Laatu ratkaisee kliinisen tutkimuksen tulevaisuuden

Lääkäriliiton uudistunut tutkimuspoliittinen ohjelma esittää erittäin onnistuneesti useita toimenpiteitä, joiden tavoitteena on parantaa laadukkaan kliinisen tutkimuksen edellytyksiä. Laadukas tutkimus perustuu tutkimusmenetelmien erinomaiseen hallintaan, tulosten huolelliseen raportointiin ja tarkkuuteen sekä hyvien tieteellisten käytäntöjen noudattamiseen. Tutkimushenkilöstön osaaminen ja pätevyys sekä tutkijan uran houkuttelevuus ovat avainasemassa. Tutkimuspoliittinen ohjelma korostaakin eri tavoin tutkijoiden aseman ja tutkijankoulutuksen uudistamista siten, että se mahdollistaa lääkäreille ammattimaisen tutkijanuran. Yliopistoissa neliportaisen tutkijanuramallin odotetaan luovan tutkijanurasta väitöskirjavaiheen jälkeen nykyistä läpinäkyvämmän ja ennakoitavamman myös kliinisen tutkimuksen alueella.

Heikki Ruskoaho

Suomalaisen kuoleman trendit

Sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden vähenemistä on aiheellisesti pidetty yhtenä suomalaisen terveyspolitiikan suurimmista saavutuksista. Erityisesti työikäisten miesten sepelvaltimotautikuolleisuus on 1970-luvun alun huippuvuosista vähentynyt yli 80 %. Vastaavana aikana suomalaisen vastasyntyneen elinajan odote on kasvanut noin kymmenellä vuodella, miesten 65,9 vuodesta 75,8 vuoteen ja naisten 73,6 vuodesta 82,8 vuoteen (1), mikä on pääosin ollut juuri sydän- ja verisuonikuolleisuuden vähenemisen ansiota. Oleellisin muutos suomalaisten kuolleisuudessa onkin kuolemien siirtyminen vanhempiin ikäluokkiin ja ennenaikaisten kuolemien väheneminen. Etenkin miesten sepelvaltimotautikuolleisuuden laskutrendi näyttää ulottuvan myös vanhusikäluokkiin, kuten tuore raportti FINAMI-tutkimuksesta osoittaa (2). Koska kaikki kuitenkin lopulta kuolevat johonkin, on paikallaan tarkastella kuolinsyiden jakaumassa viime vuosikymmeninä tapahtuneita muutoksia.

Veikko Salomaa, Rauni Pääkkönen, Arto Pietilä

Kohtaaminen kysyy voimia

Erilaiset odotukset tekevät lääkärin ja potilaan välisestä vuorovaikutuksesta haasteellisen. Monesti odotuksia ei aseta potilas, vaan lääkäri itse.

Mia Flygar

Murhasta tuomittu opiskelee nyt Upsalassa
Soveltumattomuutta pohtineelle työryhmälle jatkoaikaa Suomessa

Karolinskasta viime vuonna erotettu lääketieteen opiskelija pyrki ja pääsi opiskelemaan lääketiedettä Upsalan yliopistoon. Nyt Ruotsissa kiistellään valtakunnan tasolla, voidaanko miehen valmistumista lääkäriksi estää.

Ulla Järvi

Terveyskeskus pilkottiin, vastuuta ei

Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan kouluterveydenhuolto sekä neuvolatoiminta kuuluvat terveyskeskuksen toimintoihin, eivätkä ne voi olla osa kaupungin sosiaalisektorin toimintaa.

Juha-Pekka Honkanen

Vakavaa väkivaltaa käyttää perheessä yleensä mies

Rikostilastot kertovat, että naisten tekemä väkivalta on lievempää kuin miesten. Henkirikoksista 90 prosenttia ja väkivaltarikoksista 85 prosenttia on miesten tekemiä. Miehet myös käyttävät fyysistä väkivaltaa riitojen selvittelyyn useammin kuin naiset. Parisuhdeväkivallassa sukupuoliero on merkittävästi pienempi.

Ulla Toikkanen

Sosiaali- ja terveydenhuollon etiikka saman pöydän ääreen

Sosiaali- ja terveydenhuollon eettisiä kysymyksiä puntaroimaan on syntymässä uusi, yhteinen foorumi jo tämän vuoden aikana. ETENE:n eli valtakunnallisen terveydenhuollon eettisen neuvottelukunnan työ laajenee sosiaalihuoltoon.

Kerttuli Punkari

Päivystyshuki puolittui, mutta työmäärä säilyi

Sisätautien etupäivystyksen viikonloppuvuorojen puolittamisella on saatu uutta virtaa päivystäjiin Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. Sisätauteihin erikoistuva lääkäri Harri Hyppölä sanoo, ettei viikonloppuvuoro ole enää mörkö, joka tulee painamaan mieltä jo edeltävällä viikolla.

Juha-Pekka Honkanen

Neuvolalääkärin tunnistettava pikkulasten syömishäiriöt

Pienten lasten syömishäiriöt ovat yleisiä, mutta usein ohimeneviä. Erikoislääkäri Elina Savonlahti Varsinais-Suomen Lääkäripalvelusta huomauttaa, että syömishäiriöt kertovat tuolloin lapsen tai vuorovaikutussuhteen kehityksellisestä haasteesta.

Ulla Toikkanen

Alueellistajien pitäisi paremmin perehtyä lääkevalvontaan

Mauno Airaksinen arvosteli kirjoituksessaan (SLL 4/09, s. 255) Hannu Ollikaisen pääkirjoitusta (SLL 3/09, s. 131), jossa kritisoitiin Lääkelaitoksen alueellistamishanketta. Valitettavasti Airaksisen käsitykset Lääkelaitoksen toiminnasta nykyisessä EU-lääkevalvonnassa ovat hänen aktiiviajoistaan siinä määrin vanhentuneet, että ei ole ihme vaikka hänen onkin vaikea ymmärtää alueellistamiseen liittyviä riskejä.

Teija Laakso