Uusia menetelmiä aivokasvaimien magneettikuvaukseen

Suuri osa aivoista lähtöisin olevista kasvaimista voidaan hoitaa leikkauksella. Tavoitteena leikkauksessa on poistaa niin paljon kasvainkudosta kuin mahdollista vaurioittamatta tervettä aivokudosta ja toiminnallisia aivokeskuksia. Jos esimerkiksi raajojen liikkeestä huolehtiva aivojen osa vaurioituu, voi seurauksena olla halvaus.

Salla-Maarit Kokkonen

Alaraajalaskimoiden vajaatoiminnan hoitomenetelmiä

Alaraajojen laskimoiden vajaatoiminta on tavallisimpia sairauksia länsimaissa: sen esiintyvyys aikuisväestössä on keskimäärin 30-40 % ja lieviä muutoksia voidaan todeta jopa 80 %:lla. Sairauden tärkein piirre on laskimoiden takaisinvirtaus, joka johtuu pinnallisten laskimoiden seinämän laajentumisesta ilman osoitettavaa syytä tai aiemman syvän laskimotukoksen aiheuttamasta syvien laskimoläppien vauriosta (posttromboottinen oireyhtymä). Laskimoiden takaisinvirtaus johtaa ajan myötä laskimopaineen kohoamiseen, joka pitkään jatkuessaan saattaa aiheuttaa laskimon laajentumia eli suonikohjuja, turvotusta, kipua sekä säären ja nilkan alueen ihomuutoksia, kuten laskimoperäisen säärihaavan.

Annamari Oinonen

B-solujen reseptorivälitteinen apoptoosi

Ohjelmoituneeseen solukuolemaan eli apoptoosiin johtavien solunsisäisten signalointiteiden tutkimus on tärkeää, koska tietoa voidaan tulevaisuudessa käyttää esimerkiksi uusien syöpälääkkeiden kehittelyyn. Tässä väitöstutkimuksessa selvitettiin reseptorivälitteisen apoptoosin solunsisäisiä mekanismeja follikulaarilymfoomasoluissa.

Jonna Eeva

Vakava päävamma johtaa usein epilepsiaan

Posttraumaattinen epilepsia on yleinen komplikaatio päähän kohdistuneen vamman jälkeen. Mitä vakavampi vamma on, sitä suurempi on epilepsiaan sairastumisen riski. Noin 39-57 % päävammapotilaista saa epilepsian myöhemmällä iällä. Kohtaukset alkavat yleensä viikkojen tai vuosien kuluttua päänvamman jälkeen. Mekanismit, jotka johtavat epilepsian syntyyn, ovat kuitenkin huonosti tunnettuja.

Irina Kharatishvili

Diabeettisen munuaistaudin taustatekijöitä

Diabeettinen munuaistauti on edelleen munuaisten vajaatoiminnan loppuvaiheen tärkein syy. Diabeettisen munuaistaudin synty ja taudin eteneminen ovat liitetyt perimän ja diabeettisen ympäristön yhteisvaikutukseen, jonka seurauksena 15-40 %:lle tyypin 1 diabeetikoista kehittyy tämä elinmuutos. Diabeettinen munuaistauti liittyy vahvasti sydän- ja verisuonitauteihin ja samalla ennenaikaiseen kuolleisuuteen myös sydäntautien kautta. Pienten ja suurten verisuonten ongelmien on ehdotettu ilmaantuvan yhteisen tekijän, kuten matala-asteisen tulehdusprosessin ja myötäsyntyisen immuunijärjestelmän aktivoitumisen kautta.

Markku Saraheimo

Nuoren aikuisen diabetesriski

Tutkimuksessa selvitettiin diabeteksen ilmaantuvuutta 15-39-vuotiailla suomalaisilla vuosina 1992-2001. Tiedot uusista tapauksista saatiin yhdistämällä tietoja Kelan erityiskorvausoikeus- ja lääkekorvausrekistereistä sekä Stakesin ylläpitämästä sairaalapoistorekisteristä. Diabeteksen tyyppi määritettiin käyttämällä diagnoosi- ja lääkitystietoja, ja tämän lisäksi tyyppi varmistettiin tarvittaessa lääkärinlausunnoista.

