Deliriumin psykiatriset oireet ja niiden hoito

- Psykiatriset oireet, kuten aistiharhat, harhaluulot ja aggressiivisuus, liittyvät usein äkilliseen sekavuustilaan.

Esa Leinonen, Hanna-Mari Alanen

Viilennyshoito vastasyntyneen hypoksis-iskeemisessä enkefalopatiassa

Vaikuttavuus: Riittävä näyttö kuolleisuuden ja eloonjääneiden vammautumisen vähenemisestä

Ketjulähetti välittää tietoa erikoissairaanhoitoon ja terveyskeskuksiin

Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä kehitettiin erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välinen yhteistyö- ja täydennyskoulutusmalli. Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata malli ja arvioida sen toteutettavuutta.

Riitta Salunen, Tuuli Löfgren, Doris Holmberg-Marttila, Kari Mattila

Verisuonisairauksien lääkkeet vaikuttavat keuhkoklamydiaan

Krooniset keuhkoklamydiainfektiot on liitetty sydän- ja verisuonisairauksiin. Joillakin näissä sairauksissa käytetyistä lääkkeistä, kuten statiineilla ja asetyylisalisyylihapolla, on havaittu keuhkoklamydian lisääntymistä ehkäisevää vaikutusta. On ehdotettu, että positiivinen vaikutus voisi osittain selittyä niiden antiklamydia-aktiivisuudella.

Ying Yan

Klotsapiinin aiheuttama agranulosytoosi

Klotsapiinin käyttöä rajoittaa vakava verenkuvaan liittyvä haittavaikutus, agranulosytoosi, jonka esiintyvyys on noin 0,8 %. Sen tarkkaa molekyylitason syntymekanismia ei tunneta.

Liisa Lahdelma

Kolesterolihäiriöt neurodegeneratiivisissa sairauksissa

Keskushermosto sisältää suhteellisesti enemmän kolesterolia kuin mikään muu elin. Keskeiset keskushermoston toiminnot, kuten viestejä solusta toiseen välittävien synapsien ja hermosäikeitä eristävien myeliinituppien muodostuminen, ovat riippuvaisia kolesterolin saatavuudesta. Kolesteroliaineenvaihdunnan säätely keskushermostossa on erilaista kuin muissa elimissä, sillä veri-aivoeste estää verenkierron mukana kulkevien kolesterolia sisältävien lipoproteiinikappaleiden pääsyn keskushermostoon. Tästä syystä keskushermoston solut valmistavat tarvitsemansa kolesterolin itse. Mikäli kolesterolin muodostuminen on estynyt, on seurauksena vakavia kehityshäiriöitä.

Aino-Liisa Mutka

Verenpainepotilas saa runsaasti tietoa

Tutkimuksessa kartoitettiin verenpaineen hoitoon liittyvän tiedon siirtymistä lääkäriltä potilaille. Lisäksi selvitettiin verenpainepotilaiden, heidän puolisoidensa ja hoitavien lääkärien verenpaineen hoitoon liittyviä käsityksiä ja asenteita sekä hyvään hoitotulokseen liittyviä tekijöitä.

Päivi Meriranta

Aivohalvaus ja diabetes lisäävät iäkkäimpien dementiariskiä

Ennusteiden mukaan Suomessa lähes puolet miehistä ja 70 % naisista elää vähintään 80-vuotiaaksi. Vuonna 2040 yli 85-vuotiaita odotetaan olevan 6,1 % väestöstä. Henkisen suorituskyvyn heikentyminen on yksi tärkeimmistä itsenäiseen selviytymiseen vaikuttavista tekijöistä. Yli 85-vuotiaista miehistä yli 40 % ja naisista jopa yli 50 % naisista sairastaa dementiaa. Myös riski sairastua aivohalvaukseen lisääntyy iän myötä, ja yli puolet aivohalvauksista esiintyy yli 75-vuotiailla. Dementian ja aivoverenkierron häiriöiden riskitekijöitä on kuitenkin tutkittu lähinnä nuoremmissa ikäryhmissä.

Sari Rastas

Statiinien, finasteridin ja diabeteslääkkeiden käyttäjillä vähemmän eturauhassyöpää

Rekisteriaineistoihin perustuvassa väitöstutkimuksessa miehillä, jotka käyttivät statiineja, todettiin merkittävästi vähemmän eturauhassyöpää kuin muussa väestössä. Tämä yhteys todettiin kaikenasteisilla eturauhasen kasvaimilla, mutta kansallisella tasolla statiinien käyttäjillä oli vähemmän erityisesti levinnyttä eturauhassyöpää.

Teemu Murtola

Pitkäaikainen alfainterferonihoito munuaissyövässä

Suomessa todetaan lähes 750 munuaissyöpätapausta vuosittain, ja tapausmäärä lisääntyy joka vuosi 2-4 %. Kehittyneiden kuvantamistutkimuksien vuoksi vähintään kolmasosa munuaissyövistä tulee nykyään ilmi oireettomassa vaiheessa sattumalta jonkin muun syyn vuoksi tehdyssä tutkimuksessa. Tupakointitottumusten ja ylipainon lisääntymisen arvellaan myös lisänneen munuaissyövän ilmaantuvuutta. Valtaosa munuaissyövistä ilmenee yli 50-vuotiaana.

Minna Kankuri-Tammilehto