77828 osumaa

Lihaskipua, mutta missä?

Viikon ajan kestänyt niska-hartiaseudun ja leuan alapuolen kipu sai 56-vuotiaan rouvan lähtemään lääkäriin. Aiemmin hänellä ei ollut minkäänlaisia vaivoja ollutkaan, ei myöskään lääkityksiä. Lääkäri tutki hyväkuntoiselta vaikuttavan potilaan ja huomasi päänkiertäjälihasten aristuksen, myös lapaluiden välin palpaatio aristi. Kaulan alueen imusolmukkeet eivät olleet suurentuneet, kilpirauhanen ei aristanut ja nielu oli siisti.

Juho Nummi

Lääkärilehti Lääkäripäivillä
Lehden aukeamakilpailu kiinnosti näyttelyvieraita

Mikä hätänä? -jutun lähtöaukeaman (SLL 41/08) voimakas kuvitus ja ajankohtainen aihe puhuttelivat Lääkäripäivien näyttelyvieraita eniten. Lääkärilehden ständillä vierailleista lääkäreistä 281 äänesti sen kaikkiaan kahdeksasta esillä olleesta aukeamasta parhaaksi. Jutussa dosentti Riittakerttu Kaltiala-Heino, arkkiatri Risto Pelkonen, kirjailija Sofi Oksanen ja professori Helena Ranta pohtivat sitä, mikä tässä ajassa on vikana, kun nuori mies murhaa kylmäverisesti opiskelutovereitaan.

Esa Ilmolahti

Lääketieteestä elävä kaupunki

Varhaisimpia suomalaisia Tarton-kävijöitä oli Elias Lönnrot, joka juhannuksena 1844 matkusti laivalla Tallinnaan ja sieltä Tarttoon. Kaupungissa hän tapasi kollegan ja hengenheimolaisen. Tarttolainen lääkäri Fr. R. Faehlmann oli Lönnrotin lailla koonnut kansanperinnettä. Hän esitti ajatuksen kansallisteoksesta Viron Oppineiden Seurassa vuonna 1839. Sama seura valitsi Lönnrotin kunniajäsenekseen. Viron kansalliseepoksen eli Kalevipojan toimittaminen jäi jälkipolville. Työn suoritti toinen lääkäri Fr. R. Kreutzwald 1850-luvulla. Teos painettiin Suomessa vuonna 1862.

Laura Kolbe

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030