Niina Lammi

Kuvin ja sanoin kohti eheytymistä

Psykiatri ja kuvataideterapeutti Katinka Tuisku hyödyntää taidetta työssään. Hän haluaa auttaa potilasta löytämään omat luovat selviytymiskeinonsa.

Janne Ora

Mikrobilääkkeen annos aikuispotilaan painon mukaan?

Antibioottien annostelussa aikuisille ei oteta yleensä huomioon potilaan painoa tai lihavuutta, toisin kuin esimerkiksi anestesiassa, tehohoidossa tai lapsilla. Esimerkiksi 90 kg painavan ja 190 cm pitkän miehen elinten massa vähennettynä rasvakudoksen määrällä on kaksi kertaa niin suuri kuin 56 kg painavan ja 1,5 cm:n pituisen naisen. Eron tulisi vaikuttaa mikrobilääkkeiden annosteluun. Potilaiden lihavuus lisääntyy ja vaikuttaa lääkkeiden jakautumiseen, sitoutumiseen, metaboliaan ja eliminaatioon. Vesiliukoiset mikrobilääkkeet, mm. beetalaktaamit kuten penisiliinit ja kefalosporiinit sekä aminoglykosidit, käyttäytyvät ylipainoisen lihavan potilaan elimistössä eri tavoin kuin rasvaliukoiset fluorokinolonit, tetrasykliinit tai rifampisiini. Kirjoittajat katsovat vallitsevan "yhden koon" periaatteen voivan johtaa mikrobilääkehoidon tehon vähenemiseen, lääkeresistenssin lisääntymiseen ja joskus haittavaikutusriskien kasvuun.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Ruotsissa lääkkeitä ruokakaupoista, kioskeista ja huoltoasemilta

Runsaat puolet apteekeista ilman reseptiä ostettavista ns. käsikauppalääkkeistä voi jatkossa hankkia Ruotsissa päivittäistavarakaupoista, kioskeista tai huoltoasemilta. Toiminta on luvanvaraista ja noudattelee aikaisemmin mm. Norjassa, Tanskassa, Britanniassa ja Yhdysvalloissa omaksuttua käytäntöä. Tarjolla on mahavaivoihin antasideja, ranitidiinia ja famotidiinia sekä laksatiiveja ja ummetuslääkkeitä. Vitamiini- ja sienilääkevalikoimat ovat laajoja. Hydrokortisonivoide, levonorgestreeli raskauden jälkiehkäisyyn, nenätipat, antihistamiinit ja nikotiinivalmisteet kuuluvat samoin listalle. Kipuun ja kuumeeseen on saatavilla mm. asetyylisalisyylihappoa, parasetamolia sekä ibuprofeenia ja naprokseenia.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Diabeteslääke eksenatidin munuaishaitoista selvitys

Tyypin 2 diabeteksessa inkretiinijärjestelmään vaikuttavan lääkkeen eksenatidin (Byetta, Lilly) munuaishaitoista on Yhdysvalloissa julkaistu viranomaisselvitys (FDA), joka on johtanut tuoteyhteenvedon muutoksiin. Kolmessa vuodessa lääkkeestä on toimitettu 6,6 miljoonaa reseptiä ja ilmoitettu 62 akuuttia munuaisen toimintavajausta sekä 16 munuaisen toiminnan heikkenemistä. Muutamilla oli jo ennestään munuaissairaus tai sen riskitekijöitä ja lääkitykseen liittynyt pahoinvointi, oksentelu tai ripuli lisäsivät altistumista munuaisvaivoihin. Vaikea munuaisen vajaatoiminta on eksenatidihoidon vasta-aihe, ja munuaistoiminnan ollessa heikentynyt lääkityksen aloittaminen ja annoksen suurentaminen on tehtävä harkiten. Potilasta on informoitava vajaatoiminnan oireista, munuaisten toimintaa on seurattava ja tarvittaessa harkitaan lääkityksen lopettamista.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä