Integriinisignaloinnin uudet jäsenet: TCPTP ja MDGI

Etäpesäkkeiden muodostuminen aiheuttaa valtaosan syöpään sairastuneiden menehtymisistä. Integriinit ovat solukalvon läpäiseviä tarttumisreseptoreja, joiden avulla solu muodostaa kontakteja muiden solujen ja ympäristönsä kanssa. Tarttumisaktiivisuudellaan integriinit säätelevät mm. solujen liikkumista, invaasiota ja jakautumista. Monissa syövissä integriinien aktiivisuus on lisääntynyt. Rakenteeltaan integriinit ovat heterodimeerejä koostuen alfa- ja beeta-alayksiköistä, joiden muodostama inaktiivinen reseptori on solukalvolla kumarassa, suljetussa muodossa, jolloin sen ajatellaan olevan kykenemätön sitoutumaan solunulkoisiin ligandeihin. Aktiivisessa reseptorissa alayksiköt puolestaan ojentuvat ja muodostavat avoimen, sitoutumisherkän rakenteen, joka kykenee sitomaan solunulkoisia ligandeja. Integriinireseptorin aktivoituminen voi tapahtua solukalvon yli molempiin suuntiin joko solunsisäisen molekyylin sitoutuessa integriinin sytoplasmanpuoleiseen osaan tai solunulkoisen ligandin tarrautuessa integriiniin. beeta-alayksikön sytoplasmaosaan tiedetään sitoutuvan lukuisia säätelymolekyylejä, mutta alfa-alayksikköön sitouvat molekyylit ovat pääosin tuntemattomia.

Jonna Nevo (Lk)

Geenihoidon mahdollisuuksia valtimonkovettumistaudissa

Sydän- ja verisuonisairauksia sairastavat potilaat ovat yhä vanhempia ja heillä on useita liitännäissairauksia, jotka rajoittavat perinteisten hoitomuotojen käyttöä. Verisuonten uudismuodostus geenihoidon avulla voisi tarjota näille potilaille uudenlaisen hoitomahdollisuuden. Geenihoidossa hoidettavan kudoksen soluihin viedään kuljettimen avulla hoitogeeni, joka saa solujen oman koneiston tuottamaan terapeuttista proteiinia paikallisesti suurina pitoisuuksina. Viruskuljettimet ovat tällä hetkellä osoittautuneet tehokkaimmiksi sydän- ja verisuonisairauksien geenihoidossa. Viruskuljettimen avulla verenkierron puutteesta kärsivään kudokseen voidaan viedä verisuonten uudismuodostusta ja olemassa olevien suonien kasvua parantavia kasvutekijöitä sekä näitä kasvutekijöitä ohjaavia transkriptiotekijöitä.

Henna Karvinen (Lk)

Munasarjojen granuloosasolujen säätely

Tässä väitöstutkimuksessa selvitettiin transkriptiotekijä GATA4:n roolia sekä munasarjojen granuloosasolujen normaalissa toiminnassa että granuloosasolukasvainten synnyssä. Tutkimuksessa osoitettiin kahta geneettisesti muokattua hiirikantaa hyväksikäyttäen GATA4:n olevan tarpeellinen niin granuloosasolujen kuin koko munasarjankin normaalille toiminnalle. GATA4:n poistaminen granuloosasoluista viivästytti hiirten puberteettia, heikensi hedelmällisyyttä sekä vähensi estrogeenin tuotantoa. Molekyylitasolla GATA4:n puuttuminen vähensi keskeisten steroidihormoneja tuottavien entsyymien ilmentymistä munasarjoissa.

Antti Kyrönlahti

COX-2 mahasyövän ennustetekijänä

Fysiologisten vaikutustensa lisäksi syklo-oksigenaasi 2 -entsyymin (COX-2) on todettu aiheuttavan maha-suolikanavan kasvaimia koe-eläimissä. COX-2 estää ohjelmoitunutta solukuolemaa eli apoptoosia, stimuloi uudisverisuonten muodostumista ja lisää sellaisten entsyymien tuotantoa, jotka lisäävät etäpesäkkeiden syntyä. Näin ollen COX-2 on tärkeä mahasyövän syntyyn vaikuttava tekijä. Sen on todettu toimivan ennustetekijänä useissa muissa syövissä, kuten rinta-, paksusuoli-, ruokatorvi- ja haimasyövässä. COX-2-entsyymiä voidaan salvata asetyylisalisyylihapolla ja muilla tulehduskipulääkkeillä. Laajat epidemiologiset tutkimukset ovat vastikään paljastaneet, että yli 75 mg ASA:a vuorokaudessa käyttävillä potilailla on merkittävästi pienempi riski sairastua ja kuolla maha-suolikanavan syöpään kuin verrokeilla.

