Lääkärien arviot potilastietojärjestelmistä kriittisiä

Potilastietojärjestelmät ovat lääkärin välttämätön työväline, mutta niiden toimivuutta ja käytettävyyttä on kritisoitu voimakkaasti. Kattavaa tutkimusta lääkärien tietojärjestelmiä koskevista mielipiteistä ja kokemuksista ei ole Suomessa aikaisemmin tehty. Tässä artikkelissa esitetään perustuloksia kansallisesta potilastietojärjestelmiä lääkärien työvälineenä kartoittavasta tutkimuksesta. Tutkimuksen näkökulmana on potilaskertomusjärjestelmien käytettävyys.

Jukka Vänskä, Johanna Viitanen, Hannele Hyppönen, Marko Elovainio, Ilkka Winblad, Jarmo Reponen, Tinja Lääveri

Potilastietojärjestelmät tuotemerkeittäin arvioitu
Kaikissa on kehitettävää

Potilastietojärjestelmistä on tullut lääkärin keskeinen työkalu, mutta niiden toimivuus ja käytettävyys on herättänyt paljon arvostelua. Tutkimuksessa on selvitetty lääkärien kokemuksia sairaaloiden ja terveyskeskusten tietojärjestelmien ongelmista ja hyvin toimivista ominaisuuksista.

Ilkka Winblad, Hannele Hyppönen, Jukka Vänskä, Jarmo Reponen, Johanna Viitanen, Marko Elovainio, Tinja Lääveri

Lääkärit portinvartijoina alueellisen tietojärjestelmän käyttöönotossa

Tutkimuksessa kuvataan aluetietojärjestelmän (SALPA) käyttöönottoa Satakunnan sairaanhoitopiirissä, työntekijöiden arvioita käyttöönotosta ja järjestelmän aiheuttamasta muutoksesta ja hyödystä omassa työssä. Aluetietojärjestelmä on tarkoitettu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten käyttöön asiakaspalvelutilanteissa, joissa potilaasta tarvitaan hoitotietoja toisten organisaatioiden tietojärjestelmistä.

Ilmari Rostila, Paula Asikainen, Kimmo Jarvanne, Tarja Suominen

Röntgenkuvien tulkinta on ajasta ja paikasta riippumatonta

Röntgenkuvien etätulkinta (teleradiologia) on käytetyin telelääketieteen sovellus. Radiologisten kuvien tulkinta on mahdollista muuttaa alueelliseksi tai kansainväliseksi palveluksi. Etälausunnot ovat luotettavia, mutta digitaalisten työkalujen haasteita ovat työkäytännöt, tietoturva ja käytettävän tekniikan suorituskyky.

Jarmo Reponen

Harvinaiset aivojen ja selkäydinkanavan kavernoomat

Kavernoomien osuudeksi kaikista aivosuonten epämuodostumista arvioidaan 5-10 %. Pään magneettitutkimuksen tultua kliiniseen käyttöön on diagnosoitujen kavernoomien lukumäärä jatkuvasti lisääntynyt. Noin puolessa tapauksista kavernoomia pidetään synnynnäisinä. Kavernooman tavalliset oireet ovat epilepsia tai neurologiset puutokset, mutta se voi aiheuttaa aivojensisäistä verenvuotoa, joka äärimmillään johtaa kuolemaan. Vuotuisen vuotoriskin arvioidaan olevan 0,3-5 % sijainnin mukaan. Ainoana radikaalina kavernoomien hoitomuotona pidetään nykyään mikrokirurgista poistoa. Muista neurokirurgiassa käytettävistä hoitomenetelmistä ei ole varmistettu selvää tulosta.

Juri Kivelev

Keliakiavasta-aineet voivat kadota jopa ilman ruokavaliota

Keliakian hoitona on elinikäinen ruokavalio. Väitöstutkimuksessa kuvataan keliakiaan liittyvien vasta-aineiden luonnollista kulkua ennen keliakian diagnosointia. Aiemmin vasta-aineiden on ajateltu olevan melko pysyviä ja katoavan verenkierrosta vasta gluteenittoman ruokavalion aloittamisen jälkeen. Tähän kuluu aikaa keskimäärin puolesta vuodesta vuoteen.

