Kuka maksaa koulutuksen?

Täydennyskoulutuksen pitäisi lähteä tarpeesta ja maksajana pitäisi olla sen, joka koulutuksesta hyötyy. Näin täydennyskoulutuksen periaatteita linjaa Lääkäreiden ammatillisen kehittämisen tuki ry:n toiminnanjohtaja Kristiina Patja.

Hertta Vierula

Ikkuna maailmaan

Miten muualla maailmassa priorisoidaan? Ovatko suomalaiset ja englantilaiset lääkärit samaa mieltä alkoholipolitiikasta? Miten Yhdysvaltain terveydenhuollon uudistus etenee?

Hertta Vierula

Milloin pitäisi konsultoida hammaslääkäriä?

Lääketieteen ja hammaslääketieteen väliin jää lukuisa joukko tautitiloja, joiden hoito ei toteudu kuten pitäisi. KYS:n suu- ja leukasairauksien poliklinikan ylilääkäri Jari Kellokoski on tilanteesta huolissaan.

Anja Kaisanlahti

Säästävä rintasyöpäleikkaus ei käy kaikille

Rintasyövän hoitona on nykyään rinnan säästävä leikkaus aina potilaan niin toivoessa, ellei sille ole esteitä. Henkiin jäämisen kannalta säästävä leikkaus on yhtä turvallinen kuin rinnan poisto, mutta uusiin toimenpiteisiin voidaan joutua. Äskettäin julkaistussa amerikkalaistutkimuksessa 1 459:stä säästävässä rintasyöpäleikkauksessa olleesta naisesta 12 % joutui myöhemmin rinnanpoistoon ja lisäksi 26 %:lta rintaa jouduttiin leikkaamaan uudelleen (JAMA 2009;302: 1551-6).

Marianne Jansson

Voimasuhteiden muutos aiheuttaa kuhinaa kulisseissa

Lääkäriliiton valtuuskuntaan valittujen ryhmien keulahahmot ovat SELY:ä lukuun ottamatta tyytyväisiä oman vaaliliittonsa tulokseen. Voimasuhteiden muutokset aiheuttavat taistelua hallituspaikoista. Muuttuuko nyt suunta?

Heidi Mäenpää

Elinsiirtoja tehdään myös pandemian aikana

Tero Ala-Kokko ym. käsittelivät Lääkärilehdessä 44/2009 (s. 3755-8) ansiokkaassa katsauksessaan tehohoidon mahdollisuuksia influenssa A(H1N1)v-pandemiassa. Toisin kuin kirjoittajat toteavat, nykyisessä pandemiatilanteessa elinsiirtokirurgian kategorinen poissulkeminen koko maassa ei vaikuta tarpeelliselta.

Krister Höckerstedt, Jorma Sipponen, Heikki Sairanen

Vältettävissä oleva kuolleisuus - mikä olikaan päätulos?

VTT Kristiina Manderbacka ym. kirjoittivat Lääkärilehdessä 43/2009 (s. 3669-74) tutkimusraportissaan terveydenhuollon keinoin vältettävissä olevan kuolleisuuden aluekehityksestä vuosina 1992-2003. Artikkelin päätulokseksi olisi esitettyjen tietojen perusteella nostettava terveydenhuollon tuottama terveyshyöty kaikissa sairaanhoitopiireissä, ei kirjoittajien esittämä alueiden välisten erojen kasvu.

Matti Rimpelä

Alue-erojen kasvu on huolestuttavaa

Kiitämme Matti Rimpelää tärkeistä huomioista. Hänen havaintonsa yleisestä suotuisasta kehityksestä on tulostemme valossa oikea ja tukee argumenttia, että terveydenhuoltoon tehdyillä lisäpanostuksilla on myös onnistuttu tuottamaan lisää terveyttä. Tulos suotuisasta kehityksestä Suomessa, samoin kuin monissa muissa maissa, on kuitenkin raportoitu jo aiemmin (1,2), ja näin ollen katsoimme tärkeäksi keskittyä juuri alueellisiin eroihin.

Kristiina Manderbacka, Sakari Karvonen, Martti Arffman, Ilmo Keskimäki

Onko lääketeollisuudella sijaa lääkäreiden koulutuksessa?

Kaukana ovat ajat, jolloin lääke-edustaja kävi lääkärin kotona esittelykäynnillä. Seminaareista ja koulutusmatkoista on edetty jopa sähköisiin lääke-esittelyihin. Itse tapahtuman muodosta riippumatta lääketeollisuuden maksamaan koulutukseen voidaan suhtautua hyvin eri tavoin.

Lauri Vuorenkoski

"Kyllä on. Mitä tahansa luentoa on kuunneltava kriittisesti."

Yksi lääketeollisuuden järjestämän koulutuksen muoto ovat pienet, usein paikallisesti iltapäivällä tai illalla järjestetyt luentotilaisuudet, joissa kuullaan yhtä tai useampaa asiantuntijaa. Tilaisuus on yleensä suunniteltu kohderyhmän toiveita kuullen. Tilaisuuksia on kritisoitu siitä, että asiantuntijat esittävät niissä "lääketehtaiden ostamia" näkemyksiä.

Jorma Viikari