Loppuraskauden verinen vuoto

Ensisynnyttäjä soitti päivystykseen ja kysyi ohjeita emättimestä tulevan verenvuodon takia. Raskaus oli sujunut hyvin 41. viikolle asti, kunnes nyt illalla emättimestä oli tullut limaa ja veristä vuotoa. Päivystävä gynekologi kehotti seuraamaan tilannetta kotona ja tulemaan päivystykseen, mikäli vuoto jatkuu. Tuleva äiti saapui, koska verenvuoto ei tyrehtynyt.

Johanna Haikonen, Markku Aaltonen

Moniammatilliset tietotaidot ovat muistisairauksien hyvän hoidon edellytys

Etenevät muistisairaudet ovat merkittävä kansanterveydellinen ja -taloudellinen haaste. Lähes neljännesmiljoonalla suomalaisella on muistioire: lievä tiedonkäsittelyn heikentymä noin 120 000:lla ja dementia 120 000:lla. Vuosittain uusia muistipotilaita diagnosoidaan 13 000.

Ulla Eloniemi-Sulkava, Terhi Rahkonen, Timo Erkinjuntti, Kaisa Karhu, Kaisu Pitkälä, Tuula Pirttilä ‡, Ulla Vuori, Jaana Suhonen

Lääkkeiden hinnoissa tuntuvia eroja EU-maissa

Saksassa on valmistunut selvitys patenttisuojan piirissä olevien alkuperäislääkkeiden hinnoista verrattuna muiden EU-maiden hintatasoon. Myynniltään johtavat 50 alkuperäislääkettä maksoivat Saksassa 48 % enemmän kuin Ruotsissa ja ero Britannian hintoihin oli vielä suurempi. Nivelreuman kahden kuukauden hoito adalimumabilla (Humira, Abbott) maksoi Saksassa 1 919 euroa ja Ruotsissa 1 149 euroa; tosin Saksassa lääkkeillä on 19 %:n arvonlisävero. Britanniassa vastaava hoito maksoi vain 800 euroa. Saksan koko vuotuisessa lääkelaskussa saataisiin noin 30 %:n säästö, jos hinnat olisivat Ruotsin tasolla. Tulevaisuudessa Saksassa lääkehinnoista on neuvoteltava julkisen sairausvakuutuksen kanssa ja lisäksi sille on annettava alennuksia. Saksassa harkitaan käytäntöä, jossa sairausvakuutus voisi verrata lääkkeiden hintoja muiden maiden tasoon ja vaatia hintojen yhtenäistämistä yleiseurooppalaiselle tasolle.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Pioglitatsonilla yhteys virtsarakon syöpään?

Samalla kun valinkauhassa ovat rosiglitatsonin sydänhaitat, sen kilpailijaan pioglitatsoniin (Actos, Takeda/Lilly) epäillään liittyvän lisääntynyt virtsarakon syövän riski. Havainnot on tehty kymmenen vuotta kestävän pitkäaikaistutkimuksen tuloksista viiden vuoden kohdalla. Yhteys näyttäisi liittyvän pisimpään lääkettä käyttäneisiin ja suurimpiin hoitoannoksiin. Kokeellisesti pioglitatsonin on todettu lisäävän rakkosyöpää urosrotilla. FDA ei ole todennut, että lääkkeeseen liittyisi rakkosyövän vaara, mutta se on käynnistänyt asian selvittelyt. Takedan mukaan olisi syytä odottaa tuloksia pitkäaikaistutkimuksesta, johon osallistuu yli 190 000 tyypin 2 diabetesta sairastavaa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Liksisenatidi kehitteillä diabetekseen

Liksisenatidi (Sanofi aventis) on ihmisen glukagonin kaltaisen peptidin 1 (GLP-1) analogi, jolla on sama vaikutusmekanismi kuin jo käytössä olevalla tyypin 2 diabeteslääkkeellä liraglutidilla (Victoza, Novo Nordisk). Liksisenatidin käynnissä olevista faasin III tutkimuksista (GetGoal) on julkaistu 360 potilaan lumevertailun osa-aineisto Euroopan diabeteskokouksessa. Kerran vuorokaudessa injektiona annettuna lääke sääteli hyvin veren glukoositasoa. Pahoinvointia esiintyi enimmillään jopa 24 %:lla potilaista. Monilla hoidetuilla todettiin painon laskua. Meneillään olevaan faasin III tutkimukseen osallistuu yli 4 000 potilasta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Biosimilaareille asetettavia vaatimuksia puntaroidaan