Satu Simell

Lisäkilpirauhashormonin merkitys vanhuksilla

Lisäkilpirauhashormoni eli parathormoni (PTH) ja D-vitamiini ovat keskeisiä solunulkoisen kalsiumtasapainon säätelijöitä. PTH:n ja D-vitamiinin välinen käänteinen yhteys sekä vanhenemiseen liittyvä PTH-pitoisuuksien suureneminen ovat hyvin tunnettuja ilmiöitä. Suuren PTH-pitoisuuden syynä on yleensä primaarinen hyperparatyreoosi, munuaisten vajaatoiminta tai D-vitamiinin puutos. Primaarista hyperparatyreoosia sairastavien potilaiden hyperkalsemiaa on pidetty keskeisenä välittävänä tekijänä siihen liittyvien terveyshaittojen patofysiologiassa. Munuaisten vajaatoiminnassa taas koko verisuoniston inflammatorisen prosessin on ajateltu johtavan yleiseen terveyden heikentymiseen. Näyttöä on myös jonkin verran D-vitamiinin yhteyksistä muunkin kuin luuston ja lihaksiston terveyteen. Vaikeaan primaariseen hyperparatyreoosiin ja munuaisten vajaatoimintaan liittyvän voimakkaan PTH-pitoisuuden suurenemisen itsessään on ajateltu ainakin osittain lisäävän kuoleman riskiä ja heikentävän kognitiota. Mahdollisten vaikutusmekanismien yksityiskohdat ovat kuitenkin toistaiseksi jääneet tuntemattomiksi. Etenkin vanhuksilla yleisesti esiintyvän lievästi suurentuneen PTH-pitoisuuden merkitys terveydelle on tunnettu huonommin.

Mikko Björkman

Hemioksigenaasi 1 sydäninfarkti- ja tehohoitopotilailla

Hemioksigenaasi 1 (HO-1) on erityisesti reaktiivisten happiyhdisteiden aiheuttaman stressin seurauksena ilmentyvä, soluja suojaava entsyymi. HO-1 katalysoi hemin hajotuksen raudaksi, hiilimonoksidiksi (CO) ja biliverdiiniksi, joka edelleen pelkistetään bilirubiiniksi. HO-1:llä on osoitettu olevan mm. solukuolemaa, tulehdusreaktiota ja reaktiivisten happiyhdisteiden haitallista vaikutusta estäviä sekä verisuonten kasvua edistäviä (angiogeenisiä) vaikutuksia. Väitöstutkimuksessa selvitettiin HO-1:n kykyä estää ja korjata sydänlihasvauriota käyttämällä kokeellista sydäninfarktimallia ja eristettyjen sydänten iskemia-reperfuusiomallia. Samoilla malleilla tutkittiin HO-1:n suojavaikutusmekanismeja. Tutkimuksessa selvitettiin myös HO-1-geenin polymorfioiden ja plasman HO-1-pitoisuuksien yhteyttä kriittisesti sairaiden tehohoitoa tarvitsevien potilaiden ennusteeseen.

Päivi Lakkisto

Naiset käyvät Kelan kuntoutuksissa - määräaikaiset työntekijät eivät

Väitöstutkimuksessa selvitettiin Kelan järjestämän kuuden yleisimmän työssä käyvälle väestölle tarkoitetun kuntoutusmuodon kohdentumista kuntatyöntekijöille. Tutkimuksessa verrattiin Kelan järjestämään kuntoutukseen vuosina 1994-2002 osallistuneiden (7 440 henkilöä) terveyttä ja työkykyä samojen työpaikkojen muihin työntekijöihin jopa 10 vuoden seuranta-aikana.

Heikki Suoyrjö

Liikuntaa harrastava diabeetikko on paremmassa hoitotasapainossa

Tyypin 1 diabeteksen liitännäissairauksien riskiä voidaan vähentää tehokkaalla diabeteksen hoidolla painottaen erityisesti verensokeritasapainoa. Tämän väitöskirjan päämääränä oli tarkastella tyypin 1 diabetesta sairastavien potilaiden liikuntatottumusten ja fyysisen kuntotason yhteyttä verensokeritasapainoon ja liitännäissairauksiin.

Johan Wadén