Johanna Mrena

Haittavaikutusten vuoksi vuosina 2005-2010 käytöstä poistuneet lääkkeet

- Lääkkeen kehittelyvaiheessa ei saada esiin kaikkia, varsinkaan harvinaisia haittoja. Myyntiluvan jälkeen käynnistetyt turvallisuustutkimukset ovat usein kestäneet vuosia, mutta niiden perusteella on markkinoilta poistettu pitkäänkin käytössä olleita lääkkeitä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä, Risto Huupponen

Syöpälääkkeet ja leukaluun kuoliot

Britannian lääkeviranomainen (MHRA) tiedottaa bevasitsumabiin (Avastin, Roche) ja sunitinibiin (Sutent, Pfizer) liittyvistä leukaluun nekrooseista. Niitä on ilmennyt erityisesti potilailla, joita on hoidettu aikaisemmin tai hoidetaan samanaikaisesti bisfosfonaateilla. Bevasitsumabia ja sunitinibia käytetään mm. ruoansulatuskanavan, munuaisten, keuhko- ja rintasyövän hoitoon. Ne estävät angiogeneesiä, mikä heikentää verenkieroa luukudoksessa. Bisfosfonaatit poistuvat luukudoksesta on hyvin hitaasti, ja ne viipyvät luussa jopa kuukausia hoidon päätyttyä. Haittavaikutuksen mekanismia ei tarkoin tunneta, mutta sitä arvioidaan esiintyvän 1-3 tapausta 10 000:ta hoidettua potilasta kohti. Haittavaikutuksen mahdollisuus on pidettävä mielessä, samoin kuin lisääntynyt riski bisfosfonaattia käyttävillä potilailla. Ennen syövän hoitoa on syytä tarkastaa hampaisto ja välttää siinä invasiivisia toimenpiteitä hoitojen aikana.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Fingolimodi MS-tautiin EU-maissa

Euroopan lääkelautakunta esittää hyväksyttäväksi fingolimodin (Gilenya, Novartis) tabletteina vaikeahoitoiseen aikuisten multippeliskleroosin. Lääke on sfingosiini 1 -fosfaattireseptorin (S1P) modulaattori, joka aiheuttaa lymfosyyttien kertymistä imurauhasiin. Tällöin patogeenisten lymfosyyttien pääsy keskushermostoon vähenee. Valmiste on tarkoitettu lähinnä potilaille, joiden tauti ei reagoi tyydyttävästi beetainterferonihoitoon. Lääkettä määräävän lääkärin tulee olla perehtynyt MS-taudin hoitoon. Fingolimodin haittavaikutuksia ovat mm. influenssan tapaiset virusinfektiot, herpesvirusinfektiot, bronkiitti, ripuli, yskä, maksan toimintojen muutokset, lymfo- ja leukopenia sekä bradykardia ja eteis-kammiokatkos. Valmistaja käynnistää lääkkeen haittavaikutusseurannan.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Sidofoviiria käytettävä vain infuusioina

Sidofoviiri (Vistide, Gilead Sciences) on tarkoitettu aikuisille AIDS-potilaille sytomegaloviruksen aiheuttaman retiniitin hoitoon infuusioina. Lääkkeen haittavaikutuksia ovat mm. munuais- ja silmätoksisuus sekä neutropenia. Lääkevalmisteesta on tehty omatoimisesti mm. voiteita. Norjan lääkeviranomainen muistuttaa, että myös voiteen käyttöön liittyy samoja vakavia haittavaikutuksia kuin infuusioon ja lisäksi mm. kivuliaita ihon haavaumia. Lääkäreitä kehotetaan antamaan sidofoviiria vain infuusioina, ei silmän sisään tai iholle.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Pravastatiinin ja fenofibraatin yhdistelmä käyttöön

Euroopan lääkelautakunta esittää hyväksyttäväksi pravastatiinin ja fenofibraatin kiinteän yhdistelmän (Pravafenix, Laboratoires S.M.B.) dyslipidemian hoitoon potilaille, joilla on suurentunut sepelvaltimotaudin riski. Lääke on tarkoitettu potilaille, joilla on korkeat triglyseridiarvot ja matala HDL-kolesteroliarvo ja joiden LDL-kolesterolitaso on pysynyt hyvin hallinnassa pelkällä pravastatiinilla. Lääkeaineiden vaikutus rasva-aineenvaihduntaan on mekanismiltaan erilainen, ja yhdistelmässä näiden mekanismien toisiaan täydentävästä vaikutuksesta odotetaan etua seerumin lipiditasojen hallinnassa. Haittavaikutuksista yleisimpiä ovat mm. mahavaivat, ummetus, ripuli, ilmavaivat ja pahoinvointi, ja niistä käynnistetään seurantaohjelma.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Uusi masennuslääke vilatsodoni

Yhdysvaltojen FDA on hyväksynyt serotoniiniselektiivisen masennuslääkkeen vilatsodonin (Viibryd, Clinical Data Inc.), joka on myös 5-HT1A-reseptorin osittainen agonisti. Lääkkeen kehitti alkuaan Merck KGaA Saksassa, ja kymmenen viime vuoden aikana useat lääketehtaat ovat osallistuneet sen kliinisiin tutkimuksiin. Myyntiluvan haki Clinical Data Inc., jonka tutkimusaineistossa on noin 2 900 potilasta ja seuranta-ajat jatkuvat 52 viikkoon saakka. Lääke on tarkoitettu aikuisten masennuksen hoitoon, ja valmisteeseen liitetty laatikoitu varoitus muistuttaa, että lapsilla ja nuorilla aikuisilla voi esiintyä lääkkeen käytön yhteydessä itsetuhoajatuksia ja itsetuhokäyttäytymistä. Haittavaikutuksista yleisimpiä ovat ripuli, pahoinvointi ja unettomuus.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä