Kantasoluterapia voi palauttaa jopa sokeutuneen näkökykyä

Perinnöllisiä silmäsairauksia ja ikärappeumaa voidaan lähitulevaisuudessa hoitaa geeni- ja kantasoluterapialla. Näin sanoo Oxfordin yliopiston silmätautiopin professori, verkkokalvokirurgi Robert Maclaren.

Sanna Hongisto

EVO-hanoja käännetty pienemmälle Miten käy kliinisen tutkimuksen?

Kliinisen lääketieteen tutkimus kaipaa piristysruisketta, jotta ala menisi eteenpäin. Tämä oli Suomen ja Ruotsin kliinistä lääketiedettä arvioineen kansainvälisen paneelin tuomio.

Mia Flygar

Terveydenhuollon tulosten vertaileminen on olennaista

Samuli Saarni kommentoi Michael Porterin ajatuksia terveydenhuollosta Lääkärilehdessä 19/2009 (s. 1791). Toisin kuin Saarni esittää, terveyshyödyn tuottaminen ei ole pääsääntöisesti ristiriidassa esimerkiksi tasa-arvon tai palveluiden saannin kanssa. Jos halutaan tuottaa terveyshyötyä, niin se on helpointa maksimoida parantamalla huonoimmassa asemassa olevien ihmisten tilannetta. Kaikkein sairaimpien ja huono-osaisimpien kohdalla saadaan eniten terveyshyötyä, koska parantamisen varaa on rutkasti. Maksimaalinen terveyshyöty saattaa kuitenkin olla tietyissä yhteyksissä alueellisesti epätasa-arvoista, johon Saarni ehkä viittaa. Isot keskukset pystynevät tuottamaan helpommin terveyshyötyä suhteessa kustannuksiin. Tämä merkitsee potilaille matkustamista isoihin keskuksiin tai sitten aluepoliittisista syistä maksimihyödystä tinkimistä.

Olli-Pekka Ryynänen, Markku Myllykangas, Jarmo Kukkonen

Väärinkäsityksiä ja aitoja mielipide-eroja

Ryynänen, Myllykangas ja Kukkonen kommentoivat kolumnissani esittämiäni ajatuksia (SLL 19/2009, s. 1791). En kirjoittanut, että terveyshyödyn tuottaminen olisi pääsääntöisesti ristiriidassa tasa-arvon tai palveluiden saatavuuden kanssa. Kirjoittajien idea keskittää kaikki resurssit sairaimpiin - vaikkapa terminaalivaiheen syöpäpotilaisiin - on kuitenkin ongelmallinen. Pitäisi keskittyä niihin toimenpiteisiin, joiden vaikutuksista on näyttöä. Huono-osaisia voi tukea avoimesti oikeudenmukaisuus- ja tasa-arvoperusteillakin.

Samuli Saarni

Synnytyskipu ja endorfiinit ohjaavat synnyttäjää

Lääketieteen maailmasta -palstalla Waldenströmin ym. tutkimuksesta julkaistussa referaatissa päätellään, että koska muisto synnytyskivusta säilyy läpi elämän, tällä on ilmeisesti merkitystä seuraavien raskauksien suunnitteluun (SLL 17/2009, s. 1557).

Aila Miettinen

Kela uudistaa vaikeavammaisten lääkinnällistä kuntoutusta

Vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus uudistuu käynnistyneen laajan VAKE-kehittämishankkeen avulla. Kuntoutuksen tavoitteet on kirjattu Kelan kuntoutuksen kehittämisohjelmaan, joka ulottuu vuoteen 2015.

Tiina Suomela-Markkanen, Tiina Huusko, Mikko Toivanen, Riikka Peltonen

Iäkäs rintasyöpäpotilas hyötyy liitännäishoidosta

Rintasyöpäleikkauksen jälkeen liitännäishoitona annettava solunsalpaajahoito vähentää merkittävästi myös yli 65-vuotiaiden potilaiden taudin uusiutumisen riskiä. Hyväkuntoista iäkästä naista pitää pyrkiä hoitamaan samojen periaatteiden mukaan kuin nuorempia potilaita.

Sirkku Jyrkkiö

Uudet elvytysohjeet auttavat potilasta, mutta vain vähän

Uusien elvytysohjeiden käyttö parantaa puhallus-painantaelvytyksen laatua ja hieman jopa selviytymistä sydämenpysähdyksestä. Oslossa tehdyssä tutkimuksessa ilmeni, että potilaista 13 % selvisi kotiin sairaalasta sydämenpysähdyksen jälkeen. Aiempien elvytysohjeiden aikana selviämisen todennäköisyys oli ollut 11 %. Tätä eroa ei kuitenkaan osoitettu tilastollisesti merkitseväksi.

Sanna Hoppu

Naprokseeniko turvallisin tulehduskipulääke sydänpotilaalle?

Tulehduskipulääkkeiden sydänturvallisuudesta on keskusteltu viime vuosina kiivaasti. Useat tutkimukset ovat viitanneet siihen, että etenkin eräiden koksibien käyttö lisää sydäntapahtumien vaaraa, vaikka toisaalta lääkeryhmä olisikin ruoansulatuskanavan vuotojen kannalta turvallinen vaihtoehto. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että eräät vanhatkin tulehduskipulääkkeet saattavat lisätä sydäntapahtumien vaaraa.

Juhani Airaksinen

Imettämisestä hyötyä naiselle vielä vaihdevuosien jälkeenkin

Imetys antaa pitkäaikaista terveyshyötyä myös äidille, ilmenee lähes 140 000 postmenopausaalisen naisen joukossa tehdystä tutkimuksesta.

Pertti Kirkinen