78147 osumaa

Hallitus tarvitsee arvokeskustelua

Suomen nykyhallituksen politiikan visioihin kuuluu integroida terveydenhuolto ja sosiaalitoimi. Tavoite on kannatettava niin kauan ja pitkälle kuin uusi yhtenäisyys lähtee palveltavan kansalaisen näkökulmasta ja parantaa palveluja tehokkaalla tavalla. Näennäistä uudistamista sen sijaan on yhdistää yhteen sopimattomia toimintoja väkisin pelkästään hallinnon sisäisin tai valtapoliittisin perustein. Vanhat palikat uudessa järjestyksessä ovat kansalaisen ja veronmaksajan kannalta hyvässä tapauksessa yhtä tyhjän kanssa tai jos huonosti käy, erittäin kallis harjoitus.

Hannu Ollikainen

Regeringen behöver en värdedebatt

En av den sittande regeringens politiska visioner är att integrera hälsovården och socialväsendet. Visionen är värd allt understöd så länge den integrerade vården utgår från klienternas perspektiv och effektivt förbättrar servicen. Om man däremot med våld försöker slå ihop oförenliga funktioner enbart på byråkratiska eller maktpolitiska grunder så talar vi om en skenreform. Att bara blanda om kortleken framstår för medborgarna och skattebetalarna i bästa fall som onödigt och värdelöst, i sämsta fall som en påkostad exercis.

Hannu Ollikainen

Toteutuvatko keuhkosyövän kirurgiset hoitosuositukset?

Kirurginen resektio on yhä ainoa mahdollisuus parantavaan hoitoon keuhkosyövässä. Leikkaushoito toteutuu korkeintaan joka neljännellä keuhkosyöpäpotilaalla, koska taudin suuri levinneisyysaste, potilaan heikentynyt keuhkofunktio tai liitännäissairaudet ovat usein vasta-aihe kirurgialle (1). Kirurgisen hoitomahdollisuuden arviointi on kaksijakoinen. Tarkoituksena on tarjota leikkaushoitoa kaikille potilaille, joiden katsotaan hyötyvän leikkauksesta eli joiden leikkauksessa päästään radikaaliin resektioon hyväksyttävällä leikkausriskillä. Toisaalta on pyrittävä tunnistamaan ne potilaat, jotka eivät leikkauksesta nykytietämyksen mukaan hyödy (2). Preoperatiivinen levinneisyysarvio on tässä keskeinen.

Vesa Toikkanen

Naisen verenpainetaudin erityispiirteet

Eri puolilla maailmaa on viime vuosina kiinnitetty huomiota naisten sydän- ja verisuonitauteihin sekä niiden vaaratekijöihin, etenkin verenpainetautiin. Naisilla on ennen vaihdevuosia matalampi mutta vaihdevuosien jälkeen korkeampi systolinen verenpaine kuin miehillä. Vaihdevuosien jälkeen myös verenpainetaudin esiintyvyys on naisilla suurempi kuin miehillä (1). Vaihdevuosien jälkeen kohonneeseen verenpaineeseen on kuitenkin suhtauduttu pidättyvämmin kuin miehen hypertensioon. Asianmukaisen hoidon saa vain 60 % naisista, joilla on korkea verenpaine (2). WHI-tutkimuksessa 32 %:lla naisista oli kohonnut verenpaine, mutta heistä vain puolet oli lääkityksellä. Verenpaine oli tavoitetasolla vain 36 %:lla lääkitystä saavista (3).

Risto Kaaja

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat