78096 osumaa

Rotavirusrokotus ja suolentuppeuma

Rotavirusrokotus näyttää lisäävän jonkin verran suolentuppeuman vaaraa alle vuoden ikäisinä rokotetuilla, mutta toisaalta Australiassa rokotusohjelman käynnistyttyä vuonna 2007 sairaalahoitoa vaatineiden rotavirusripulien määrä alle 5-vuotiailla on vähentynyt 70 %. Rotarix (GlaxoSmithKline) ja RotaTeq (Sanofi Pasteur MSD) -rokotteista on tehty selvitys Australian rokotusrekisteristä ja sairaaloiden potilastiedostoista vuosilta 2007-2009. Siinä verrattiin suolentuppeuman ilmaantuvuutta rokotuksen jälkeen ja muina aikoina. Suolentuppeuman riskin lisääntyminen näkyi 7 vuorokauden kuluessa ensimmäisen rokotuksen jälkeen sekä Rotarixilla (suhteellinen ilmaantuvuus 3,89; 95 %:n LV 1,53-9,89, p = 0,004) että RotaTeqilla (4,12; 1,26-13,48, p = 0,02) rokotetuilla. Lisääntymistä oli havaittavissa toisenkin rokotuskerran jälkeen, mutta havainto vaatii vielä lisätutkimuksia. Hyöty-haitta-arvion perusteella sekä Australian terveysviranomaiset että WHO suosittelevat rotavirusrokotuksien jatkamista.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

HIV-lääkkeiden kehitys lamaantumassa

Kehitysputkessa olevien uusien HIV-lääkkeiden määrä on pudonnut 100:sta 60:een viiden vuoden kuluessa. Käyttöön on saatu tehokkaita, turvallisia ja vain kerran päivässä otettavia lääkkeitä, joita parempia on hankala löytää. Vielä 1990-luvulla potilas joutui ottamaan päivittäin jopa 20 tablettia, mutta nyt riittää yksi kolmea HIV-lääkettä sisältävä tabletti päivässä. Myyntiluvan saamiseksi tulisi uutuus osoittaa nykyisiä lääkkeitä paremmaksi tai turvallisemmaksi. Hyväksymisrima on kohonnut entistä korkeammalle, kun turvallisuustutkimuksien kesto on pidentynyt 16 viikosta kahteen tai kolmeen vuoteen. Tutkimuksiin on jopa vaikea löytää potilaita, koska käytössä oleviin lääkehoitoihin ollaan jo tyytyväisiä. Köyhissä kehitysmaissa lääkehoitoa vailla on miljoonia potilaita. Uuden HIV-lääkkeen kehittelykustannukset tulee kuitenkin kerätä takaisin rahakkaista länsimaista, ja siellä uusia HIV-tapauksia on suhteellisen vähän. Saavutettujen edistysaskeleiden ja laihojen tuottoennusteiden pelätään lamaannuttavan innon ja investoinnit uusien HIV-lääkkeiden kehittämiseen. Jos ja kun nykyisiä HIV-lääkkeitä kohtaan kehittyy resistenssi, taudin hoito saattaa jälleen mutkistua.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Norja rajoitti asitretiinin määräämistä

Asitretiini (Neotigason, Actavis) on teratogeeninen lääke, jota käytetään psoriaasin hoitoon. Norjassa asitretiinin reseptin voi kirjoittaa vain sairaalan ihotautiosasto tai ihotautien erikoislääkäri. Jatkossa fertiili-ikäinen nainen voi saada reseptillä apteekista korkeitaan 30 tablettia ja resepti on voimassa viikon. Lääkärin velvollisuus on todeta, onko potilas hedelmällisessä iässä ja merkitä reseptiin, jos rajoitukset eivät koske potilasta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Biologiset diabeteslääkkeet vastatuulessa

Kaksi kehitteillä olevaa ihmisen monoklonaalista vasta-ainetta tyypin 1 diabetekseen, teplitsumabi (Lilly) ja oteliksitsumabi (GlaxoSmithKline), eivät ole vakuuttaneet vaiheen III kliinisissä lääketutkimuksissa. Tutkimuksissa on ollut muutama sata äskettäin diabetekseen sairastunutta ja seuranta-aika on ollut vuosi. Ainakin oteliksitsumabin tutkimuksia kuitenkin jatketaan.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Kehitysmaat hyödyntämään lääkekaupan poikkeusmenettelyjä

Keskeiset YK:n järjestöt, mm. WHO, arvostelevat kehitysmaita haluttomuudesta soveltaa lääkekauppaansa kansainvälisen kauppasopimuksen (TRIPS-sopimus) sallimia poikkeusmenettelyjä. Niiden avulla halpoja kopiolääkkeitä saataisiin keskeisten sairauksien kuten HIV:n ja malarian hoitoon. Vuonna 2000 potilaan HIV:n lääkehoito maksoi vuodessa 7 200 euroa ja nyt kopiolääkkeillä halvimmillaan noin 100 euroa. Arviolta 5,2 miljoonaa HIV-potilasta kehitysmaissa saa lääkehoitoa, mutta sitä ilman on vielä yli 10 miljoonaa. Vuonna 2009 HIV:n ensisijaislääkityksessä jouduttiin siirtymään stavudiinista vähemmän toksiseen mutta kolme kertaa kalliimpaan tenofoviiriin. Tämä uhkaa romuttaa HIV:n lääkehoidon, elleivät kehitysmaat ota käyttöön poikkeusmenettelyjä, kuten pakkolisensointia, rinnakkaistuontia tai paikallista lääkevalmistusta. Vain Brasilia, Thaimaa, Mosambik, Sambia ja Zimbabwe ovat soveltaneet poikkeuksia.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Rosiglitatsoni ja pioglitatsoni vertailussa

Rosiglitatsonin ja pioglitatsonin turvallisuutta tyypin 2 diabeteksen hoidossa vertailtiin analysoimalla 16 havainnoivan tutkimuksen tulokset. Mukana oli 4 tapaus-verrokki- ja 12 retrospektiivistä tutkimusta, joissa oli yhteensä 810 000 potilasta. Rosiglitatsonilla hoidetuilla esiintyi merkittävästi enemmän ongelmia: rosiglitatsonia saaneilla ilmeni 100 000 hoidettua kohti 170 sydäninfarktia, 649 sydämen vajaatoimintaa ja 431 kuolemaa enemmän kuin pioglitatsonia saaneilla.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat