Selkänikamien päätelevymuutokset yhteydessä alaselkäkipuun

Neljä viidestä aikuisesta kärsii selkäkivusta jossakin elämänsä vaiheessa. Suurimmalla osalla selkäkipu paranee itsekseen. Selkäkipu kuitenkin uusiutuu tai pitkittyy 10-15 %:lla potilaista, jolloin kuvantamistutkimukset ovat tarpeellisia. Magneettikuvaus on nykyään ensisijainen menetelmä, koska se antaa tarkkaa tietoa selän rakenteista.

Mari Kuisma

Koska kävit viimeksi työterveyslääkärillä?

Yli puolet lääkäreistä ei ole käynyt työterveyshuollossa vuosikausiin. Suurin syy lienee tietämättömyys työterveyshuollon monipuolisista mahdollisuuksista. Sairauksien ennaltaehkäisyn ja hoidon lisäksi apua on tarjolla niin yksittäisen lääkärin työssä jaksamiseen kuin koko työyhteisön toiminnan tervehdyttämiseen.

Marit Henriksson

Sairausvakuutuksen korvaaman reseptin arvo 48 euroa jo kolme vuotta

- Lääkärit kirjoittivat viime vuonna yli 35 miljoonaa sairausvakuutuksen korvaamaa lääkemääräystä, mikä oli 7 % enemmän kuin vuonna 2007. Reseptin keskimääräinen arvo on kuitenkin pysynyt samansuuruisena.

Timo Klaukka, Pekka Koivisto, Jaana Martikainen, Leena K. Saastamoinen, Jaana Kruuti

Kantasolusiirto voi korvata insuliinin

Autologinen luuytimen toiminnan säästävä kantasolusiirto (autologous non-myeloablative hematopoietic stem cell transplantation, HSCT) antaa lupauksia tyypin 1 diabeetikoiden hoidossa. Käynnissä olevassa tutkimuksessa on 23 iältään 13-31-vuotiasta diabetespotilasta. Kantasolusiirron jälkeen heistä 12 ei ole tarvinnut insuliinia neljä vuotta kestäneen seurannan aikana. Kahdeksan potilaan piti palata myöhemmin insuliinin käyttöön, mutta tarvittava lääkeannos oli pienentynyt. C-peptiditasot kohosivat kahden vuoden ajan kantasolusiirrosta ja säilyivät suurentuneina kolmen vuoden ajan. Myös insuliinin käyttöön palanneilla C-peptiditasot pysyivät suurentuneina kahden vuoden ajan. Tulokset lisäävät toiveita tyypin 1 diabeteksen parantamisesta kantasolusiirron avulla, mutta asiasta tarvitaan vielä lisää kontrolloituja ja pitkäkestoisia tutkimuksia.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Valproaattia varottava raskaudessa

Natriumvalproaattiin tiedetään liittyvän epämuodostumien vaara vastasyntyneellä, jos äiti käyttää lääkettä raskauden aikana. Nyt on julkaistu alustavia löydöksiä tutkimuksesta, jossa selvitetään raskauden aikana käytetyn epilepsialääkkeen vaikutuksia lapsen älykkyysosamäärään. Raskauden aikana lamotrigiinille altistuneiden lasten älykkyysosamäärä kolmen vuoden iässä oli 101, ja fenytoiinille altistuneiden 99, karbamatsepiinille altistuneiden 98 ja natriumvalproaatille altistuneiden 92. Natriumvalproaatille altistuneen lapsen älykkyysosamäärälöydös oli annosriippuvainen. Epilepsialääkitykselle raskauden aikana altistuneiden lasten älykkyysosamäärä korreloi yleensä äidin älykkyysosamäärän kanssa, mutta ei lapsilla, jotka olivat altistuneet natriumvalproaatille. Tutkijat kehottavat vaihtamaan mahdollisuuksien mukaan epilepsiaa sairastavien naisten natriumvalproaattihoidon muuhun lääkitykseen jo ennen raskauden käynnistymistä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Uusi reumalääke golimumabi

Kanadan lääkeviranomainen (Health Canada) on hyväksynyt uuden biologisen reumalääkkeen ja tuumorinekroositekijä-alfan estäjän golimumabin (Simponi, Johnson&Johnson/Schering-Plough). Lääke on tarkoitettu kohtalaisen vaikeaan ja vaikeaan nivelreumaan, psoriaasiartriittiin ja selkärangan niveljäykistymään. Golimumabi on "parannettu painos" infliksimabista (Remicade, Schering-Plough). Sitä annetaan infuusiona kerran kuukaudessa, ja noin 20 % muille TNF:n salpaajille resistenteistä potilaista on saanut siitä hyödyn. Myyntilupahakemus on käsittelyssä myös Yhdysvaltojen FDA:ssa ja Euroopan lääkelaitoksessa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkeresistentti tuberkuloosi lisääntyy

