77798 osumaa

Masennus on lisääntynyt

Depressiotutkijat ovat Suomessa toistuvasti tuoneet esille, että masennuksen määrä ei väestössä ole lisääntynyt. Samaan aikaan kuitenkin depression takia työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien määrä on parissakymmenessä vuodessa lisääntynyt räjähdysmäisesti ja masennuslääkkeiden käyttö on moninkertaistunut. Selitykseksi on esitetty masennuksen tunnistamisen ja hoidon tehostumista, avun hakemisen lisääntymistä, työelämän muutoksia ja masennuslääkkeiden käyttöaiheiden laajenemista.

Hasse Karlsson

Vapaaehtoiset lääkärit järjestävät hoidon Ruotsin laittomille maahantulijoille

Terveydenhuoltojärjestelmän kynnys on Ruotsissa korkea, jos avun tarvitsija on maassa laittomasti. Tukholmalaislähiössä ovi kuitenkin avautuu henkilöpaperittomallekin: Läkare i världen -järjestön lääkärit hoitavat potilaita ilmaiseksi. Klinikalla työskentelevä lääkäri muistuttaa hoitavansa potilaita, ei pakolaiskysymystä.

Maria-Kaisa Jurva, Mia Flygar

Risikon malliin ei löydy päivystyksen osaajia

Sisätautien ja reumatologian erikoislääkäri Raija Niemelä käsitteli peruspalveluministeri Paula Risikon esittämää mallia terveydenhuollon rakenteiksi Edunvalvoja-palstalla Lääkärilehdessä 41/2009 (s. 3461). Yhdyn Niemelän ihmettelyyn siitä, miten Risikon mallissa olisi tarkoitus hoitaa 40-60 sosiaali- ja terveysalueen ympärivuorokautinen päivystys. Päivystyksen osaajista on jo nyt pulaa.

Eija Vaula

Ilmaisuni oli epätarkka

Kiitän kollega Eija Vaulaa mielenkiinnosta. Ilmaisuni oli hieman epätarkkaa. Erikoissairaanhoidon erikoislääkärien tuominen perusterveydenhuoltoon vastaanottotoiminnan etulinjaan voi lisätä erikoissairaanhoidon kysyntää ja volyymiä. Olen samaa mieltä kollega Vaulan kanssa siitä, että päivystyksen suunnitteluun, kehittämiseen, johtamiseen ja nuorten kollegojen työskentelyn tueksi tarvitaan erikoislääkäriosaamista.

Raija Niemelä

DRG - keisarista palvelijaksi myös kardiologiassa?

Lääkärilehdessä 33/2009 professori Juhani Airaksinen kardiologikollegoineen ehdotti luopumista DRG-järjestelmästä kardiologisten hoitojen hinnoittelun perustana (s. 2544- 5). Kritiikki kohdistui erityisesti kardiologisten DRG-ryhmien epähomogeenisuuteen, perusluokitusten (diagnoosi ja toimenpide) kirjaamiseroihin ja DRG-ryhmiin perustuvan hinnoittelun kilpailua vääristäviin ominaisuuksiin.

Jorma Lauharanta, Eero Linnakko

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030