumusta, huimausta ja hypotoniaa. Kriitikot odottavat laajempia ja pitkäaikaisempia tutkimuksia ja toteavat, että jokainen potilas tarvitsee yksilöllisen hoidon eikä yksi ja sama sovi kaikille.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Panitumumabi ja keratiitti

Britannian lääkeviranomainen (MHRA) tiedottaa kolorektaalisyövän hoitoon käytettyyn panitumumabiin (Vectibix, Amgen) liittyneistä keratiiteista ja haavaisesta keratiitista, jotka voivat johtaa pysyvään näön heikkenemiseen. Ensioireita, kuten silmätulehdusta, lisääntynyttä kyynelnestevuotoa, valoarkuutta, näköhäiriöitä, silmän kipua ja punoitusta, tulee seurata ja hoito tarvittaessa lopettaa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Ulosteenkarkailuun lääke

Yhdysvaltojen FDA on hyväksynyt geelivalmisteen (Solesta), jonka injektio peräaukon seutuun parantaa sulkijalihasten toimintaa. Se on tarkoitettu etenkin vanhuksille, joiden vaivoihin ei saada apua ruokavalion muutoksilla, kuituhoidolla tai suolen toimintaa hillitsevillä lääkkeillä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Metyylifenidaatti ongelma aikuisten ADHD:ssa

Norjan lääkeviranomainen (Legemiddelverket) rajaa metyylifenidaatin käytön aikuispotilaiden (iältään yli 18 vuotta) ADHD:n hoitoon luvanvaraiseksi. Lisäksi hoidon voi aloittaa vain neurologi, psykiatri tai sairaala. Syynä on huoli kardiovaskulaarisista ja psykiatrisista haitoista. Tanskan (SLL 2010;65:3716) ja Britannian (SLL 2009;64:511) viranomaiset sekä Kela Suomessa (SLL 2011;66:148-9) ovat todenneet merkkejä metyylifenidaatin liika- ja väärinkäytöstä ja lääkäreitä on kehotettu tarkkaavaisuuteen. Aikuisten ADHD ei olekaan lääkkeen virallisesti hyväksytty käyttöaihe.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Leflunomidille turvaohjelma

Aktiivisen nivelreuman ja psoriaasiartriitin hoitoon tarkoitettuun leflunomidiin (Arava) on liitetty potilaita ja hoitavaa lääkäriä turvalliseen lääkkeen käyttöön opastava ohjeisto. Sen avulla pyritään välttämään mm. maksatoksiset haittavaikutukset, jotka joskus voivat olla kohtalokkaita. Hematologisista haitoista opastetaan trombosytopenian, pansytopenian, leukopenian ja agranulosytoosin ehkäisyssä. Hedelmällisessä iässä olevien leflunomidilääkitystä on seurattava erityisen huolella synnynnäisten epämuodostumien välttämiseksi. Myös miehen käyttämä leflunomidi voi olla vaaraksi sikiölle. Ohjeisto kattaa altistumisen infektioille, joista voi kehittyä vaikehoitoinen tai hengenvaarallinen sepsis. Huolellinen potilaiden valinta ja ohjaus, hoidon vasta-aiheet, lääkitykseen sovellettavat varoajat ja laboratorioseuranta ovat turvaohjelman keskeisiä välineitä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Fidaksomisiini Clostridium difficile -infektioihin

Yhdysvaltojen FDA on hyväksynyt fidaksomisiinin (Dificid, Optimer Pharmaceuticals) Clostridium difficilen aiheuttamiin suolistoinfektioihin. Lääkkeen ominaisuuksia on käsitelty aikaisemmin (SLL 2011;66:1404) tällä palstalla.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

EU:n lääkkeiden myyntilupahakemus osin julkiseksi

Euroopan lääkelaitos (EMA) julkaisee ohjeiston, jonka mukaan sille lääkeyrityksen toimittama myyntilupahakemus voidaan soveltuvin osin saattaa julkiseksi. EMA:n toimintojen läpinäkymättömyyttä on arvosteltu mm. Euroopan parlamentissa (SLL 2011; 66:1767). Salaisiksi jäävät mm. vaikuttavan aineen synteesi sekä tuotteen valmistusmenetelmään, täydelliseen koostumukseen ja lääkemuotoon liittyvät tiedot. Myös osa viranomaisen tehtaan tarkastuksien yhteydessä keräämistä tiedoista jää luottamuksellisiksi. Salaisia ovat kaikki koehenkilöiden ja haittavaikutusraporteissa kuvattujen potilaiden henkilökohtaiset tiedot, kuten nimi, syntymäaika, asuinpaikka tai henkilökoodi. Ohjeisto on saatettu asianomaisten tahojen kommentoitavaksi 1.9.2011 mennessä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Kotiavustajan muistinmenetys - tapauksen ratkaisu

- 61-vuotias miehensä kanssa asuva kotiavustaja hakeutui yleislääkärin vastaanotolle muistihäiriöiden vuoksi. Hänellä oli hypotyreoosi ja verenpainetauti ja näihin asianmukaiset lääkkeet. Potilas koki työnkuvassaan tapahtuneet jatkuvat muutokset stressaaviksi, mutta oli motivoitunut jatkamaan eläkeikään asti. Unohtamisia sattui lähes päivittäin ja lisäksi edeltäneen vuoden aikana oli tullut useita muistinmenetyskohtauksia. Muistihäiriön etiologiset tutkimukset paljastivat selvän työuupumuksen, lievän hypotyreoosin ja lievän masennuksen. Näiden katsottiin selittävän potilaan oireiston vain osittain.

Seppo Soinila, Raili Kauppinen

Terveydenhuolto kaipaa uudistamista

- Terveydenhuollon kansainvälisissä vertailuissa kuulumme yhä 10-20 parhaan maan joukkoon kattavuudessa, laadussa, saatavuudessa ja vaikuttavuudessa, mutta ajaudumme vaikeaan kriisiin 2020-luvulla, jos muutoksia ei sitä ennen tehdä, arvioi dekaani, professori Juha Kinnunen Itä-Suomen yliopistosta.

Tiina Raivo