Uusia tuberkuloositapauksia todetaan vuosittain 9 miljoonaa, ja niistä 5 % eli noin 0,5 miljoonaa on monilääkehoidolle resistenttejä. WHO on julkaissut selvityksen tuberkuloosin hoitotilanteesta 81 maassa ja yli 91 000 potilasta käsittävästä aineistosta. Monilääkehoidolle (isoniatsidi ja rifampisiini) resistentin tubin osuus on Azerbaidzanissa 22 %, Moldovassa 19 %, Ukrainassa 16 % ja Venäjällä 15 %. Erittäin resistenttiä tautia, johon nykyiset lääkkeet eivät tehoa (fluorokinolonit, amikasiini, kanamysiini tai kapreomysiini), esiintyy 45 maassa. Resistenttiä tuberkuloosia on erityisesti HIV-potilailla. Suomen lähimaista Virossa ja Latviassa vaikeahoitoinen tubi oli WHO:n erityistarkkailussa vielä 10 vuotta sitten, mutta nyt tilanne on kääntynyt parempaan päin.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkeyritykset yhteistyöhön HIV-lääkekehittelyssä

GlaxoSmithKline (GSK) ja Pfizer perustavat yhteisyrityksen kehittämään ja markkinoimaan HIV-lääkkeitä. Investoinnit uusista lääkkeistä saadaan nykyisin takaisin entistä hitaammin, tutkimuskustannukset ovat kohonneet ja läpimurtolääkkeiden löytäminen on vaikeaa. Yhteisyrityksen odotetaan hyötyvän erityisesti GSK:n HIV-lääkkeiden tutkimusperinteistä ja molempien tehtaiden jo markkinoilla olevien lääkkeiden hoitokokemuksista. GSK tulee omistamaan yrityksestä 85 % ja Pfizer 15 %. Yritys saa myyntiin kolme jo käytössä olevaa HIV-lääkettä, lamivudiinin ja tsidovudiinin yhdistelmän (Combivir), abakaviirin ja lamivudiinin yhdistelmän (Kivexa) sekä maravirokin (Selzendry/Celsentri). Tutkimusvaiheessa on kuusi innovatiiviseksi arvioitua lääkekeksintöä ja 17 lääkemolekyyliä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Ehdotus lääkkeiden vertailututkimuksista vastatuulessa

Presidentti Barack Obama on tehnyt aloitteen rahoituksen suuntaamisesta tutkimuksiin, jotka vertailevat eri lääkehoitojen kustannustehokkuutta ja turvallisuutta, mutta aloite on herättänyt vastustusta. Aloitteella pyritään etsimään kustannustehokkaimmat hoidot, säästämään hoitokustannuksissa tunnistamalla tehottomia hoitoja ja saamalla säästöjen avulla enemmän kansalaisia sairausvakuutuksen piiriin. National Institute of Health (NIH) on valmis selvittämään mm. biologisten lääkkeiden, syöpähoitojen ja kroonisten sairauksien, kuten diabeteksen ehkäisyhoitojen kustannustehokkuutta. Esimerkkinä on käytetty mm. simvastatiinin ja etsetimibin yhdistelmävalmistetta Vytorinia (Suomessa Inegy, MSD) kohonneen kolesterolitason hoidossa. Lääke maksaa neljä kertaa enemmän kuin pelkkää simvastatiinia sisältävä geneerinen valmiste, mutta sitä ei ole osoitettu geneeristä tehokkaammaksi. Lääketeollisuudessa vertailevien kustannustehokkuustutkimuksien pelätään johtavan rajoituksiin mm. kalliiden lääkkeiden käytössä. Obaman aloitetta vastustamaan on valjastettu mm. poliitikkoja, jotka käyttävät sairauksiinsa lupauksia herättäneitä, mutta hoitovaikutuksiltaan vielä vajavaisesti dokumentoituja hinnakkaita hoitoja.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Nollalinjaa tarjolla

Julkista terveydenhuoltoa ei saa laman varjolla supistaa. Terveyspalveluiden kysyntä pysyy lamasta huolimatta vähintäänkin samalla tasolla kuin talouden nousukauden aikana. Laman aikana julkisten terveyspalveluiden tarpeen ennustetaan päinvastoin kasvavan. Tässäkään asiassa terveyden- ja sairaanhoitoa ei voi verrata teollisuuteen, jossa tuotantoa voidaan supistaa, jos ei ole kysyntää ja tilauksia. Meidän tekemämme työn tilauskanta pysyy lamasta huolimatta entisellään. Jos säästötoimenpiteenä vähennetään terveyspalveluita, niin kysyntään pitää kuitenkin myöhemmin vastata ja silloin todennäköisesti korkeammin kustannuksin. Jos tuotantoa määrätään supistettavaksi vaikka elektiivisiä kirurgisia toimenpiteitä vähentämällä, pitää myös valtion liittyä mukaan vastuunkantajaksi lieventämällä hoitotakuulain tiukkaa tulkintaa.

Antti Tamminen