Uuden lain mukaan biologisten lääkkeiden kopiovalmisteet eli biosimilaarit pääsevät markkinoille Yhdysvalloissa alkuperäislääkkeen 12 vuotta jatkuneen patenttisuojan jälkeen. FDA kuulee nyt asiantuntijoita siitä, mitä tieteellisiä ja teknisiä vaatimuksia biosimilaarien hoidolliselta samanarvoisuudelta ja lääkevaihtokelpoisuudelta edellytetään, miten seurata biosimilaarien turvallisuutta verrattuna alkuperäisvalmisteeseen, miten määritellä biosimilaarin vertailuvalmiste ja mikä lopulta on biologisen valmisteen määritelmä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Gammaglobuliini Octagam pois käytöstä

Ruotsin ja Saksan lääkevalvontaviranomaiset ovat poistaneet toistaiseksi käytöstä immunoglobuliinivalmisteen Octagam (Octapharma). Haittavaikutushavaintojen mukaan valmisteen infuusioihin näyttäisi liittyvän verisuonitukoksien muodostumista.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Fenytoiini ja fosfenytoiini turvatarkastukseen

Injektioina ja infuusioina annettuun fenytoiiniin ja fosfenytoiiniin voi liittyä ns. purppurahanskaoireyhtymä (purple glove syndrome, PGS), jossa injektiokohtaan ilmaantuu kipua, turvotusta ja väritystä, jotka oireet vähitellen siirtyvät esimerkiksi käsivarresta käteen ja sormiin. Fosfenytoiinia ja fenytoiinia käytetään suonensisäisesti epileptisen kohtauksen hallintaan, kouristuksien ehkäisyyn neurokirurgisissa pään leikkauksissa ja joskus korvaamaan lääkkeenottoa suun kautta. Toistuvat lääkeinfuusiot etenkin vanhuksilla lisäävät PGS:n vaaraa. Tila voi joskus johtaa raajan amputaatioonkin. FDA kuulee asiantuntijaryhmää selvittääkseen, voitaisiinko haittavaikutuksesta päästä tarkistamalla lääkkeen käyttötapoja.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Fidaksomisiini - uusi antibiootti

Fidaksomisiini (Optimer Pharmaceuticals) on kehitetty paksusuolen Clostridium difficilen aiheuttamien infektioiden hoitoon. Valmistajan mukaan fidaksomisiini on vankomysiiniä tehokkaampi Clostridium difficilen aiheuttamien infektioiden ja uusintainfektioiden hoidossa. Lääkkeestä on jätetty myyntilupahakemus Yhdysvaltojen FDA:lle ja sille on toivottu nopeutettua käsittelyä, niin että päätös tulisi tietoon vuoden 2011 puolivälissä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Psykoosilääkkeet ja laskimotromboosi

Sekä perinteisten psykoosilääkkeiden, kuten klooripromatsiinin tai tioridatsiinin, että ns. atyyppisten psykoosilääkkeiden, kuten klotsapiinin, olantsapiinin tai ketiapiinin, käyttöön liittyy lisääntynyt laskimotromboosien riski. Uusilla käyttäjillä ja vanhuksilla vaara näyttäisi suuremmalta kuin pitkään lääkkeitä käyttäneillä. Kun 10 000 potilasta hoidetaan vuoden ajan psykoosilääkkeillä, ilmaantuu 4 ylimääräistä laskimotromboositapausta, mutta yli 65-vuotiailla 10. Lääkkeiden aiheuttama laskimostaasi, sedaatio sekä metaboliset ja hyytymistapahtumien muutokset selittänevät laskimotukoksien syntymiseen.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä