Tuhkarokkotapaus Suomessa - mitä tehdä?

· Suomessa esiintyy yhä matkailijoiden mukanaan tuomia tuhkarokkotapauksia, vaikkei maassa enää olekaan kotoperäistä tuhkarokkoa.

Milan Das, Laura Pakarinen, Eeva Ruotsalainen, Eeva Salo, Hannele Kotilainen, Stiina Zitting, Ville Lehtinen, Markku Kuusi, Irja Davidkin, Tuija Leino, Petri Ruutu

Hengenvaarallinen subkutaaniemfyseema paineilmanaulaimen vahingonlaukauksesta

· Subkutaaniemfyseema voi syntyä erilaisissa tautitiloissa, traumoissa, toimenpiteissa ja tutkimuksissa. Tässä kuvatussa tapauksessa runkonaulaimen paineilma kulkeutui raajasta mediastinumiin, kun naula lävisti sekä paineilmaletkun että käden.

Mikko Lax, Tove Palmgren, Per Rosenberg

VOK-hankkeessa on rekisteröity yli puoli miljoonaa verensiirtoa

· Käytäntöjen vertailu sairaanhoitopiirien kesken on auttanut järkeistämään verensiirtokäytäntöjä ja säästämään kustannuksia.

Tiina Mäki, Leena Capraro, Risto Hanhela, Seppo Hovilehto, Merja Koivuranta, Anne Vakkuri, Lauri Nikkinen, Marja-Kaisa Auvinen

Naparetkeilijöiden lääkärinä satelliitin kautta

Tuut-tuu-ut! Heikki Karisen kännykkä soi Tampereella. Lähes 20 000 kilometrin päässä hiihtävillä etelänaparetkeilijöillä on nyt ensimmäisen kerran asiaa lääkärille.

Kerttuli Punkari

Varfariini on edelleen antikoagulaatiohoidon peruslääke

- Erilaisia antikoagulaatiohoitoja saavia potilaita on avohoidossa noin 750 000, kun pieniannoksinen ASA-lääkitys lasketaan mukaan. ASA:n käyttäjiä oli vuonna 2007 puolisen miljoonaa ja varfariinia sai noin 126 000 henkilöä.

Riitta Lassila, Timo Klaukka, Juhana E Idänpään-Heikkilä

Oikaisu: Nuorten ja nuorten aikuisten psyykenlääkkeiden käyttö on lisääntynyt 2000-luvulla

Lääkärilehdessä 6/2009 (s. 477-82) julkaistun nuorten psyykenlääkkeiden käyttöä käsitelleen artikkelin pohdintaosassa oli virhe. Tekstin olisi pitänyt olla muodossa: Sukupuolten välinen ero lääkkeiden käytössä lisääntyi 15 ikävuoden jälkeen, ja 21-26-vuotiaista naisista jo yksi 12:sta ja miehistä yksi 21:stä käytti masennuslääkkeitä.

Ilona Autti-Rämö, Johanna Seppänen, Raimo Raitasalo, Jaana E. Martikainen, Andre Sourander

Tulehduskipulääkkeistä ohjeita sydänriskien varalta

Britannian lääkeviranomaiset (MHRA) ohjeistavat tulehduskipulääkkeiden käyttöä. Kardiovaskulaaristen riskien välttämiseksi laaditut ohjeet perustuvat mm. Tanskassa ja Britanniassa kansallisissa rekistereissä tehtyihin tutkimuksiin. Sydänriskejä voi ilmetä jokaisella tulehduskipulääkkeen käyttäjällä, mutta erityisesti pitkäaikaiskäytössä, kun annokset ovat suuria. Lääkeannoksen tulisi olla pienin mahdollinen vielä tehokas ja hoidon keston mahdollisimman lyhyt. Naprokseenin sydänriskit näyttävät olevan vähäisemmät kuin koksibien, eikä ibuprofeenilla ole havaittu riskejä alle 1200 mg:n päiväannoksia käytettäessä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Rimonabantin kehittelytutkimukset lopetettiin

Sanofi-Aventis on ilmoittanut Euroopan lääkelaitokselle (EMEA), ettei sillä ole laihdutuslääke rimonabantista (Acomplia) lisää sellaista tutkimusaineistoa, jonka perusteella markkinointia voitaisiin perustella. Samalla lääkkeen jatkotutkimukset on lopetettu kaikissa käyttöaiheissa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Uusi unilääke tasimelteoni

Tasimelteoni on melatoniinin agonisti, joka näyttää auttavan uneen silloin, kun nukkumista varhaistetaan noin 5 tuntia. Lumekontrolloiduissa unilaboratoriotutkimuksissa 411 tervettä vapaaehtoista sai tasimelteonia 20, 50 tai 100 mg puoli tuntia ennen nukkumaanmenoa. Nukahtamiseen kului vähemmän aikaa ja unen tehokkuus ja laatu olivat paremmat kuin lumelääkettä saaneilla. Lääkkeen ja lumeen haittavaikutuksissa ei ollut eroja. Tutkimuksessa tasimelteonia ei verrattu melatoniiniin. Toinen melatoniinin agonisti ramelteoni (Rozerem, Takeda) on Yhdysvalloissa hyväksytty käyttöön unilääkkeeksi.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Toisen polven masennuslääkkeet vertailussa

Meta-analyysissä pyrittiin selvittämään, onko toiseen polveen kuuluvien 12 masennuslääkkeen välillä hoidollisia eroja. Kriteereinä käytettiin mm. hoitoon myönteisesti reagoivien tai hoidon keskeyttäneiden potilaiden määriä. Analyysissä oli mukana 117 satunnaistettua kliinistä tutkimusta ja niiden noin 26 000 depressiopotilasta. Mirtatsapiini, essitalopraami, venlafaksiini ja sertraliini olivat teholtaan parempia kuin duloksetiini, fluoksetiini, fluvoksamiini, paroksetiini tai reboksetiini. Reboksetiini näytti teholtaan muita depressiolääkkeitä merkittävästi heikommalta. Essitalopraami ja sertraliini olivat siedettävyydeltään muita depressiolääkkeitä parempia siten, että niiden käyttö keskeytyi harvemmin kuin duloksetiinin, fluvoksamiinin, paroksetiinin, reboksetiinin tai venlafaksiinin.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä