Lääkäriesimiehet joutuivat pakkorakoon

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n yt-neuvottelut ja niitä seuranneet irtisanomiset koskettavat kipeästi myös lääkäreitä, jotka joutuivat irtisanomaan alaisiaan vastoin tahtoaan.

Sirpa Kulonen

Auttaja tarvitsee itsekin apua

Marraskuun loppu Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. Aivokuolleelle naiselle tehdään keisarileikkaus. Lapsi selviää, isä jää yksin huolehtimaan vastasyntyneestä.

Mia Flygar

Tarkistuslista keskittää huomion

"Sopii hyvin tarkkuudesta ja järjestyksestä pitävälle ihmiselle. On hyödyksi elektiivisissä leikkauksissa, mutta saattaa olla vielä tarpeellisempi päivystyskirurgiassa." Näin arvioi kirurgian erikoislääkäri Mirja Koskela Turun yliopistollisessa keskussairaalassa käyttöön otettua leikkaustiimin tarkistuslistaa.

Liisa Koivula

Päivystyksen ydin määritellään pian

Päivystystoiminnalle laaditaan parhaillaan yhteisiä kriteereitä. STM on asettanut hankkeelle kansallisen ohjausryhmän, ja hankkeen toteuttaa HYKS erityisvastuualueen työryhmä.

Sirpa Kulonen

Lääkärin teho paranee verkossa

Teknoallergikoille lupa oireilla: osa lääkärin työstä siirtyy väistämättä verkkoon. Perinteisesti on ajateltu, että ihmiskontaktin voittanutta ei ole. Potilaan kanssa on hyvä jutella asia kuin asia kasvotusten.

Mia Flygar

Onko lintuinfluenssa vielä uhka?

Influenssa A(H5N1) eli lintuinfluenssa on kadonnut otsikoista, mutta maailmasta tauti ole hävinnyt. WHO:lle on tänä vuonna raportoitu 49 tapausta, joista valtaosa Egyptistä. Ihmisten välillä virus ei ole vielä lisääntynyt.

Jaana Ahlblad

Priorisointi ei nykymuodossaan ole mahdollista

Heikki Pälve kirjoitti priorisoinnista pääkirjoituksessaan Lääkärilehdessä 46/2009 (s. 3913). Mielestäni priorisointia siinä mielessä kuin on keskusteltu ei tarvita, eikä se onnistu, vaikka yritettäisiinkin. Vain heikot, periksi antavat priorisoidaan.

Pekka Lantto

Toisen sukupolven lääkkeisiin liittyy ongelmia

Alkuperäislääkkeitä valmistavat lääkeyritykset tuovat lähes rutiininomaisesti lääkeaineestaan markkinoille ns. toisen sukupolven valmisteen. Valmisteen parantaminen hyödyttää potilaita, jos toisen sukupolven valmisteen haittavaikutukset ovat pienempiä tai annostelutapa on helpompi. Valitettavasti markkinoille tulee enenevässä määrin "uusia" lääkkeitä, joissa todella uutta on vain lääkkeen nimi.

Heikki Bothas

Hoidon tarpeen arvio turvaa hoidon saatavuuden

Ylilääkäri Mikko Valkonen kirjoitti hoidon tarpeen arviosta edunvalvoja-palstalla Lääkärilehdessä 46/2009 (s. 3971). Aihe on erittäin keskeinen ja vaikuttaa jokaisen potilaan hoitoon. Lisäksi asialla on työmarkkinapoliittinen ulottuvuutensa eri terveydenhuollon ammattiryhmien työnjakoa suunniteltaessa.

Jarmo Kantonen

Pakkohoito - lääketiedettä vai sosiaalista kontrollia?

Psykiatriyhdistyksen puheenjohtaja Jyrki Korkeila avasi Lääkärilehdessä 47/2009 keskustelun tahdosta riippumatonta hoitoa koskevan päätöksenteon siirtämisestä erikoislääkäreiltä oikeusviranomaisille (s. 4022). Perusteena siirrolle hän toi esille Euroopan unionin maiden suuntauksen ja hengen.

Kari Pylkkänen