Epärehellisyys tutkimustyössä ei aina olekaan vilppiä

Tutkimusvilpin määritelmät kaipaavat Suomessa uudistamista, jotta niistä tulisi loogisia, kattavampia ja ne olisivat ajan tasalla. Muissa Pohjoismaissa ja Yhdysvalloissa tutkimusvilpin määritelmät kattavat kaikki tutkimustyön vaiheet tutkimussuunnitelman laatimisesta tulosten julkistamiseen. Suomessa Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) ohjeissa vuosilta 1998 ja 2002 vilppi määritellään selvästi suppeammin ja tutkimustyön prosessista poimitaan vain tiettyjä kohtia, missä epärehellisyys on vilppiä (www.tenk.fi).

Liisa Räsänen

Auditointi aiheuttaa paljon turhaa työtä

Röntgenyksiköiden auditoinnin toinen kierros on meneillään. Auditointia varten luodun järjestelmän vaikuttavuudesta potilaiden terveyteen tai radiologiasta aiheutuvan säteilysyöpäkuolleisuuden laskuun ei kuitenkaan ole mitään tieteellistä näyttöä. Laatutyöstä mahdollisesti aiheutuva tutkimusaikojen viivästyminen saattaa aiheuttaa haittaa. Kyseessä ei ole näyttöön, vaan auktoriteettiin perustuva lääketiede.

Tapio Vehmas

Eläkeikäisten elintavoissa eroja koulutuksen ja kuntatyypin mukaan

Tutkimuksessa tarkasteltiin 65-84-vuotiaiden suomalaisten tupakoinnin, alkoholinkäytön, ruokatottumusten, liikunnan ja lihavuuden kehitystä koulutuksen ja kuntatyypin mukaan vuosina 1993-2007.

Elina Laitalainen, Satu Helakorpi, Tuija Martelin, Antti Uutela

Vanhuspotilaan sydämen vajaatoiminnan hoidon erityispiirteitä

-Vanhusten sydämen vajaatoiminnan tyypillisin etiologinen sairaus on hypertensio, jonka myötä kehittyy diastolinen dysfunktio.

Veli-Pekka Harjola

Skitsofreniapotilaiden kardiometaboliset riskit ja psykoosilääkitys

-Skitsofreniapotilailla on enemmän sydän- ja verisuonisairauksia kuin väestöllä yleensä ja siksi lyhyempi elinajanodote.

Tuula Heiskanen, Leo Niskanen, Hannu Koponen

Aivoverenkiertohäiriön alkuvaiheen kuntoutuksessa suuria vaihteluja Selvitys AVH:n sairastaneiden kuntoutuspalveluista Suomessa

Aivoverenkiertohäiriön (AVH) sairastaneiden edellisestä valtakunnallisesta kuntoutusselvityksestä on kulunut jo yli 20 vuotta. Uusi kartoitus AVH:n sairastaneiden kuntoutukseen ohjautumista ja kuntoutuksen toteutumista tehtiin vuonna 2006.

Teemu Takala, Sinikka H. Peurala, Terttu Erilä, Tiina Huusko, Tiina Viljanen, Aarne Ylinen, Juhani Sivenius

MARS-hoidon vaikutus ennusteeseen

Vuonna 2001 Suomessa otettiin käyttöön MARS-albumiinidialyysilaite (Molecular Adsorbent Recirculating System), jolla hoidetaan potilaita maksan toiminnan äkillisesti pettäessä. Tässä väitöskirjassa analysoidaan MARS-hoidon vaikutusmekanismeja, hoitotuloksia ja kustannustehokkuutta Suomessa.

Taru Kantola

Skitsofrenian geenitausta

Nykykäsityksen mukaan skitsofrenia on keskushermoston kehityshäiriöstä johtuva monitekijäinen sairaus, jonka puhkeamiseen vaikuttavat sekä perimä että ympäristötekijät. Vaikka lukuisia skitsofrenialle altistavia geenimuotoja on tunnistettu, todennäköisesti vain harvoilla sairastuneilla on taudin taustalla samanlainen altistavien geenimuotojen yhdistelmä.

Juho Wedenoja

Elämänlaatu säilyy peräsuolisyöpäleikkauksen jälkeen

Peräsuolisyöpäleikkaus tehdään ahtaassa lantiossa, missä kulkee myös ulostamis-, virtsaamis- ja seksuaalitoimintoihin vaikuttavia hermoja. Näiden hermojen vaurioituminen leikkauksessa on mahdollista ja vaurio voi aiheuttaa hankalia ongelmia. Peräsuolisyöpäleikkauksen jälkeen potilaan kannalta on merkityksellistä, voidaanko leikkauksessa säästää peräaukko vai täytyykö tehdä pysyvä suoliavanne.

Pirita Varpe

Tuntemattomien tunnistaja

Rikoskomisario Ismo Kopran nimi yhdistyy edelleen viiden vuoden takaisiin tsunamiuutisiin. Keskusrikospoliisin uhrintunnistusyksikön apulaisjohtajan työhistoriassa ovat muutkin suomalaisia koskettaneet katastrofit Estoniasta Selloon. Kovan työn tekijä tietää, mikä merkitys vainajan kotiin tuomisella on omaisille.

Heli Mikkola