Laparoskooppisen sappirakonpoiston oppiminen leikkaussimulaattorin avulla

Vaikuttavuus: Ohjattu simulaattoriharjoittelu paransi alkuvaiheessa olevien koulutettavien teknisten taitojen omaksumista mitattuna suoritteiden tarkkuutta ja sujuvuutta kuvaavilla mittareilla. Oppimisvaikutus siirtyi ensimmäisiin potilaille tehtyihin sappileikkauksiin. Tutkimustietoa vaikutuksista potilashoidon tuloksiin tai potilasturvallisuuteen ei ole.

Onko masennus hoidettavissa työterveyshuollossa?

Masennuksen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen on lisääntynyt samalla kun työurien pidentäminen on noussut yhteiskunnan tavoitteeksi. Työterveyshuoltoon on ryhdytty kehittämään toimivaa hoitomallia masennuksen tunnistamiseksi ja hoidon tehostamiseksi. Hankkeen aluksi oli tarpeen selvittää masennuspotilaiden hoidon nykytila työterveyshuollossa.

Erkki T. Kaila, Anne Väisänen, Jyrki Varjonen, Anneli Laamanen, Timo Leino

Nivelruston rakenne muuttuu merkittävästi kasvun ja kehityksen aikana

Nivelrusto rakentuu kollageenisäikeistön muodostaman verkoston ympärille. Säikeistö on tarkoin järjestäytynyt aikuisiällä vastaamaan normaalin kuormituksen aiheuttamaa tarvetta. Tähän mennessä kasvun aikaisista kollageenisäikeistön rakennemuutoksista on ollut hyvin vähän tietoa. Tutkimusta on rajoittanut soveltuvien tarkkojen menetelmien puute.

Myelooman hoitotulokset paranevat omien kantasolujen siirtohoidolla

Myeloomaan sairastuu Suomessa vuosittain noin 200 ihmistä. Potilaat ovat yleensä sairastuessaan 50-70-vuotiaita. Myelooman aiheuttajaa ei tunneta.

Taistelu infektioita vastaan jatkuu

Professori, ylilääkäri Ville Valtonen on jo vuosikymmeniä väittänyt hieman provosoivastikin, että kaikki taudit ovat infektiosairauksia. Nyt hänen ajatustensa tueksi on alkanut kertyä yhä enemmän näyttöä.

Mari Vehmanen

Uusien unilääkkeiden tutkimuksista ohjeet

Euroopan lääkelautakunta on julkaissut ohjeiston uudelta unilääkkeeltä vaadittavista tutkimuksista. Unihäiriössä ongelmia voi olla nukahtamisessa, unen jatkumisessa, varhaisessa heräämisessä ja nukkumisen tuottaneessa levon tunteessa. Unilääketutkimuksissa kutakin oiretta on selvitettävä erikseen. Tutkimuksiin otetaan vain henkilöitä, joiden uniongelmat ovat jatkuneet vähintään kuukauden ajan. Lääkkeen tehoa mittaavan tutkimuksen on oltava satunnaistettu, kaksoissokko ja lumevertaileva. Ainakin yhdessä tutkimuksessa tehoa on verrattava toiseen unilääkkeeseen. Tuloksien on oltava selkeitä ja kliinisesti merkittäviä. Tilastollisen merkittävyyden lisäksi tuloksien on oltava käytännön kannalta relevantteja. Pitkäaikaiskäyttöön tarkoitettu unilääkettä on tutkittava erityyppisissä potilasryhmissä. Tehon säilyminen, lääkkeen turvallisuus sekä riippuvuuden mahdollinen syntyminen on selvitettävä riittävän pitkään jatkuvissa tutkimuksissa. Samoin on osoitettava vaikutukset potilaan elämänlaatuun ja päivittäiseen toimintakykyyn.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Uusi verenpainelääke tuloillaan

Yhdysvaltojen FDA on hyväksynyt verenpainelääkkeeksi angiotensiini II -reseptorin salpaajan atsilsartaanimedoksomiilin (Edarbi, Takeda) 40 ja 80 mg:n vahvuuksina. Tavanomainen annos on 80 mg vuorokaudessa tai 40 mg yhdessä diureetin kanssa. Valmisteessa on laatikoitu varoitus, jonka mukaan lääkkeen käyttö raskauden toisessa tai kolmannessa trimesterin aikana voi aiheuttaa sikiön kehityshäiriöitä tai kuoleman. Jos käyttäjä tulee raskaaksi, on lääkkeen käyttö lopetettava. Atsilsartaanimedoksomiili on käsiteltävänä myös Euroopan lääkevirastossa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lasten lääkehoidossa tutkimattomia alueita

EU-maissa on tehty selvitys lääkkeistä, joita käytetään lasten hoitoon, vaikka niitä ei ole tutkittu lapsilla tai hyväksytty virallisesti lasten lääkitykseen. Luettelon kärjessä ovat rytmihäiriö- ja verenpainelääkkeet (kuten reniini-angiotensiinin estäjät ja beetasalpaajat), protonipumpun estäjät, astma- ja masennuslääkkeet (kuten SSRI-lääkkeet), ehkäisytabletit (teini-ikäisillä) ja antibiootit (pikkulapsilla). Kansallisten tietolähteiden rajallisuuden vuoksi selvityksessä ei pystytty tarkastelemaan, missä määrin lääkitykset aiheuttivat lapsille haittoja. Epäkohta on myös eri-ikäisille lapsille sopivien annosmuotojen ja annoskokojen puuttuminen. Tämän vuoksi lapselle on sopiva lääkeannos laskettava ja räätälöitävä aikuisen lääkevalmisteesta, kuten tabletista tai kapselista. Selvityksen odotetaan tekevän lapsille tärkeiden lääkkeiden tutkimuksista rutiinitoimenpiteen ja lisäävän lapsille sopivat annosmuodot ja -koot heille tarpeellisiin lääkevalmisteisiin.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Happolääkkeistä magnesiumin puutos

Yhdysvalloissa FDA on lisännyt mahan haponeritystä vähentäviin protonipumpun estäjiin varoituksen magnesiuminpuutoksen kehittymisestä pitkäaikaiskäytössä. Varoitus lisätään myös ilman reseptiä myytäviin valmisteisiin. Seerumin vähäisen magnesiumtason oireina voi esiintyä rytmihäiriöitä, lihasspasmeja, kouristuksia ja vapinaa. Magnesiumlisä ei aina korjaa tilannetta ja happolääkitys on lopetettava. Erityisesti samanaikaisesti diureetteja tai digoksiinia käyttävien magnesiumtasoja on seurattava. Potilasta on kehotettava ottamaan yhteys lääkäriin, jos magnesiuminpuutoksen oireita ilmenee. Protonipumpun estäjiä ovat mm. lansopratsoli, omepratsoli, pantopratsoli ja esomepratsoli (Suomessa kaikista useita kauppavalmisteita) sekä esomepratsoli (Nexium, AstraZeneca) ja rabepratoli (Pariet, Eisai/Algol).

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Parasetamoli turvallinen raskauden aikana

EU:n lääkevalmistekomitean lääketurvatyöryhmä (PhVWP) on arvioinut raskauden aikana tai varhaislapsuudessa käytetyn parasetamolin mahdollista yhteyttä lapsen astmaan. Epidemiologisten tutkimuksien ja muiden selvityksien perusteella ei syy-yhteyttä voitu todentaa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä