77772 osumaa

Sukupuoli otettava huomioon sydän- ja verisuonitautien kokonaisriskissä

Perintötekijöillä on merkittävä vaikutus sydän- ja verisuonitautien kehittymisessä. Tietty kromosomissa 9 sijaitseva geenialue on useissa tutkimuksissa yhdistetty sepelvaltimotaudin riskiin. Sen rooli valtimotaudin varhaisvaiheissa on kuitenkin epäselvä. Interleukiini-6 on tulehdusprosessin tärkeä välittäjäaine. Tulehdusprosessin ajatellaan nykyisin olevan niin metabolisen oireyhtymän, tyypin 2 diabeteksen kuin myös itse valtimotautiprosessin taustalla.

Kalle Sipilä

Ketoprofeenigeelit reseptille Norjassa

Norja siirtää iholla käytettävät ketoprofeenigeelit (Suomessa Orudis, Sanofi-Aventis ja Zon, Antula) reseptille. Valmisteita käytetään mm. lieviin tai kohtalaisiin paikallisiin kiputiloihin lihas- ja nivelvammojen yhteydessä. Perusteena ovat auringonvalon aiheuttamat, joskus vakavat allergiset ihoreaktiot, joita on esiintynyt erityisesti oktokryleeniä sisältävien kosmeettisten tuotteiden käytön yhteydessä. Euroopan lääkelautakunta selvitti ketoprofeenigeelin haittavaikutuksia ja antoi tuoreet suositukset. Tuotteiden valmisteyhteenvetoihin on liitetty lisäohjeita ihoreaktioiden välttämiseksi.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Uutuuslääkkeiden turvallisuustutkimukset myöhässä

Uudet lääkkeet pyritään saamaan nopeasti potilaiden hoitoon erityisesti silloin, kun tehokasta lääkehoitoa tautiin ei ennestään ole. Myyntilupahakemus käsitellään tuolloin pikaisesti. Lisänäyttö tehosta ja turvallisuudesta vaaditaan silloin kerättäväksi hyväksymisen jälkeen ns. vaiheen IV tutkimuksista. Viranomaisten mukaan tutkimusaikatauluissa ei ole pysytty. Amgen on myöhässä panitumumabin (Vectibix), Genzyme klofarabiinin (Evoltra/Clolar), GlaxoSmithKline tositumomabin (Bexxar), Lilly setuksimabin (Erbitux) ja Novartis imatinibin (Glivec/Gleevec) turvallisuustutkimuksissa. Lääketehtaat vierittävät syytä hitaudesta yhteistyökumppaneilleen, mm. kliinikoiden, sairaaloiden ja tutkijoiden niskoille, ja esittävät siirtymistä satunnaistetuista vertailevista tutkimuksista yksinkertaisempiin tutkimusasetelmiin. Tutkimusviiveet sallivat valmisteiden markkinoinnin jatkumisen, vaikka näyttö tehosta tai turvallisuudesta on puutteellinen.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääke uhkaavaan keskenmenoon

Yhdysvaltojen FDA on hyväksynyt hydroksiprogesteronikaproaatin (Makena, Hologic Inc.) ehkäisemään ennenaikaista synnytystä (ennen 37. raskausviikkoa) äideillä, joilla on ollut ainakin yksi spontaani ennenaikainen synnytys. Valmiste ei ole tarkoitettu raskauksiin, joissa syntymässä ovat kaksoset. Lääke annetaan injektioina kerran viikossa alkaen 16. raskausviikolta. Aikaisemmin ennenaikaisesti synnyttäneiden 463:n iältään 16-43-vuotiaan äidin tutkimuksessa hoito vähensi enneaikaiset synnytykset ennen 37 raskausviikkoa 37 %:iin kun hoitamattomilla vastaava osuus oli 55 %. Ärsytys ja kipu pistospaikassa, nokkosihottuma, pahoinvointi ja ripuli olivat haittavaikutuksista yleisimmät ja lisäksi todettiin yksi keuhkoembolia.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Uusi lääke kystiseen fibroosiin

Australian lääkeviranomainen (TGA) on ensimmäisenä hyväksynyt käyttöön inhalaattorilla annosteltavan mannitolijauheen (Bronchitol, Pharmaxis) kystisen fibroosin hoitoon aikuisille ja yli 6-vuotiaille lapsille. Lääkettä voi käyttää lisänä dornaasi alfa -lääkitykseen (Pulmozyme, Roche) tai yksin, ellei edellinen sovi tai tehoa. Verrattuna lumeeseen mannitoli paransi keuhkofunktiota 6,5 %. Synnynnäisessä, periytyvässä kystisessä fibroosissa lima keuhkoputkissa on sitkeätä ja lääkityksen avulla liman viskositeettia pyritään vähentämään, jolloin sen luonnollinen poistuma helpottuu. Sairautta arvioidaan esiintyvän noin 70 000 potilaalla maailmanlaajuisesti. Bronchitolin myyntilupahakemus on käsiteltävänä sekä Euroopan lääkevirastossa että Yhdysvaltojen FDA:ssa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Vanha lääke voi löytää uuden käyttötarkoituksen

Uusien käyttöaiheiden etsimisestä vanhoille lääkkeille on tullut oma tieteenhaaransa, jonka kulmakivi on lääkeaineen vaikutusmekanismien perusteellinen tunteminen. Usein uusi käyttötarkoitus sallii keksijälleen pidennyksen myös patenttisuojassa. Tiedelehti BMJ tarkastelee vanhoja tunnettuja lääkkeitä, joille on löydetty uusia käyttötarkoituksia, ja lääkkeitä, joiden alkuperäisestä käyttötarkoituksesta on luovuttu esimerkiksi haittavaikutuksien vuoksi. Klassinen esimerkki on kipu- ja kuumelääke asetyylisalisyylihappo: sen osoitettiin vähentävän tiettyjen kardiovaskulaaristen tapahtumien ja sittemmin kolorektaalisen syövän riskiä ja lopulta suojaavan yleensä syövän vaaralta. Allopurinoli kehitettiin syöpälääkkeeksi ja myöhemmin siitä tuli kihtilääke. Raloksifeeni ei onnistunut raskauden ehkäisyvalmisteena, mutta päätyi osteoporoosilääkkeeksi. Sildenafiili ei soveltunut angina pectoriksen lääkkeeksi, mutta menestyy erektiohäiriön hoitona. Fluoksetiini ei toiminut hyvin verenpainelääkkeenä, mutta siitä tuli depressiolääke. Talidomidi poistui synnynnäisten epämuodostumien vuoksi rauhoittavana lääkkeenä, mutta nyt sitä käytetään tiukasti valvottuna mm. multippeli myeloomaan ja lepraan.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030